OULUN YLIOPISTON
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004 - 2007

Hyväksytty Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 12.2.2003

(TTS 2003-2006)

1 Johdanto

2  Kokonaisstrategia — Oulun yliopisto 2010-luvulle

2.1 Oulun yliopiston asema yliopistolaitoksessa
2.2 Yliopistotoiminnan ympäristön ja luonteen muutokset
2.3 Arvoperusta
2.4 Yliopiston perustehtävä
2.5 Yliopiston tavoite 2010-luvulle
2.6 Yliopiston kehittämishaasteet
2.7 Yliopiston valinnat — tehokkuutta ja laatua
2.8 Strategian toteutus ja seuranta


3 Tulosanalyysi vuodelta 2002

3.1 Vaikuttavuus
3.1.1 Oulun yliopiston osuus yliopistolaitoksesta
3.1.2 Peruskoulutus
3.1.3 Jatkokoulutus
3.1.4 Aikuiskoulutus
3.1.5 Tutkimustoiminta
3.1.6 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät
3.2 Resurssit ja talous
3.3 Uudistuminen ja työkyky
3.4 Prosessit ja rakenteet
3.4.1 Rakenteellinen kehittäminen
3.4.2 Laadun arviointi

 

1  Johdanto

Oulun yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma (tts) vuosille 2004—2007 perustuu opetusminis-
teriön 7.8.2002 yliopistoille antamiin ohjeisiin sekä toiminnan raportointia koskeviin ohjeisiin.
Toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on käytetty hyväksi yliopiston tulosyksiköiden eli tie-
dekuntien ja erillislaitosten laatimia tulosneuvotteluasiakirjoja sekä loppuvuodesta 2002 käytyjä
tulosneuvotteluja.

Keskeisen osan yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta muodostaa yliopiston hallituksen
29.1.2003 hyväksymä yliopiston kokonaisstrategia "Oulun yliopisto 2010-luvulle". Strategia perus-
tuu toimintaympäristön muutoksista lähteviin yliopiston haasteisiin.

Oulun yliopiston vahvuutena on monialaisuus, laaja osaamispohja nykyisillä paino- ja mahdolli-
suusaloilla: informaatiotekniikassa, biotekniikassa, pohjoisuus-osaamisessa ja ympäristöalalla. Yli-
opisto on vahva verkottuja toimintaympäristöönsä. Sillä on mm. kehittyneet alueellisen toiminnan
rakenteet ja toimintakäytännöt. Erityisinä uhkina ovat perusrahoituksen jälkeenjääneisyys ja rekry-
tointipohjan kaventuminen Pohjois-Suomen väestönkehityksen johdosta.

Yliopiston muutosherkkyyden ja reagointikyvyn tulee olla hyvä ja joustava sekä sisäisille että ulkoi-
sille paineille. Tarvetta on rakenteiden ja prosessien muutoksiin. Yliopiston monitieteisyyden edis-
täminen ei etene myöskään ilman rakenteellista kehittämistä. Teknologisen osaamisen välittäminen,
kulttuuris-humanistisen osaamisen laajentaminen ja yhteistyökykyisyyden parantaminen ovat tule-
vissa toimintalinjauksissa keskeisessä asemassa.

Toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy toimintakertomusluonnos vuodelta 2002, pyydetyt erillis-
raportoinnit, voimavarasuunnitelma kustannusvastaavuuslaskelmineen, suunnitelma julkisoikeudel-
lisesta ja liiketaloudellisesta maksullisesta toiminnasta sekä perusteltu arvio yhteisrahoitteisen toi-
minnan tuloista ja menoista sekä rakennusinvestointi- ja hanke-esitykset. Erillisenä asiana esitetään
yliopiston esitys tulossopimusluonnokseksi toimintakaudelle 2004—2006 sekä voimavaraesitys
ensimmäiselle sopimusvuodelle.

Yliopisto on opetusministeriön pyynnöstä toimittanut jo tts-kokonaisuuteen liittyen seuraavaa ai-
neistoa:
-       31.12.2002: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen alueellisen kehittämisen strategia
(Oulun yliopisto, Lapin yliopisto ja viisi Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulua)
-       30.11.2002: Alueellisten hankkeiden eli ns. "tulevaisuuspaketin" rahoituspäätösten mukaisen
toiminnan raportti

Oulun yliopisto esittää myöhemmin yliopiston ja opetusministeriön neuvotteluihin 3.4.2003 muuta-
mia periaatteellisia keskusteltavia asiakokonaisuuksia mm. alueelliseen kehittämiseen liittyviä asi-
oita.
 

2  Kokonaisstrategia — Oulun yliopisto 2010-luvulle

2.1  Oulun yliopiston asema yliopistolaitoksessa

Suomen toinen valtionyliopisto, Oulun yliopisto (1958), edustaa merkittävää osaa Suomen yliopis-
tolaitoksesta. Oulun yliopiston ensisijaiseen vaikutusalueeseen (Oulun ja Lapin läänit, Keski-
Pohjanmaa ja Ylä-Savo) kuuluu maantieteellisesti noin puolet Suomesta. Tällä yliopiston opiskeli-
joiden ensisijaisella rekrytointialueella on asukkaita noin 750 000. Yliopiston perustutkinto-
opiskelijoista noin 3/4 on lähtöisin Oulun ja Lapin läänien alueelta ja noin 2/3 sijoittuu opiskelunsa
jälkeen työelämään tälle alueelle.

Oulun yliopisto on maamme 20 eri yliopistoyksikön joukossa samansuuruinen eri mittarein verrat-
taessa kuin Turun ja Tampereen yliopistot sekä Teknillinen korkeakoulu. Usealla eri KOTA-
tiedoston panos- ja tuotosmittarilla mitattuna Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto.

Suomalaisena tiedeyhteisönä Oulun yliopisto on laaja-alainen ja rakenteeltaan poikkeuksellinen.
Yliopiston sisällä toimivat perinteisten tiedeyliopistoalojen rinnalla omina tiedekuntinaan teknistie-
teellinen ja kauppatieteellinen koulutusala. Monissa yliopistokaupungeissa nämä ovat muodostuneet
omiksi yliopistoyksiköikseen. Yli puolet yliopistotoiminnasta koostuu kokeellisista, laboratorio-
valtaisista luonnontieteen, tekniikan ja lääketieteen tieteenaloista.

Oulun yliopistossa oli vuonna 2002 15 346 tutkinto-opiskelijaa, 2414 uutta perustutkinto-opiskeli-
jaa sekä 3082 työntekijää. Aikuis- ja täydennyskoulutukseen sekä avoimeen yliopisto-opetukseen
osallistui noin 12 000 aikuisopiskelijaa. Yliopistossa suoritettiin 1164 perustutkintoa ja 105 jatko-
opiskelijaa väitteli tohtoriksi. Yliopisto käyttää toimintaansa rahaa vuosittain suurimpien pohjois-
suomalaisten kuntien talousarvioiden verran. Yliopiston budjetoidut perusvoimavarat ovat noin 120
miljoonaa euroa. Ulkopuolinen rahoitus, mukaan luettuna yliopiston kokonaisrahoitus, on ollut noin
170 miljoonaa euroa. Yliopiston toiminnasta (henkilökunta, kokonaisrahoitus) noin kymmenesosa
sijoittuu yliopiston päätoimipaikan eli Oulun ulkopuolisiin alueellisiin toimipisteisiin, joista Kajaa-
nin yliopistokeskus on merkittävin.

Merkittävimmän vaikutuksen yliopiston tutkimus ja koulutus ovat saaneet aikaan tietoteollisuuden
alalla. Ouluun ja Oulun seudulle on syntynyt noin 8000 työpaikkaa informaatiotekniikan alalle.

Oulun yliopiston osuus koko yliopistolaitoksesta
 
Osuus yliopistolaitoksesta
1996
%
1998
%
1999
%
2000
%
2001
%
Budjettirahoitus
10,9
11,3
10,8
10,6
10,3
Ulkopuolinen rahoitus
9,5
9,7
9,5
9,1
8,7
Uudet opiskelijat
9,3
10,7
10,1
10,7
11,1
Opettajat
11,1
11,5
11,5
11,4
11,2
Maisterintutkinnot
10,1
9,9
9,5
9,7
9,7
Perustutkintotavoitteet  
10,1
10,1
10,1
10,5
Tohtorintutkinnot
10,0
11,8
10,6
9,3
9,2
Tohtorintutkintotavoitteet
10,4
10,4
10,4
11,8
Lähde: KOTA-tietokanta

 
Oulun yliopisto on kaikkien koulutusalojen osalta keskimäärin 10 prosenttia yliopistolaitoksesta ja
yliopiston edustamilla koulutusaloilla keskimäärin 12 prosenttia. Oulun yliopisto on tuotoksien ver-
tailussa jäänyt viime vuosina keskimääräistä heikommaksi. Kuitenkin yliopistolaitoksen resursseis-
sa yliopisto on keskimääräistä vahvempi. Edellytykset hyvän tuloksen tekemiseen ovat siten ole-
massa, vaikka tulosohjausmenettelyn aikana yliopiston suhteellinen osuus yliopistolaitoksen perus-
voimavaroissa on vähentynyt. Teknillistieteellisen alan osuus Oulun yliopistossa on suurin ja luon-
nontieteellisen toiseksi suurin. Siten koko yliopiston tuloksenteon kannalta nämä koulutusalat ovat
oleellisia.

Oulu on merkittävimpiä valtakunnallisia kasvukeskuksia (Oulun seutu noin 180 000 asukasta).
Kasvukeskusasema ei kuitenkaan pysty kuin osittain ehkäisemään parhaassa opiskelu- ja työiässä
olevan väestönosan muuttoa pääkaupunkiseudulle. Huolimatta siitä, että monet yliopiston kannalta
merkittävät sidosryhmäorganisaatiot sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, tulee Oulun yliopiston ylläpi-
tää johtavaa kumppanuusroolia alueen osaamisen edistäjänä. Verkostoyhteistyö mm. yliopistollisen
sairaalan, muiden oppilaitosten (ammattikorkeakoulut ja lukiot) sekä valtion sektoritutkimuslaitos-
ten kanssa auttaa yliopistoa osaamisen edistämistavoitteessa. Myös teknologiakeskukset ja osaa-
miskeskukset tulee entistä selvemmin nähdä yliopiston kumppaneina osaamisen ja elinkeinoelämän
kehittämiselle.

2.2  Yliopistotoiminnan ympäristön ja luonteen muutokset

Sekä yliopistotoiminnan toimintaympäristö että yliopistotoiminnan luonne ovat voimakkassa muu-
tostilassa. Oulun yliopiston tulevaisuuden toimintaympäristön keskeisiä tekijöitä ovat erityisesti:


Suomalaiselle korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikalle on luonteenomaista sen integroituminen tiiviisti
muuhun yhteiskunta- ja talouspolitiikkaan, ehkä tiiviimmin kuin missään muualla länsimaissa. Kor-
keakoululaitostamme kehitetään duaalimallin pohjalta, jonka kaksi pilaria — tiede- ja taideperustai-
nen yliopistolaitos- ja työelämälähtöinen ammattikorkeakoulujärjestelmä — ovat erillisiä ja oma-
leimaisia, mutta toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tulosjohtamiskulttuurin myötä tulos-
vastuu valtion suuntaan on voimakkaasti korostunut. Yliopistojen sisäinen autonomia ja omavastui-
suus kasvaa. Toisaalta tieteenalakulttuurin arvoihin pohjautuvan professionaalisuuden ja valtion
institutionaalisen ohjauksen rinnalla markkinaohjauksen merkitys on vahvistunut. Yhteiskunnan
vaatimukset yliopistojen avoimuudesta, joustavuudesta ja toiminnan tuloksellisuudesta kasvavat.
Yliopistojen tutkimustoimintaa ja opetusta arvioidaan julkisesti ja erilaisia määrällisiä ja laadullisia
kriteereitä kehitetään.

Tiedemaailmalle leimallista on toisaalta tieteellisen tiedon syveneminen ja perustutkimuksen koh-
teiden kapeneminen, toisaalta monitieteisyyden uusi nousu. Uudet innovaatiot ja sovellusalueet löy-
tyvät usein tieteiden rajapinnoilta ja välialueilta. Tämä on merkinnyt monitieteisen tutkimuksen ja
opetuksen organisointia esim. painoaloiksi, kehittämiskohteiksi ja yliopistoverkostoihin pohjautu-
viksi. Monitieteisyys on yliopistomaailmassa vakiintunut kehittämisnäkökulma. Koulutuksessa se
tulee esille sekä hallinnollisesti koordinoituina monitieteisinä koulutusohjelmarakenteina että opis-
kelijoiden valintoihin ja henkilökohtaisiin opetussuunnitelmiin pohjautuvina markkinavoimiin pe-
rustuvina ratkaisuina. Tutkimuksen monitieteisyys näkyy monitieteisinä projekteina ja määräaikai-
sina projektiorganisaatioina, jotka eivät aina toimi kovin hyvin yhteen hierarkisen linjaorganisaation
kanssa.

Ulkopuolisen rahoituksen hankinta markkinoilta on tullut merkittäväksi rahoituskeinoksi uusille
avauksille ja tutkimustoiminnan laajentamiselle. Yliopistojen voimakkaasti kasvaneessa ulkopuoli-
sessa rahoituksessa on ollut kysymys ensisijaisesti kilpaillusta tutkimusrahoituksesta. Entistä
enemmän korostetaan ulkopuolisen rahoituksen tukea yliopiston perustoiminnoille. Tutkimuksen ja
opetuksen laatu ja relevanssi ovat korostuneet. Evaluoinnit ja palkitsemismenettelyt ovat nousseet
keskeisiksi ohjaustyökaluiksi.

Koulutuksen määrällisen laajentamisen tarpeet ovat viime vuosina merkittävästi sanelleet yliopisto-
laitoksen kehittämistä. Ylipistolaitoksen määrällinen laajentuminen on osittain vienyt pohjaa laadul-
liselta kehittämiseltä. Tulevaisuudessa laadulliset näkökohdat ovat korostumassa. Yliopiston toi-
mintakulttuuri on kehittymässä elinikäisen oppimisen periaatetta ja koulutuksen sekä työn integraa-
tiota korostavaan suuntaan. Koulutuksen sisällöissä ja järjestämisessä keskitytään yliopistokohtai-
siin ydinosaamisiin ja vahvuuksiin. Yliopistojen hoitamalle koulutussektorille tulee uusia koulutus-
organisaatioita. Koulutusrakenteiden kehittämistä valmistellaan. Yliopistopedagogiikka kehittyy
kohti tutkivia ja tietoa yhteisöllisesti rakentavia käytänteitä. Laadukkaan opetuksen haasteena on
teknologiatuetun oppimisen ohjaaminen sekä tieteellisen toimintaa välittävien oppimisprosessien
kehittäminen (tutkiva oppiminen). Opettajan roolin painopiste muuttuu opetuksen tarjoajan roolista
oppimisympäristön suunnittelijaksi ja oppimisprosessin tukijaksi. Yliopistossa opetetaan ja opitaan
yhä useammin yhteisöllisesti ryhmätyön ja kommunikoinnin kautta, mihin uusi tieto- ja viestintä-
tekniikka luo uusia ratkaisuja. TVT:n opetuskäyttö ammattimaistuu, ja eri alojen yhteistyöhön pe-
rustuva tiimityö lisääntyy.

Tietoyhteiskuntakehitys on globaalisti läsnä kaikkialla. Yliopistojen toimintojen digitalisoituminen,
verkostoituminen ja kansainvälistyminen tietoyhteiskuntakehityksen mukaisena ilmiönä nopeutuu
ja voimistuu. Teknologiaa käytetään yhä monipuolisemmin vähentämään etäisyyttä opiskelijoiden,
opettajien ja tietosisältöjen välillä. Yliopistojen ja muiden koulutus- ja tutkimuslaitosten välinen
kansallinen ja kansainvälinen kilpailu ja yhteistyö lisääntyvät. Yliopistojen sekä yliopistojen ja yri-
tysten välillä syntyy verkostoja ja strategisia liittoja, joiden kautta yliopiston vahvuuksia kyetään
yhdistämään ja heikkouksia minimoimaan.

Yliopistomaailman perinteisesti vahva kansainvälistyminen edelleen laajenee. EU:n opetusministe-
reiden Bolognassa käynnistämän prosessin tavoitteena on vahvistaa Euroopan korkeakoululaitoksen
kilpailukykyä suhteessa mm. Yhdysvaltain ja Kauko-Idän yliopistolaitoksiin. Tämä tuo uusia haas-
teita yliopistoille. Kaksiportaisen tutkintorakenteen kehittämisellä edistetään korkeakoululaitoksen
sisäistä liikkuvuutta osana eurooppalaisen korkeakoulualueen toteuttamista. Samalla koulutusoh-
jelmat mitoitetaan uudentyyppisen opintopisteisiin perustuvan menettelyn mukaisiksi. Kevennetään
ohjelmia ja tarkennetaan mitoitusta ja ydinsisältöjä. Eurooppalaista tutkimusaluetta kehitetään EU:n
uusimman tutkimuspuiteohjelman mukaisesti. Kansainvälistymisen kautta ja kilpailukykyisillä
Master-ohjelmilla on mahdollista saada uutta opiskelijapotientiaalia ulkomailta. Vahvistuva pohjoi-
nen näkökulma kansainvälisissä suhteissa, EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Barentsinmeren luonnon-
varojen alkava hyödyntäminen saattavat tuoda pohjoisuuteen ja pohjoisiin yliopistoihin uutta kan-
sainvälistä kiinnostavuutta.

Korkeakoulut ovat kehittäneet alueellisia toimintojaan. Lainsäädäntöuudistusten myötä tämä tehtä-
vä saa säädökselliset puitteet ja valtakunnallista rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen
yhteistyö alueellisessa toiminnassa on vahvistumassa ja keskinäinen työnjako selkenemässä mm.
yhteisesti laadittujen aluekohtaisten strategioiden pohjalta. Myös alueelliset innovaatiojärjestelmät
ovat jäsentymässä ja vahvistumassa. Soveltavan ja monitieteisen osaamisen tarve ja yliopistoihin
kohdistuva kysyntä on lisääntynyt. Immateriaalisten oikeuksien osalta tehtävät lainsäädäntömuutok-
set tuovat yliopistoille lisää vastuuta tutkimustoiminnan tulesten hyödyntämisestä. Valtakunnallisil-
la osaamiskeskuksilla ja aluekeskuksilla edistetään tasapainoisempaa aluerakennetta. Pohjois-
Suomen Multipolis-verkosto on herättänyt laajaa kiinnostusta EU:n piirissä yhtenä ratkaisuna peri-
feeristen alueiden kehityskuilujen poistamiseen.

Työelämän vaatimukset akateemiselle työvoimalle ovat tärkeitä yliopistokoulutuksen suuntaamisel-
le. Entistä enemmän korostuvat työelämän määrälliset ja laadulliset muutokset. Vaatimustaso yli-
opistokoulutuksessa edelleen kasvaa, toisaalta edellytetään erikoisalojen syvällistä hallintaa mutta
samalla laajaa näkemystä, kommunikaatiovalmiuksia, kielitaitoa ja yhteistyötä. Suunnittelu- ja kehi-
tystehtävät ovat lisääntymässä. Opetusministeriö ja työministeriö tekevät yksityiskohtaisia selvityk-
siä ja ennakointeja väestö- ja ammattirakenteen osalta. Kauppa- ja teollisuusministeriö edistää tek-
nologisen kehityksen ja teknologian vaikutusten ennakointia.

Kansainvälisen talouden suhdannekehityksen ennakointi on vaikeata ja niiden heijastusvaikutukset
suomalaiseen talouteen voivat olla nopeita. Tietoteollisuudessa eletään tällä hetkellä epävarmoja
aikoja, voimakas kasvutrendi on taittunut ja suuria tuotannonsupistuksia voi edelleen tapahtua.
Muutosten huomioonottaminen yliopistolaitoksen sisäänottojen mitoituksessa on ongelmallista ot-
taen huomioon yliopistokoulutuksen aikaviiveet.


 

Haasteisiin vastaaminen

Oulun yliopiston menestymiseksi yliopiston tulee erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviiin näkö-
kohtiin:

Monipuolinen osaaminen

Osaavan työvoiman saanti tulee olemaan keskeinen menestystekijä niin yksityisellä kuin julki-
sella sektorilla. Inhimillistä pääomaa tarvitaan ja siitä kilpaillaan niin korkeaa teknologiaa sovel-
tavilla, humanistisilla, yhteiskuntatieteellisillä kuin taidealoilla. Monitieteiselle Oulun yliopis-
tolle tämä tuo erityisiä haasteita. Esim. teknillistieteellisen alan rinnalla on panostettava nykyis-
tä määrätietoisemmin myös kulttuuriaineisiin.

Vaatimukset uudenlaisten joustavien koulutusratkaisujen, kuten elinikäisen oppimisen ja uusien
oppimisympäristöjen hyödyntämiseen kasvavat. Kilpailu opiskelijoista ja opettajista kiristyy se-
kä kaupallistuu koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyessä sekä oppimisympäristöjen kehit-
tyessä yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi.


Yhteistyö ja kilpailukyky

Oulun yliopiston edellytetään olevan hyvä yhteistyökumppani ja vastaavan kilpailukykyisesti ja
kustannustehokkaasti kasvaviin alueellisiin odotuksiin, mutta säilyttävän silti yliopistollisuuden
toiminnassaan. Toiminta-alueen laajentuessa yliopistolle esitetään yhä suurempia vaatimuksia.
Kilpailua ei käydä vain rahoituksesta vaan laajenevasti myös inhimillisistä voimavaroista. Opis-
kelijoiden, tutkijoiden ja opettajien rekrytointia on laajennettava järjestelmällisesti ulkomaille.
Tämä edellyttää myös valmiutta vieraskieliseen opetukseen.


Muutosherkkyys ja uudet haasteet

Oulun yliopisto on vahva osaaja omilla tieteenaloillaan mutta sen on osattava myös muuttua.
Yliopiston kehittämistarpeet ja toimintaympäristön jatkuva muutos edellyttävät niin toiminnalta
kuin itse yliopistoyhteisöltä dynaamisuutta ja muutosherkkyyttä. Kriittisyyden ja vaihtoehtois-
ten kehittämislinjojen esille tuominen ja analyyttinen keskustelu ovat keskeistä perustyötä muu-
toksen ja kehityksen ymmärtämiselle. Yliopistolla on oltava rohkeutta ja kaukonäköisyyttä hal-
lintorakenteiden muuttamiseen sekä toimintatapojen uudistamiseen. Keskeiseksi kilpailutekijäk-
si nousee yliopiston kyky rakentaa sisäisesti vahva yliopistoyhteisö sekä kyky profiloitua.

Yliopiston on kyettävä tarttumaan uusiin haasteisiin nopeasti sekä vaihtoehtoisesti oltava valmis
luopumaan kokonaan tai osittain toiminnoista, jotka yliopiston kokonaisuuden kannalta eivät ole
välttämättömiä. Yliopiston pitää sopeutua toimintaympäristön muutoksiin sekä palvella yhteis-
kuntaa uusissa esille tulevissa tarpeissa. Samalla sen tulee toimia yhteiskunnan kehityksen
suunnannäyttäjänä. Yliopiston toimintaan vaikuttavia yleisiä yhteiskunnallisia ja poliittisia kehi-
tyssuuntia ovat globalisoituminen, teknologian kehittyminen, väestön ikärakenteen ja etnisen
koostumuksen muuttuminen, monikulttuuristuminen, kaupungistuminen, ympäristö- ja turvalli-
suuskysymysten esille nouseminen, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien sekä markkinoiden kan-
sainvälistyminen, elinikäisen koulutuksen merkityksen lisääntyminen sekä perherakenteiden eri-
laistuminen ja sosiaalisen eriarvoistumisen kasvaminen. Myös Suomen jäsenyys laajentuvassa
Euroopan unionissa muuttaa suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Vaikutukset ulottuvat myös
yliopistolaitokseen.


2.3  Arvoperusta

Arvot ohjaavat organisaation valintoja ja päätöksentekoa. Yhteinen näkemys arvopohjasta on stra-
tegian toimivuuden perusedellytys. Arvopohjan tulee näkyä strategian peruslinjauksissa ja käytän-
nön toiminnassa. Niiden toteutumista on voitava myös seurata. Oulun yliopisto on tiedeyhteisönä
sitoutunut yleisiin tieteellisen toiminnan periaatteisiin ja hyvästä tieteellisestä käytännöstä annettui-
hin suosituksiin (http://pro.tsv.fi/tenk/tenkfi.htm).

Oulun yliopiston strategia perustuu jatkossakin seuraaviin arvoihin:

Eettisyys

joka edellyttää toiminnassamme oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä, suvaitsevaisuutta, tasa-
arvoa ja hyvää käytöstä.


Yhteisöllisyys

jolla tarkoitamme vuorovaikutteisuutta, avoimuutta, työhön ja yhteisöön sitoutumista sekä
vastuun kantoa.


Autonomia

joka antaa meille mahdollisuuden päättää keinoista ja tavoista yhteisten päämääriemme saa-
vuttamiseksi ja joka yksilötasolla merkitsee riittävää liikkumatilaa.


Laatu

jolla ymmärrämme tasokkuutta, innovatiivisuutta ja kriittistä itsearviointia niin opetuksessa,
tutkimuksessa ja hallinnossa kuin muussakin toiminnassamme sekä vastuuta tulevaisuudesta.


Kumppanuus

jolla tarkoitamme toimintamme perustuvan asiakkaidemme tarpeisiin ja vuorovaikutukseen
muun yhteiskunnan kanssa. Otamme huomioon opiskelijan ja toimimme yhteistyössä tiede- ja
korkeakouluyhteisön, alueemme yritysten ja elinkeinoelämän, sivistys- ja palvelujärjestelmän
ja hallinnon kanssa.


Kehityshakuisuus

jolla tarkoitamme halua ja rohkeutta kehittyä yhteisten päämäärien suunnassa.

 

2.4  Yliopiston perustehtävä
 

       Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, joka edistää sivistystä ja aineellista
       hyvinvointia erityisesti Pohjois-Suomessa.

       Yliopisto on korkeatasoinen oppimisympäristö ja kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja
        monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin.
 
 

2.5  Yliopiston tavoite 2010-luvulle
 

       2010-luvulla Oulun yliopisto on kansainvälisesti ja kansallisesti vaikuttava ja tunnustettu
        oppimis- ja tutkimusyhteisö, jolla on sekä sivistys- että hyötytehtävä. Yliopisto on merkittävä
        osa eurooppalaista innovaatiojärjestelmää. Oulun yliopisto toteuttaa laadukasta, joustavaa,
        sisällöltään relevanttia elinikäistä opetusta monipuolisissa oppimista tukevissa ympäristöissä.

        Oulun yliopisto käyttää opetus- ja tutkimustyössään tehokkaasti hyväkseen monialaisuuttaan.
        Yliopistolla on kansainvälisesti vahva asema monitieteisillä painoaloillaan.

        Oulun yliopisto on vahva alueellinen vaikuttaja erityisesti Pohjois-Suomen tulevaisuus- ja
        perustoimialojen tiedeperusteisessa osaamisessa ja edistää tehtäväaloillaan alueen elämisen
        laatua, yrittäjyyttä ja kansalaisyhteiskuntaa.

        Oulun yliopisto on opiskelijoita ja henkilökuntaa houkutteleva ja heistä huolehtiva
        tiedeyhteisö sekä haluttu yhteistyökumppani.
 
 

2.6  Yliopiston kehittämishaasteet

Oulun yliopiston hallitus on hyväksynyt 6.6.2001 yliopiston tavoitteiden toteuttamisen periaatteet ja
toimintatavat (http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2001/10.html#e1). Keskeiset kehittä-
mishaasteet ja niitä koskevat päätavoitteet ovat seuraavat:
 
Osa-alue/Kehittämishaaste Päätavoite
Vaikuttavuus
-Tieteellinen tutkimus Yliopiston tieteellinen tutkimus on kansainvälisesti vahvaa ja tutkimustuloksia hyödynnetään käytäntöön.
-Opetus Opetus on laadukasta ja yliopisto saavuttaa hyvin koulutus- ja tutkintotavoitteensa
-Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopisto on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja toimija erityisesti alueyhteistyössä.
Prosessit ja rakenteet
-Monialaisuus  Tutkimuksen ja opetuksen monialaisuus on yliopiston kiistaton kilpailuetu.
-Innovatiivisuus Yliopisto on innovatiivinen ja innostava tutkimus- ja oppimisympäristö.
-Joustavuus ja suorituskyky  Organisaationa yliopisto on joustava ja suorituskykyinen.
Yliopistossa on avoin, päätöksiin sitoutuva toiminta- ja johtamiskulttuuri
Uudistuminen ja työkyky
-Osaaminen ja työhyvinvointi Yliopistoyhteisön osaamisen uudistumisesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden elämisen laatu ja jaksaminen vahvistavat luovaa ja tuloksellista ilmapiiriä.
Resurssit ja talous
-Sisäinen rahanjako Yliopiston sisäinen rahanjako tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja edistää profilointia, rakenteellista kehittämistä ja monitieteisyyttä.
-Ulkopuolinen rahoitus Ulkopuolinen rahoitus tukee perustoimintaa.
-Perus- ja tukitoimintojen tuloksellisuus Yliopiston perus- ja tukitoiminnot ovat taloudellisia ja tehokkaita.

2.7  Yliopiston valinnat — tehokkuutta ja laatua

Tiede on ydinosaamista — Tuloksia hyödynnetään

Oulun yliopisto edistää ja lisää korkeaa kansainvälistä tasoa olevaa perus- ja soveltavaa tutkimusta
erityisesti yliopiston painopistealoilla ja lupaavilla uusilla kasvualoilla. Yliopiston tutkimustyö on
laaja-alaista ja monitieteistä. Yliopisto luo korkeatasoiset tutkimusympäristöt maailmanluokan tut-
kimusryhmille. Tieteellinen perustutkimus — tiedeyhteisön omiin tavoitteisiin ja uteliaisuuteen
perustuva, lyhyen aikavälin hyödyntämisintresseistä vapaa tutkimus on yliopiston ydinosaamista.
Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutusta edistetään. Niin perus- kuin sovelta-
vaakin tutkimusta pyritään tekemään riittävän pitkäjänteisinä projekteina. Monet tutkimushankkeet
ovat myös muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa toteutettavia kansainvälisiä
yhteistyöprojekteja. Yliopisto seuraa aktiivisesti tutkimustoiminnan laatua ja kiinnittää erityistä
huomiota tutkijoiden tieteellisiin ansioihin ja näyttöön perustuvaan menestymiseen. Yliopiston te-
kemien ulkopuolista tutkimusrahoitusta koskevien rahoitushakemusten seurantaa ja analysointia
kehitetään.

Tutkijankoulutusta kehitetään tutkijankoulutusstrategian pohjalta siten, että yliopisto saavuttaa toh-
torintutkintotavoitteensa, väitöskirjat ovat tieteellisesti korkeatasoisia ja uutta luovia ja valmistuneet
tohtorit työllistyvät myös tutkijayhteisön ulkopuolisiin tehtäviin. Oulun yliopiston tutkimuksen tu-
lokset julkaistaan korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa.

Innovaatiotoiminnassaan Oulun yliopisto panostaa pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön
teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa ottaen huomioon tulevaisuuden osaamistarpeet ja teknolo-
giaennakoinnit. Tutkimustulosten immateriaalioikeudellinen suojaaminen on merkittävä osa yliopis-
ton toimintaa. Yliopisto edistää tutkijoidensa tai yliopiston omistamien immateriaalioikeuksien
kaupallista hyödyntämistä ja tarjoaa tutkijoille korkeatasoiset innovaatiopalvelut. Tutkimustulosten
hyödyntäminen ja laaja yhteiskunnallinen käyttö otetaan huomioon tutkimus- ja kehittämishankkei-
ta koskevissa rahoitussopimuksissa. Tutkija tunnustetaan keksijäksi kaikissa olosuhteissa ja keksi-
jälle kuuluvista eduista huolehditaan. Tutkijoiden ja yliopiston välisistä oikeuksien siirroista huo-
lehditaan kirjallisilla sopimuksilla.

Yliopisto luo innostavan toimintaympäristön tutkimustyöhön perustuvien yritysten synnyttämiseen
ja käynnistymiseen yhdessä alueen teknologiayhteisön kanssa. Yliopiston alumni- ja rekrytointitoi-
mintoja kehitetään niin, että ne palvelevat yliopistoa myös osaamisen siirrossa. Yliopisto kehittää ja
toteuttaa yhdessä VTT:n, Pohjois-Suomen muiden korkeakoulujen ja yritysten kanssa alueellisia
innovaatiostrategioita ja järjestää innovaatiopalveluita. Immateriaalioikeuksia koskevat sopimus-
menettelyt ja -juridiikka ovat tärkeitä kehittämiskohteita.

Laadukas koulutus — Eväitä elämänkaareen

Oulun yliopisto kehittää opetuksen ja opiskelun toimintakulttuuria laitosten tasolla. Kehittämisen
toiminta-ajatuksena on tiedeyhteisöllisyys ja yhä voimakkaammin myös kansainvälisyys, mikä nä-
kyy lisääntyvänä yliopistojen yhteistyönä erityisesti Euroopan korkeakoulutusalueella. Vieraskielisiä
vetovoimaisia maisteriohjelmia luodaan kaikille painoaloille ja kaikkiin tiedekuntiin. Opetuksen
kehittämisessä tuetaan kansainvälisen yhteistyön voimistumista opetustehtävän hoidon ja tukitoimi-
en eri alueilla. Laitoskohtaista opetuksen itsearviointijärjestelmää kehitetään. Opetuksen johtaminen
perusyksikkötasolla on tärkeä kehittämiskohde. Myönteistä kehitystä opetuksen arvostuksessa vah-
vistetaan meritointijärjestelmien toimivuutta parantamalla. Opettajien pedagogisen koulutuksen ta-
soa ja volyymia nostetaan. Toimivat kirjastopalvelut ovat keskeinen osa oppimisympäristöä. Tieto-
ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämistä tuetaan. Mentoroinnilla ja alumnitoiminnalla ediste-
tään kokemustiedon siirtoa.

Tutkintorakenteen uudistamisessa jatketaan opetussuunnitelmien kehittämistä. Opetussisältöjen
osalta opetussuunnitelmia kehitetään vastaamaan tieteen kehitystä ja työelämän nykyisiä ja tulevia
osaamistarpeita elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Opiskelijapolun käsite otetaan kes-
keisesti tarkastelun kohteeksi. Opintoaikoja lyhennetään tuntuvasti ja valmistumismääriä kasvate-
taan voimakkaasti nykyisestä. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää jatkuvaa opetussuunni-
telmien ydinaineksen ja kuormittavuuden arviointia sekä tehokasta tutorointia ja opinto-ohjausta.
Yhteistyötä opettajien ja opiskelijoiden kanssa jatketaan oppimiskulttuurin teemavuosikymmenen
puitteissa. Tukitoimia suunnataan opiskelijoiden opiskeluasenteiden ja työtottumuksien parantami-
seen ja opiskelijahyvinvointiin sekä opettajien työnohjaukseen.

Aikuiskoulutus (erillis- ja täydennyskoulutus, avoin yliopisto-opetus, henkilöstökoulutus, muunto-
koulutus) on yksi yliopiston perustehtävä, johon yliopiston kaikki yksiköt ja henkilöstö ovat sitou-
tuneet. Se on yliopiston yhteiskunnallinen ja alueellinen palvelutehtävä ja osa yliopiston opetusteh-
tävää. Yliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta ja lisää erityisesti aikuiskoulutusta. Yli-
opisto takaa opiskelijoille mahdollisuuden ajantasaiseen itsensä kehittämiseen ja työelämän tarpees-
ta lähtevään tiedon päivitykseen ihmisen elinkaaren eri vaiheissa liittyen joustavana jatkumona ai-
kaisempiin opintoihin. Asiakaslähtöinen, monialainen aikuiskoulutus on näkyvä ja laadukas osa
yliopiston asiantuntija- ja tutkimustoimintaa. Aikuiskoulutus on keskeinen osa alueellista kehittä-
mistyötä ja sitä toteutetaan verkostomaisessa yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälis-
ten kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on Pohjois-Suomen kattava, rajaton ja koulutustasoista riip-
pumaton aikuiskoulutuskonsortio, jolla on laadukas oppimista, ryhmä- ja itseopiskelua tukeva alu-
eellinen oppimiskeskusverkosto. Aikuiskoulutuksella tuetaan alueiden elinkeinoelämän ja palvelui-
den tarvitsemaa tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaa.

Toimintaympäristön elinvoimaisuus on tärkeä

Yliopisto toimii yhteistyössä toimintaympäristönsä kanssa ja yliopiston kaikki yksiköt sitoutuvat
yliopiston "kolmanteen tehtävään" mahdollisuuksien puitteissa. Oulun kaupunkiseudun vetovoi-
maisuuden vahvistaminen kulttuuri- ym. palveluissa on välttämätöntä maailmanluokan asiantuntija-
resurssien rekrytoimisessa ja osaavien opiskelijoiden saamisessa. Yliopisto osallistuu alueellisten
suunnitelmien laadintatyöhön maakunta- ja seutu/aluekeskustasolla ja laatii ja toteuttaa alueellisia
korkeakoulustrategioita yhteistyössä lähiyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yliopiston
rakennerahastohankkeiden toteutuksessa pyritään merkittävään vaikuttavuuteen ja korkeaan laa-
tuun. Hanketoiminnassa pyritään yhteisiin hankekokonaisuuksiin kehittämisen kärkialoilla. Hank-
keiden projektinhallintaa kehitetään ja otetaan huomioon hankkeiden rahoitusriskit.

Yliopiston aluetoiminnassa edistetään yhteistyötä muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
kanssa tarkoituksemukaisen työnjaon pohjalta. Yliopiston keskeiset alueelliset toimintayksiköt ovat
Kajaanin yliopistokeskus, Meri-Lappi Instituutti (yhdessä Lapin yliopiston kanssa), Sodankylän
geofysiikan observatorio (valtakunnallisen vastuutehtävän ohella), Oulun Eteläisen instituutti, Pehr
Brahe ohjelmistolaboratorio, Chydenius-instituutti (yhdessä Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen
kanssa) sekä muut verkostopohjaiset alueelliset yhteistyöjärjestelmät ja toimintamuodot, erityisesti
maakuntayliopistotoiminta, jota koordinoi Koulutus- ja tutkimuspalvelut. Yliopisto kehittää alue-
toiminnan vaikuttavuuden mittaristoa ja seurantaa, koordinointia ja ohjeistusta. Yliopiston toimin-
taympäristöyhteistyötä edistetään erityisesti yliopiston neuvottelukunnan, alueneuvottelukunnan,
Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunnan ja muiden alueellisten yhteistyöelinten
toimesta.

Tulosten tekijät ovat avainasemassa

Yliopiston henkilöstö ja opiskelijat tekevät yliopiston tulokset. Henkilöstöstrategian toteutuminen
edellyttää hyvää johtamistyötä kaikilla tasoilla ja koko yhteisöltä sitoutumista jatkuvaan kehittämi-
seen. Oulun yliopisto pyrkii ohjaamaan yliopistoyhteisön toimintaa niin, että yliopisto voi menestyä
ja olla jokaiselle työntekijälleen hyvä työpaikka. Esimiestyön merkitystä vahvistetaan ja tuetaan
esimiehiä henkilöstöjohtamisessa. Henkilöstö voi vaikuttaa omaan työhönsä ja oman yksikkönsä
toimintaan kehityskeskustelujen avulla sekä työyksikkö- ja laitoskokouksissa. Avoin vuoropuhelu
varmistaa työssä viihtymistä ja hyvän ilmapiirin toteutumista työyhteisössä. Kehityskeskustelukult-
tuurin läpivienti koko yliopistossa niin yksilö- kuin yhteisötasollakin on keskeinen tavoite. Henki-
löstörakenteen tulee tukea yliopiston toimintaa ja olla tasapainoinen ja joustava. Tavoitteena on, että
pysyväisluontoiset tehtävät hoidetaan vakinaisessa palvelussuhteessa. Työpaikan houkuttelevuuteen
vaikuttavat toimiva työyhteisö, joustavat työjärjestelyt, tehtävän vaativuutta, suoriutumista ja am-
mattitaitoa vastaava palkka, mahdollisuus kehittymiseen, turvallinen palvelussuhde sekä mahdolli-
suus perhe-elämän ja työelämän tasapainoiseen yhteensovittamiseen.

Opiskelijat ovat keskeinen osa yliopistoyhteisöä. Yliopisto pitää tärkeänä edistää opiskelijoiden
kaikinpuolista hyvinvointia ja opintojen edistymistä. Opiskelijaedustus on luonteva osa yliopiston
hallinto- ja valmisteluelimiä ja opiskelijapalvelut vakiintunut osa hallintoa. Opiskelijarekrytointia
kehitetään ja perustutkinto- ja aikuisopiskelijoiden sekä alumnien yhteyksiä emoyliopistoonsa vah-
vistetaan niin, että yliopisto koetaan omaksi ja sinne on aina helppo palata saamaan uusia taitoja ja
valmiuksia.

Toimivat perusrakenteet

Hallinnon tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä ja puitteita yliopiston perustoiminnoille opetuk-
selle, tutkimukselle ja yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle. Yliopistossa on avoin, yhteisesti so-
vittuihin tavoitteisiin ja päätöksiin sitoutuva toiminta- ja johtamiskulttuuri. Organisaationa yliopisto
on joustava ja suorituskykyinen. Yliopiston yksiköillä on sisäinen autonomia valita toimintatavat ja
keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Yliopistolla on konserniorganisaatio, jonka kehittämisessä paino-
tetaan strategisen ohjauksen vahvistamista ja toimivaa, tasapainoista ja monialaista yhteistyötä edis-
tävää tulosyksikkörakennetta.

Yliopiston kollegisten ohjauselinten ja henkilöjohtajien johtamisvalmiuksia edistetään konsultatiivi-
sin työtavoin ja koulutuksin. Johtamista tukevien modernien ohjausvälineiden ja menetelmien (stra-
tegiatyö, laadunhallintatyö, henkilöstötilinpäätös, tietämyshallinta, tietojärjestelmät, ennakoinnit)
käyttöä edistetään pyrkimyksenä vahvistaa toiminnan läpinäkyvyyttä, strategian toimeenpanoa ja
toteutumisen seurantaa, ohjausedellytyksiä ja tulevaisuusorientaatiota.

Tietohallinnon tehtävänä on modernin tieto- viestintätekniikan sekä kirjastopalvelujen hyödyntämi-
nen yliopiston toiminnassa. Tieteellinen kirjallisuus on osa tutkimustoiminnan ydintä ja keskeinen
opiskeluedellytys. Tasokkaat ja modernit kirjastopalvelut lisäävät yliopiston houkuttavuutta opiske-
lu- ja tutkimusympäristönä. Tietohallinnon palveluissa ja perusrakenteessa pyritään keskimääräistä
parempaan kansalliseen tasoon ja strategisesti tärkeillä osa-alueilla hyvään kansainväliseen tasoon.
Opetuksen tietojärjestelmillä edistetään merkittävästi opetuksen ja oppimisen laatua. Yliopiston
tutkimustoiminnalle välttämättömästä nykyaikaisesta tietohallinnon perusrakenteesta ja analyysivä-
lineistöstä huolehditaan. Tietämyshallinnan teknologiaa, tutkimusyhteistyön, projektinhallinnan ja
tutkimustoiminnan tulosdokumentaation välineitä kehitetään tukemaan tutkimustyötä. Erityisesti
panostetaan perusrakenteeseen (verkot, tietoturva), johtamista tukeviin tietojärjestelmiin, sähköi-
seen julkaisemiseen ja asiointiin, oppimisympäristöjen palvelimiin sekä ohjelmistolisensseihin. Tie-
toliikennejärjestelmät ovat yliopiston strategista infrastruktuuria. Yliopisto kehittää verkkojensa ko-
konaisarkkitehtuuria ja -strategiaa huomioon ottaen tulevaisuuden teknologioiden mahdollisuudet.

"Niin on, jos siltä näyttää"  —  Myönteistä yliopistokuvaa vahvistetaan

Yliopistokuva on aineetonta pääomaa. On välttämätöntä, että yliopiston keskeiset yhteistyö- ja koh-
deryhmät tuntevat hyvin Oulun yliopiston, arvostavat sen toimintaa ja vahvaa yhteiskunnallista roo-
lia ja että Oulun yliopisto koetaan vetovoimaiseksi tiede- ja koulutusyhteisöksi ja yhteistyökumppa-
niksi. Oulun yliopisto rakentaa pitkäjänteisesti omaleimaista yliopistokuvaa sekä toiminnallaan että
yhteisöviestinnän keinoin. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kilpailussa myönteiset,
vahvat ja puhuttelevat mielikuvat ratkaisevat yliopistolle tärkeiden yhteistyö- ja kohderyhmien va-
lintapäätökset entistä useammin. Yhteisön toiminnalleen ansaitsema yhteiskunnallinen ja sosiaali-
nen hyväksyntä on erityisen tärkeää niukkojen resurssien aikana. Yliopistolaisten aktiivinen vuoro-
vaikutteisuus yliopiston sisällä ja ympäristön kanssa korostuu ja edesauttaa toiminnan ja tavoittei-
den ohjausta.

Oulun yliopiston yhteisökuva ja mielikuvaviestit perustuvat todelliseen toimintaan, vahvan osaami-
sen alueisiin ja yhteisöidentiteettiin. Tavoiteltu yhteisökuva, viestit, viestinnän keinot, toimintatavat
ja muut linjaukset määritellään yliopiston viestintästrategiassa. Tehokkaalla ja vuorovaikutteisella
sisäisellä viestinnällä parannetaan oman henkilöstön sitoutumista ja motivoitumista työhönsä ja
työyhteisöönsä. Tällä tavoin vaikutetaan myös toiminnan laatuun. Henkilöstö sitoutuu ja viihtyy
tunnetussa ja arvostetussa työyhteisössä. Sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä hyödynnetään entistä
enemmän verkkoviestinnän mahdollisuuksia nopeana, tavoittavana ja vuorovaikutteisena viestintä-
kanavana.

2.8  Strategian toteutus ja seuranta

Yliopiston strategian keskeinen sisältö on osa yliopiston toiminta- ja taloussuunnittelua ja tulos-
sopimusmenettelyä. Strategiaa toteutetaan yliopiston tulos- ja perusyksiköiden laatimien suunnitel-
mien pohjalta. Strategian toteutumisen seurantakriteereitä (mittaristoa) kehitetään sekä koko yli-
opiston tasolla että tulos- ja perusyksiköissä, ja strategian eri osa-alueiden toteutumisesta ja aikaan-
saannoksista raportoidaan toimintakertomuksissa ja tulosanalyyseissä. Yliopiston hallitus ottaa vuo-
sittain kantaa yliopiston strategisiin kehittämishankkeisiin ja tukee näin yliopiston kokonaiskehit-
tämistä. Yliopiston yhteiskunnallista palvelutoimintaa toteutetaan yhteistyössä toimintaympäristön
muiden toimijoiden kanssa. Yliopiston kokonaisstrategia saatetaan ajan tasalle määräajoin (keski-
määrin kolmen vuoden välein).

Osastrategiat

Yliopiston kokonaisstrategiaa toteuttavat myös yliopiston osastrategiat. Niissä käsitellään yksityis-
kohtaisemmin kulloisenkin osa-alueen kehittämisen päälinjauksia.  Osastrategiat saatetaan ajan ta-
salle tarpeen mukaan. Keskeisiä osastrategioita ovat tällä hetkellä mm. seuraavat (ks.
http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/strategiat.html)

Tutkimus:
Bioteknologian strategiasuunnitelma 1995-2005
Oulun yliopiston selvitys Biotekniikka 2002 –evaluaatiota varten
Yliopiston tutkimuspoliittisia linjauksia 2000-luvun alussa - Laadukas tutkimus Oulun yliopistossa
Huippututkimusyksikköstrategia 13.10.1999
Informaatioteknologian strategiasuunnitelma 1995-2005
Pohjoisuus-painoalan kehittämisstrategia 17.5.1995
Pohjoiset järjestelmät - Oulun yliopiston linjaukset pohjoisuustutkimuksen strategiaksi 12.12.1997
Oulun yliopiston tutkimus- ja koulutusstrategia EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelman
edistämiseksi
Innovaatiostrategia 2.6.1999
Oulun yliopiston tutkijakoulutusstrategia

Opetus:
Opettajankoulutuksen strategia 2000-2005
Opetuksen kehittämisohjelma 2000-2004
Perustutkintojen kehittämisstrategia
Oulun yliopiston aikuiskoulutusstrategia
Oulun yliopiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2002-2005

Yhteiskunnallinen palvelutoiminta:
Agenda 2000 -strategia 2.6.1999
Oulun yliopiston ulkoisen toiminnan strategia
Oulun yliopiston alueellisen toiminnan organisointi -raportti, 2002
Osaava Pohjois-Suomi - korkeakoulujen alueellisen yhteistyön päälinjaukset
Alueelliset korkeakoulustrategiat (Kajaanin korkeakouluyksiköt, Oulun Eteläinen, Meri-Lappi,
Naturpolis-Kuusamo)

Hallinto ja muut tukitoiminnot:
Henkilöstöstrategia
Henkilöstöasioissa noudatettavat periaatteet 28.3.2001
Kansainvälistymisstrategia 1998-2003
Tietohallintostrategia ja kehittämisohjelma 1998-2001
Tietoturvapolitiikka 25.2.1998
Tasa-arvosuunnitelma 12.3.1997
Viestintästrategia 1996 – 2005