OULUN YLIOPISTO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006—2009 Käsitelty yt-neuvostossa 10.2.2005 Hyväksytty Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 11.2.2005 (TTS 2005-2008) 1 Johdanto 2 Kokonaisstrategia — Oulun yliopisto 2010-luvulle 2.1 Peruslähtökohdat 2.2 Oulun yliopiston valinnat – tehokkuutta ja laatua 2.3 Strategian toteutus ja seuranta 2.4 Painoalat ja kehittämis­kohteet tulossopimus­kaudella 2004-2006 ja TTS-kauden alkuvuosina 2.5 Toimintaympäristön kehittämishaasteita 3 Tavoitteiden toteutumaraportti 2004 3.1 Vaikuttavuus ja laatu 3.1.1 Peruskoulutus 3.1.2 Jatkokoulutus 3.1.3 Aikuiskoulutus 3.1.4 Tutkimustoiminta 3.1.5 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 3.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 3.3 Prosessit ja rakenteet     1 Johdanto Oulun yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2006—2009 on laadittu tarkistamalla edellistä suunnitelma-asiakirjaa eli vuosien 2005—2008 toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Toiminta- ja taloussuunnitelman perustana on yliopiston kokonaisstrategia vuodelta 2003 ”Oulun yliopisto 2010-luvulle”. Suunnitelmassa on otettu huomioon yliopistolaitoksen uusimmat lainsäädännölliset uudistukset, yliopiston toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, opetusministeriön palaute yliopistojen toiminnasta sekä yliopiston tulosyksiköiden syksyn 2004 sisäisiin tulosneuvotteluihin toimittama aineisto. Yliopisto esittää tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa kokonaisstrategian peruslinjaukset. Strategia sisältyi kokonaisuudessaan vuosien 2004—2007 toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Yleistä Oulun yliopiston vahvuutena on monialaisuus, laaja osaamispohja nykyisillä painoaloilla: informaatiotekniikassa, biotekniikassa sekä pohjoisuus- ja ympäristöosaamisessa. Yliopistolla on edelleen monipuolista osaamista edustamillaan koulutus- ja tieteenaloilla, vahvaa verkostoitumista toimintaympäristöön, kehittyneet alueellisen toiminnan strategiat, rakenteet ja toimintakäytännöt. Uhkana ovat perusrahoituksen jälkeenjääneisyys ja rekrytointipohjan kaventuminen Pohjois-Suomen väestönkehityksen johdosta. Kehittämisen perustana ovat inhimilliset (ihmiset) ja taloudelliset voimavarat (talous) sekä yliopiston sisäiset prosessit ja rakenteet. Kehittämiselle tärkeiden perustekijöiden on oltava kunnossa, jotta yliopisto menestyy kaikilla kolmella keskeisellä tulosalueella koulutuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa palvelutehtävässä. Sisäisten prosessien ja rakenteiden kyky säilyttää joustavuutensa, kyky kehittyä ja uusiutua ovat yliopiston kilpailukyvyn kannalta keskeisiä menestymisen tekijöitä. Onnistuminen tutkimuksessa, koulutuksessa ja yhteiskunnallisissa palvelutehtävissä takaa myös talouden suotuisan kehittymisen, korkeatasoisten tutkijoiden, opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan rekrytoinnin. Yliopiston muutosherkkyyden ja reagointikyvyn sisäisille ja ulkoisille paineille tulee olla hyvä ja joustava. Tarvetta on rakenteiden ja prosessien muutoksiin. Yliopiston monitieteisyyden edistäminen ei etene myöskään ilman rakenteellisia muutoksia toiminnan uudelleensuuntaamisineen. Myös teknologisen osaamisen välittäminen, sisältötuotannon edistäminen ja yhteistyökykyisyyden kehittäminen ovat keskeisessä asemassa. Osana yliopistolaitosta Oulun yliopisto on kaikkien koulutusalojen osalta keskimäärin 10 prosenttia yliopistolaitoksesta ja yliopiston edustamilla koulutusaloilla keskimäärin 12 prosenttia. Oulun yliopisto on tuotoksien vertailussa jäänyt viime vuosina keskimääräistä heikommaksi. Kuitenkin yliopistolaitoksen resursseissa yliopisto on keskimääräistä vahvempi. Edellytykset hyvän tuloksen tekemiseen ovat siten olemassa, vaikka tulosohjausmenettelyn aikana yliopiston suhteellinen osuus yliopistolaitoksen perusvoimavaroissa on vähentynyt. Teknillistieteellisen alan osuus Oulun yliopistossa on suurin ja luonnontieteellisen toiseksi suurin. Siten koko yliopiston tuloksenteon kannalta nämä koulutusalat ovat oleellisia. Oulu on merkittävimpiä valtakunnallisia kasvukeskuksia (Oulun seutu lähes 200 000 asukasta). Kasvukeskusasema ei kuitenkaan pysty kuin osittain ehkäisemään parhaassa opiskelu- ja työiässä olevan väestönosan muuttoa pääkaupunkiseudulle. Huolimatta siitä, että monet yliopiston kannalta merkittävät sidosryhmäorganisaatiot sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, tulee Oulun yliopiston ylläpitää johtavaa kumppanuusroolia alueen osaamisen edistäjänä. Verkostoyhteistyö mm. Oulun kaupungin, yliopistollisen sairaalan, muiden oppilaitosten (ammattikorkeakoulut ja lukiot) sekä valtion sektoritutkimuslaitosten kanssa auttaa yliopistoa osaamisen edistämistavoitteessa. Myös teknologiakeskukset ja osaamiskeskukset tulee entistä selvemmin nähdä yliopiston yhteistyökumppaneina osaamisen ja elinkeinoelämän kehittämiselle. Tulevaisuuden haasteena Oulun yliopistolla on edistää kehitystoimintoja tietoisesti teknologiaperusteista laajemman innovaationäkemyksen pohjalta. Kehittämis- ja sopeuttamisohjelma Yliopiston saama perusrahoitus ei riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja vuosina 2004—2007. Talouden epätasapainoon on ajauduttu pitkällä aikavälillä. Epätasapainon syntymiseen ovat vaikuttaneet tutkintotavoitteiden saavuttamattomuus, opiskelijamäärien lisääntyminen ja tilamenojen kasvu. Tästä syystä yliopiston hallitus on 15.10.2003 hyväksynyt yliopistolle kehittämis- ja sopeuttamisohjelman vuosille 2004—2006. Ohjelman läpiviemisestä on myös sovittu opetusministeriön ja yliopiston tulosneuvottelussa keväällä 2004. Opetusministeriön ja yliopiston välisen sopimuksen mukaisesti yliopisto raportoi ministeriölle kehittämis- ja sopeuttamisohjelman toimenpiteiden toteutumisesta. Ohjelmassa on linjattu periaatteet opetus-, tutkimus- ja tukitoimintojen tehostamiseksi niin, että menot pystytään sopeuttamaan käytettävissä olevan rahoituksen mukaisiksi. Kehittämistoimenpiteillä tehostetaan erityisesti tutkintotavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2004 osalta ohjelma toteutui odotetusti. Menot onnistuttiin mitoittamaan määrärahoihin ja tavoitteeksi asetettu 5 M€:n säästö toimintamenoissa toteutui henkilöpoliittisin toimenpitein (mm. virkapankki, virkavapaudet, määräaikaisuudet, lomarahajärjestelyt jne.), tilojen käytön tehostamisella, tarvikkeiden hankinnan keskitetyllä sopimusmenettelyllä ja investointiohjelman karsimisella. Erityisesti on kiinnitetty huomiota tutkintotuotoksen parantamiseen opetuksen tukitoimia tehostamalla. Yliopisto asetti kehittämistyön tukiryhmän edistämään ohjelman toteutusta. Asiasta on raportoitu tarkemmin luvussa 3.3 Prosessit ja rakenteet. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 - 2009 Oulun yliopiston keskeisenä päämääränä on tulossopimuskaudella 2004—2006 sekä pitemmällä tähtäyksellä toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella 2006—2009 tuloskunnon parantaminen. Tämä tarkoittaa sekä perus- että tohtorintutkintotavoitteiden nykyistä parempaa saavuttamista. Erityistä painoa tutkintotavoitteiden saavuttamiseen asetetaan hammaslääketieteellisellä, luonnontieteellisellä ja teknillistieteellisellä koulutusalalla. Tutkintotavoitteiden saavuttamisella ja toteutettavilla toimenpiteillä on selvä yhteys perusrahoituksen turvaamiseen sekä kolmen eri tulosalueen (koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen palvelutehtävä) menestymiseen. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon valtionhallinnon tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistukset siten, että se tarkastelee asioita tulosprisman eli tuloksellisuuden ja sitä koskevien oikeiden ja riittävien tietojen peruskriteerien mukaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan yliopisto on sisällyttänyt kehittämisstrategiansa tiivistelmän sekä tavoitteiden toteutumaraportin vuodelta 2004. Suunnitelman loppuosa käsittää yliopiston hanke-esitykset, kustannusvastaavuuslaskelmat, investointisuunnitelman sekä opetusministeriön pyytämän erillisen liiteaineiston. Osa liiteaineistosta on toimitettu ministeriöön sähköpostin liitetiedostoina.   2 Kokonaisstrategia — Oulun yliopisto 2010-luvulle 2.1 Peruslähtökohdat Yliopistojen kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Tietoyhteiskuntakehitys, koulutus- ja tutkimusympäristöjen kansainvälistyminen, alueellisen innovaatiotoiminnan tiivistyminen, elinikäisen koulutuksen merkityksen lisääntyminen sekä väestön ikärakenteen muutos ovat muutamia monista tulevaisuuden haasteista. Yliopistojen odotetaan kehittävän tieteellistä tutkimustyötä ja siihen perustuvaa opetusta entistä tuloksellisemmaksi, joustavammaksi ja avoimemmaksi. Tässä tehtävässä onnistuvat sisäiseen dynaamisuuteen ja muutosherkkyyteen kykenevät yliopistoyhteisöt. Oulun yliopisto haluaa olla Suomen johtavia tiedeyliopistoja ja tulevaisuuden tekijä myös 2010-luvulla. Menestyminen edellyttää meiltä valmiutta ja rohkeutta uudistaa toimintatapojamme sekä kykyä käyttää voimavarojamme entistä tehokkaammin ja tuloksellisemmin. Tulevaisuus tehdään itse – omilla päätöksillä ja teoilla. Perustehtävämme Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, joka edistää sivistystä ja aineellista hyvinvointia erityisesti Pohjois-Suomessa. Yliopisto on korkeatasoinen oppimisympäristö ja kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Tavoitteemme 2010-luvulla Oulun yliopisto on kansainvälisesti ja kansallisesti vaikuttava ja tunnustettu tutkimus- ja oppimisyhteisö, jolla on sekä sivistys- että hyötytehtävä. Yliopisto on merkittävä osa eurooppalaista innovaatiojärjestelmää, joka toteuttaa laadukasta, joustavaa, sisällöltään relevanttia elinikäistä opetusta monipuolisissa oppimista tukevissa ympäristöissä. Oulun yliopisto käyttää tutkimus- ja opetustyössään tehokkaasti hyväkseen monialaisuuttaan ja sillä on kansainvälisesti vahva asema monitieteisillä painoaloillaan. Oulun yliopisto on vahva alueellinen vaikuttaja erityisesti Pohjois-Suomen tulevaisuus- ja perustoimialojen tiedeperusteisessa osaamisessa ja edistää tehtäväaloillaan alueen elämisen laatua, yrittäjyyttä ja kansalaisyhteiskuntaa. Oulun yliopisto on opiskelijoita ja henkilökuntaa houkutteleva ja heistä huolehtiva tiedeyhteisö sekä haluttu yhteistyökumppani. 2.2 Oulun yliopiston valinnat – tehokkuutta ja laatua Tiede on ydinosaamista — tuloksia hyödynnetään Tieteellinen perustutkimus, tiedeyhteisön omiin tavoitteisiin ja uteliaisuuteen perustuva, lyhytnäköisestä hyödyn tavoittelusta vapaa tutkimus on yliopiston ydinosaamista. Perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteisyyttä ja keskinäistä vuorovaikutusta edistetään. Laadukkaalla koulutuksella eväitä elämään Tutkintotavoitteet saavutetaan laatua heikentämättä. Opetuksen ja opiskelun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat tiedeyhteisöllisyys, opetuksen arvostus sekä yhä enemmän kansainvälisyys. Opetussisältöjä kehitetään vastaamaan sekä tieteen kehitystä että työelämän nykyisiä ja tulevia vaatimuksia. Yliopisto takaa opiskelijoille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja tiedon päivitykseen elämän eri vaiheissa. Elinvoimainen toimintaympäristö Yliopisto toimii yhteistyössä ympäristönsä kanssa ja kaikki sen yksiköt sitoutuvat yhteiskunnalliseen palvelutehtävään. Aluetoiminnassa edistetään yhteistyötä muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tuloksentekijät avainasemassa Henkilöstö ja opiskelijat tekevät yliopiston tuloksen. Menestyminen edellyttää hyvää johtamistyötä kaikilla tasoilla, koko yhteisön sitoutumista jatkuvaan kehittämiseen sekä keskinäistä avoimuutta ja yhteistyötä. Toimivat perusrakenteet Toimintaympäristön muutokset ja kehittämishaasteet edellyttävät yliopistoyhteisöltä dynaamisuutta ja muutoskykyä. Yliopistolla on oltava rohkeutta ja kaukonäköisyyttä hallintorakenteiden muuttamiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Hallinnon tehtävänä on luoda edellytyksiä yliopiston toiminnalle. Yksiköillä on mahdollisuus valita keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Arvomme ovat: Eettisyys, mikä edellyttää toiminnassamme oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja hyvää käytöstä. Yhteisöllisyys, mikä tarkoittaa vuorovaikutteisuutta, avoimuutta, työhön ja yhteisöön sitoutumista sekä vastuun kantoa. Autonomia, mikä antaa meille mahdollisuuden päättää keinoista ja tavoista yhteisten päämääriemme saavuttamiseksi ja yksilötasolla merkitsee riittävää liikkumatilaa. Laatu, mikä tarkoittaa tasokkuutta, innovatiivisuutta ja kriittistä itsearviointia niin opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa kuin muussakin toiminnassamme sekä vastuuta tulevaisuudesta. Kumppanuus, mikä merkitsee toimintamme perustuvan asiakkaidemme tarpeisiin ja vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa. Otamme huomioon opiskelijan ja toimimme yhteistyössä tiede- ja korkeakouluyhteisön, alueemme yritysten ja elinkeinoelämän, sivistys- ja palvelujärjestelmän ja hallinnon kanssa. Kehityshakuisuus, mikä tarkoittaa halua ja rohkeutta kehittyä yhteisten päämäärien suunnassa. 2.3 Strategian toteutus ja seuranta Yliopiston kokonaisstrategia muodostaa keskeisen osan yliopiston toiminta- ja taloussuunnittelua ja tulossopimusmenettelyä. Strategiaa toteutetaan käytäntöön yliopiston tulos- ja perusyksiköiden toimintasuunnitelmien pohjalta. Strategian toteutumisen seurantakriteereitä ja mittaristoa kehitetään sekä koko yliopiston tasolla että tulos- ja perusyksiköissä. Strategian eri osa-alueiden toteutumisesta ja aikaansaannoksista raportoidaan toimintakertomuksissa ja tulosanalyyseissä. Yliopiston hallitus ottaa vuosittain kantaa yliopiston strategisiin kehittämishankkeisiin ja tukee näin yliopiston kokonaiskehittämistä. Yliopiston yhteiskunnallista palvelutoimintaa — vuorovaikutusta — toteutetaan yhteistyössä toimintaympäristön muiden toimijoiden kanssa. Yliopiston kokonaisstrategiaa tarkistetaan määräajoin, keskimäärin kolmen vuoden välein. Nykyinen voimassa oleva kokonaisstrategia on hyväksytty yliopiston hallituksessa helmikuussa 2003. Yliopisto käynnistää kokonaisstrategian tarkistuksen vuoden 2005 lopulla pidettävällä yliopiston toiminnan itsearvioinnilla. Yliopiston kokonaisstrategiaa toteuttavat myös yliopiston osastrategiat. Niissä käsitellään yksityiskohtaisemmin kulloisenkin paino- tai osa-alueen kehittämisen päälinjauksia. Osastrategiat saatetaan ajan tasalle kokonaisstrategian tapaan keskimäärin kolmen vuoden välein. (http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/strategiat.html) Yliopiston kansainvälistymisstrategia on työn alla. Osaava Pohjois-Suomi -strategia eli Oulun ja Lapin yliopistojen sekä viiden Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen alueellinen toimintastrategia tarkistetaan syyskuun 2005 loppuun mennessä. 2.4 Painoalat ja kehittämiskohteet tulossopimuskaudella 2004-2006 ja TTS-kauden alkuvuosina Oulun yliopisto vahvistaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta sekä edistää tutkijakouluja tärkeimpänä väylänä jatkotutkintoon. Tutkimuksen korkea laatu vahvistaa myös peruskoulutuksen sisällöllistä ja laadullista kehittämistä. Tutkimustoiminnan laatua seurataan vuosittain tiedeindikaattorien avulla. Yliopisto ottaa käyttöön kaksiportaisen tutkintorakenteen syyslukukaudesta 2005 alkaen, tarkistaa opintojen mitoituksen opintopistepohjaiseksi. Kansainvälistyminen on yliopiston keskeinen kehittämiskohde. Oulun yliopiston menestyminen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla on sidoksissa myös alueen elinkeinoelämän menestymiseen. Globalisaatiokehitys ja kansainvälisen työnjaon muutokset (mm. Kiina- ja Intia-ilmiöt) merkitsevät lisähaasteita. Yliopisto lisää kansainvälistä opiskelija- ja tutkijavaihtoa, osallistuu aktiivisesti Euroopan tutkimusalueen (ERA) ohjelmiin, vahvistaa toimintaansa Perämeren osaamiskaarella, University of Arcticin toiminnassa ja lähialueillaan. Yliopisto kehittää englanninkielisiä ohjelmia yhteistyöyliopistojen kanssa (joint- ja double-degree-ohjelmat). Yliopisto kehittää myös Euroopan ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille englanninkielisiä ohjelmia. Vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa toteutetaan alueellisten ohjelmien pohjalta. Yhteyksiä elinkeinoelämään vahvistetaan tehostamalla liiketoimintaosaamista, innovaatiopalveluita ja tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuria vahvistetaan. Henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota liittyen mm. uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon. Tuottavuutta ja työssä jaksamista tukeviin inhimillisiin menestystekijöihin, esimiestoimintaan, toimintakulttuuriin, osaamiseen ja sisäiseen kommunikaatioon panostetaan. Yliopiston johtamista ja hallintorakennetta uudistetaan. Toiminnallista tehokkuutta ja rakenteita kehitetään siten, että perusvoimavaroja voidaan kohdentaa opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseen ja painoalojen vahvistamiseen. Tavoitteena on mm. lisätä kustannustietoisuutta, saavuttaa kustannussäästöjä ja edistää toiminnan läpinäkyvyyttä. Tähän pyritään mm. yliopiston toimitilastrategiassa esitetyin toimenpitein. Yliopisto pyrkii edistämään tehokkuutta ja laatua palkitsemalla hyvästä tuloksesta tulosyksiköitä. Yliopisto selkeyttää ja vahvistaa osaamistaan ja kansainvälistä vaikuttavuuttaan strategiansa mukaisilla monitieteisillä painoaloillaan informaatiotekniikassa, biotekniikassa, pohjoisuudessa ja ympäristöalalla. Painoalojen osuus yliopiston tutkimus- ja opetuspanoksesta on varsin merkittävä (arviolta vähintään 30—40 %). Informaatiotekniikan alat ovat elektroniikka ja systeemitekniikka, tietoliikennetekniikka, tietojenkäsittelytiede ja -tekniikka sekä ohjelmistotekniikka ja tietojärjestelmät. Informaatiotekniikan painoalan toimintayksiköt sähkö- ja tietotekniikan osasto (erityisesti langattomassa tietoliikenteessä tietoliikennelaboratorio ja CWC) ja tietojenkäsittelytieteiden laitos ovat merkittävä osa Oulun kasvusopimuksen informaatioteknologia-, sisältötuotanto- ja mediaklustereita. Infotech Oulun varsinaisina jäseninä toimivissa tutkimusryhmissä työskentelee noin 400 ja liitännäisjäsenet mukaan lukien noin 500 henkilöä. Informaatiotekniikan perustutkintokoulutuksessa ja tieteellisessä jatkokoulutuksessa lisätään koulutusalojen välistä yhteistyötä teknillistieteellisen, luonnontieteellisen ja kauppatieteellisen alan välillä ja otetaan huomioon tietoteollisuusalojen muuttuneet tarpeet ja uudet koulutukselliset ja tutkimukselliset haasteet. Biotekniikka-painoalan koordinoinnista vastaavan Biocenter Oulun tehtävänä on lisätä korkeaa kansainvälistä tasoa olevaa biotekniikan ja biolääketieteen perustutkimusta. Yksikkö on merkittävä osa Oulun kasvusopimuksen bioteknologiaklusteria. Biocenter Oulun tutkijaopettajat antavat laajasti biokemian, bioteknologian, lääketieteen, biofysiikan ja bioprosessitekniikan perustutkinto-opetusta kolmen eri tiedekunnan kymmenellä laitoksella. Tutkijakoulu (140 opiskelijaa, 30 päätoimista tutkijakoulupaikkaa) kasvattaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä solu- ja molekyylibiologian sekä biolääketieteen tohtoreita neljän vuoden ohjelmissa. Biocenter Oulun julkaisutuotos on noin 120 tieteellistä julkaisua vuodessa ja alalla suoritetaan vuosittain 10-15 tohtorintutkintoa. Biotekniikan kehittämisessä otetaan huomioon biotekniikan valtakunnallisessa evaluaatiossa esille tulleet näkökohdat sekä yhteistyön vahvistaminen teknillistieteellisen koulutusalan kanssa. Pohjoisuus- ja ympäristöpainoalan koordinoinnista vastaa Thule-instituutti. Se edistää, yhteensovittaa ja toteuttaa pohjoisuuteen ja ympäristöön liittyvää monitieteistä tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Luonnontieteellinen, teknillistieteellinen ja lääketieteellinen osaaminen muodostavat vahvan perustan, jota tukee taloustieteellinen ja pohjoisiin kulttuureihin sekä yhteiskuntaan liittyvät tutkimusalat. Pohjoisuuden ja ympäristöalan yhteistyötä tiivistetään ja profilointia selkeytetään. Ympäristö- ja pohjoisuuspainoalat on yhdistetty vuoden 2005 alusta alkaen. Uuden painoalan myötä Thule-instituutti kehittää toimintaansa entistä vahvemmin pohjoisuus- ja ympäristötutkimuksen asiantuntijalaitoksena ja sen kansalliset ja kansainväliset vastuut alan tutkimuksen ja siihen perustuvan korkeatasoisen opetuksen koordinoinnissa ovat kasvussa. Yliopisto vahvistaa näkyvyyttään ja lisää opetustarjontaansa alan kansainvälisissä yliopistoverkostoissa, erityisesti Arktisessa yliopistossa. Merkittävän ja haasteellisen kehittämistyön tarjoaa yliopistojen pohjoisten tutkimusasemien ja valtion sektoritutkimuslaitosten välinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö (mm. NorNet-verkoston muodossa). Painoalojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuvat erityisesti seuraavat yliopiston peruslaitokset: Biotekniikka Biocenter Oulu LuTK/biokemia, biologia LTK/lääketieteellinen biokemia ja molekyylibiologia, fysiologia, patologia, anatomia ja solubiologia, farmakologia ja toksikologia, lastenklinikka, neurologia, sisätautien klinikka, molekyyliendokrinologian tutkimusyksikkö (WHO CCR) TTK/prosessi- ja ympäristötekniikan osasto (bioprosessitekniikka) Informaatiotekniikka Infotech Oulu TTK/STO, sähkötekniikka, tietotekniikka, informaatioverkostot HuTK/sisältötuotanto ja luovat prosessit LuTK/tietojenkäsittelytieteiden laitos TTK/prosessi- ja ympäristötekniikan osasto TaTK/tietoteollinen liiketoiminta (lisäksi VTT on mukana Infotechin tutkimusryhmissä) Pohjoisuus ja ympäristö Thule-instituutti LuTK/maantiede, biologia, kemia, geologia, geofysiikka, maantiede LTK/arkt. lääketiede, oikeuslääketiede, fysiologia, farmakologia, toksikologia, kansanterveystiede, yleislääketiede TTK/arkkitehtuurin osasto, prosessi- ja ymp.tekniikan osasto HuTK/historia, kulttuuriantropologia, kirjallisuus, Giellagas-instituutti (saamen kieli ja kulttuuri), suomen kieli TaTK/ymp.taloustiede,ympäristöliiketoiminta KTK/ympäristökasvatus, ymp.sosiologia Sodankylän geofysiikan observatorio (SGO) Opetusministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaisesti edistetään yliopistojen yhteisinä kehittämiskohteina •  liiketoimintaosaamista •  opettajankoulutusta •  virtuaaliyliopistotoimintaa ja •  kansallisen terveysprojektin kohteita. Uusina kehittämisaloina Oulun yliopisto kehittää lääketieteen tekniikkaa, mikro- ja nanoteknologiaa, bioanturitutkimusta, sosiaalisia innovaatioita ja kulttuuritoimintaa (mm. musiikin koulutusverkosto), sisältöliiketoiminnan luovia prosesseja (ml. pelitutkimus) ja koulutuksen vaikutuksia koskevaa tutkimusta. Lisäksi kehitetään mm. liikunta- ja terveyskasvatusta. Yliopisto kehittää ”Sisältötuotanto Oulun yliopistossa” -työryhmän muistion pohjalta laadukasta, yhteistä toiminta-, tuotanto- ja kehitysympäristöä monitieteiselle tieto- ja viestintätekniikan soveltavalle tutkimukselle. Kehittämisen yhtenä keskeisenä perustana on virtuaalilaboratorion kokoaminen osana eri korkeakoulujen virtuaalilaboratorioverkostoa. Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa yliopisto kehittää erityisesti toiminta-alueensa yliopistokeskuksia, maakuntakorkeakoulutoimintaa ja tiivistää yhteistoimintaa Osaava Pohjois-Suomi -strategian mukaisesti lähiyliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Oulun yliopisto suunnittelee rakennesuunnitteluun ja rakennusteknologiaan suuntautuvan opintosuunnan perustamista konetekniikan koulutusohjelmaan. Näiden alojen, erityisesti rakennesuunnittelun osaajista on Pohjois-Suomessa suuri puute. Uusi opintosuunta on tarkoitus organisoida loppuvuodesta 2005 ja ottaa ensimmäiset uudet opiskelijat opintosuunnalle vuonna 2006. Opetusministeriön asettama selvitysmies on arvioinut rakennerahastorahoituksella toteutettuja maisteriohjelmia ja niiden vakinaistamistarvetta. Oulun yliopisto katsoo, että mikäli vakinaistamiseen osoitetaan ministeriön suunnitelmien mukaisesti erityisrahoitusta, seuraavat maisteriohjelmat olisi perusteltua vakinaistaa: logistiikka (Oulu ja Kemi), tiedeviestintä, mediatuotanto/sisältöliiketoiminta (Oulu), tietoteollisuusala (DI-ohjelma, Kajaani). Yliopisto jatkaa selvityksiä psykologian koulutustarpeiden tyydyttämiseksi Pohjois-Suomessa yhdessä niiden yliopistojen kanssa, joilla on tutkinnonanto-oikeus koulutusalalla. 2.5 Toimintaympäristön kehittämishaasteita Oulun yliopiston tulevaisuuden toimintaympäristön keskeisiä tekijöitä ovat erityisesti: •  Väestön ja talouden muutokset sekä koulutuspolitiikan uhkatekijät erityisesti Pohjois-Suomessa •  Akateemisten työmarkkinoiden muutos •  Suomalainen korkeakoulupolitiikka •  Eurooppalainen korkeakoulupolitiikka •  Kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön trendit Valtioneuvosto laati vuonna 2004 tulevaisuusselonteon Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille (http://www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/90119.pdf), jonka tarkoituksena on edistää eri hallinnonalojen muutosherkkyyttä ja keskinäistä koordinaatiota pitkän aikavälin toimintalinjojen valmistelussa. Selvityksen mukaan väestönkehitys ja ikärakenne tulevat kokemaan suuria muutoksia. Väestö ikääntyy, nuorten ikäluokkien osuus vähenee ja väestönkehitys kääntyy laskuun. Väestölliset trendit ovat erityisesti Pohjois-Suomen näkökulmasta huolestuttavia. Vuoteen 2015 mennessä Pohjois-Suomessa on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan noin 15 % 16—21-vuotiaita nuoria nykyistä (vuoden 2003 tilastoluku) vähemmän, kun vähennys koko maassa on vain noin 5 %. Rekrytoinnin kannalta keskeinen ikäluokka (16-18–vuotiaat) vähenee vuosittain keskimäärin 350:lla. Muutos on viiden lähivuoden aikana hidas, mutta kymmenvuotiskauden loppupuolella jo verraten nopea. Vastaavasti vanhojen ikäluokkien osuus kasvaa merkittävästi. Todettakoon, että tämä ikärakenteen muutos on Suomessa Euroopan nopeinta. Haasteet kohdistuvat työvoiman saatavuuteen ja laatuun sekä sen alueelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, talouskasvun jatkuvuuteen, julkistalouden tasapainoon, aluekehityksen tasapainoisuuteen sekä palveluiden tarjontaan ja saatavuuteen. Selonteon mukaan muutos tarkoittaa myös mahdollisuuksia, kuten kustannussäästöjä ja toiminnan tehostamista, työttömyyden vähentämistä, mahdollisuuksia työelämän uudistamiseen, alueellisten työllisyys- ja työttömyyserojen kaventumista, kolmannessa iässä olevien määrän kasvun kautta uusia markkinoita sekä kulttuurin, arvojen, kokemuksen ja yhteisöllisyyden arvostusta. Yliopistojen osalta muutokset on otettava huomioon mm. koulutustarjonnan suunnittelussa, elinikäisen koulutuksen järjestämisessä ikääntyville väestöryhmille, nuorten opiskelijarekrytoinnissa, koulutuksen tehokkaassa ja järkevässä toteuttamisessa sekä eri toimijoiden yhteistyössä. Valintakokeita uudistamalla tulee siirtyminen toisen asteen koulutuksesta yliopistokoulutukseen tehdä mahdollisimman joustavaksi ja poistaa tehottomia ”välivuosia”. Lisäksi tulee lyhentää kansainvälisesti edelleen pitkiä opintoaikoja. Suomalaisen korkeakoulupolitiikan haasteita on laajasti selvitetty viime aikoina ilmestyneissä mietinnöissä (Rantasen, Brunilan, Mickelsenin ja Ruokasen raportit, lisäksi asiaa on käsitelty myös Siuruaisen raportissa). Näissä korostuvat erityisesti yliopistojen kansainvälisen toiminnan vahvistaminen (esim. lisäämällä ulkomaisten opiskelijoiden määrää), hallintorakenteiden kehittäminen konsernihallinnon suuntaan ja uudentyyppinen organisoituminen (esim. julkisoikeudellisen yhteisön hallintomalli), taloudellisen autonomian vahvistaminen, yliopistotoiminnan kokoaminen yhteistyöverkostoiksi, joista osa voi olla ulkomaisia (strategiset allianssit), tutkimusrahoituksen lisääminen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tehostaminen sekä huomion kiinnittäminen määrän asemasta laatuun. Oulun yliopiston vaikuttavuuden ja sen toimintaympäristön (Pohjois-Suomi) menestymisen kannalta keskeisiä linjauksia ovat: •  Yliopiston omat kehittämistarpeet ja ympäristön jatkuva muutostila edellyttävät sekä toiminnalta että rakenteilta dynaamisuutta ja muutosherkkyyttä. Kriittisyyden ja vaihtoehtoisten kehittämislinjojen esille tuominen ja analyyttinen keskustelu ovat tärkeää perustyötä kehityksen ymmärtämiselle. •  Yliopistolla ja sen tulosyksiköillä tulee olla valmiutta, rohkeutta ja kaukonäköisyyttä muuttaa organisaationsa rajoja sekä uudistaa toimintatapoja ja –malleja sekä laajentaa toimintansa sisältöä teknologiapainotteisuudesta laajempaan innovaationäkemykseen. •  Yliopisto ottaa keskeiset muutostekijät huomioon siten, että toiminnan kannalta positiiviset muutostekijät voidaan hyödyntää mahdollisuuksina ja vastaavasti yliopiston kehitys ja menestys pystytään turvaamaan uhkatekijöistä huolimatta. •  Yliopiston tehtävänä on sopeutua toimintaympäristön muutoksiin sekä palvella yhteiskuntaa uusissa esiin nousevissa ongelmissa ja tarpeissa. Sen tulee myös toimia yhteiskunnan kehityksen visionäärisenä suunnannäyttäjänä. Keskeiseksi kilpailutekijäksi nousee yliopiston kyky rakentaa sisäisesti vahva yliopistoyhteisö ja kyky profiloitua. •  Yliopiston edellytetään olevan hyvä yhteistyökumppani ja vastaavan kilpailukykyisesti ja kustannustehokkaasti yhä kasvaviin alueellisiin vaateisiin, mutta säilyttävän silti yliopistollisuuden toiminnassaan. •  Yliopiston toimintaan vaikuttavia yleisiä yhteiskunnallisia ja poliittisia kehitystendenssejä ovat globalisoituminen, teknologian, erityisesti informaatioteknologian kehittyminen, väestön ikärakenteen ja etnisen koostumuksen muuttuminen, monikulttuuristuminen, kaupungistuminen, ympäristö- ja turvallisuuskysymysten korostuminen, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien ja markkinoiden kansainvälistyminen, elinikäisen koulutuksen merkityksen korostuminen sekä perherakenteiden muuttuminen ja sosiaalisen eriarvoistumisen lisääntyminen. •  Osaavan työvoiman saanti tulee olemaan keskeinen menestystekijä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Inhimillistä pääomaa tarvitaan ja siitä kilpaillaan niin korkeaa teknologiaa soveltavilla, humanistisilla, yhteiskuntatieteellisillä kuin kädentaitojakin vaativilla aloilla. Monitieteiselle Oulun yliopistolle tämä tuo erityisiä haasteita. Teknillistieteellisen alan ja teknologisen osaamisen rinnalla on panostettava nykyistä määrätietoisemmin myös kulttuuriaineisiin, sisältötuotantoon ja mediaan. •  Vaatimukset kehittää uudenlaisia joustavia koulutusratkaisuja elinikäistä oppimista ja uusia oppimisympäristöjä hyödyntävällä tavalla lisääntyvät. Kilpailu opiskelijoista ja opettajista kiristyy sekä kaupallistuu koulutus- ja tutkimusmarkkinoiden kansainvälistyessä ja oppimisympäristöjen kehittyessä yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi. •  Suomen jäsenyys laajentuvassa Euroopan unionissa muuttaa suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Vaikutukset ulottuvat myös yliopistoihin. •  Toiminta-alueen laajentuessa yliopistolle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. Kilpailua ei käydä vain rahoituksesta vaan enenevästi myös inhimillisistä voimavaroista. Opiskelijoiden sekä tutkijoiden ja opettajien rekrytointia on laajennettava järjestelmällisesti ulkomaille. Tämä edellyttää myös huomattavaa valmiutta vieraskieliseen opetukseen. •  Voimakas panostus opetuksen kehittämiseen ja sen laadun varmistamiseen ja parantamiseen jatkuu. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen otetaan erityishuomion kohteeksi.