takaisin avajaisten etusivulle
Oulun yliopiston 51. lukuvuoden avajaiset 7.9.2009
Puhe julkaisuvapaa 7.9.2009 klo 13.00
AVAJAISPUHE
Rehtori Lauri Lajunen
Hyvät Kutsuvieraat, Hyvä Yliopistoväki!
Suomalainen talouselämä elää maailmanlaajuisen talouden uudelleenjaon keskellä. Globaalimuutos tuo nyt uusia haasteita sekä julkishallinnolle että elinkeinoelämälle ja pakottaa niitä olemaan yhä taloudellisempia, tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä toiminnoissaan. Yliopistojen asema on korostunut viime vuosina ja niihin kohdistuu nyt ennen näkemätön määrä odotuksia ja vaatimuksia. Useissa Euroopan ja Aasian maissa on 2000 -luvulla voimakkaasti kehitetty yliopistoja. Taustalla näihin uudistuksiin on se tosiasia, että yliopistojen tuottamasta tiedosta sekä tutkimukseen perustuvan koulutuksen ja tutkijakoulutuksen saaneesta työvoimasta on tullut entistä tärkeämpi osa yhteiskunnan, kulttuurin, teknologian, talouden, hallinnon ja politiikan kehitysprosesseja.
Yhteiskunnallinen kehitys pakottaa myös organisaatioita uusiutumaan. Nopeus on valttia, sillä markkinatalouden maailmassa kilpailu on kovaa ja nopeat syövät hitaat. Tämän hetken parhaat yritykset tai yliopistot eivät automaattisesti ole huomisen menestyjiä. Menestyjiä ovat ne, jotka kykenevät uusiutumaan ja käyttämään hyväkseen muutoksen tuomia mahdollisuuksia.
Suomalaisten yritysten ja yliopistojen tulevaisuus ei enää ole vain näiden omissa käsissä, sillä maailman tapahtumat ja muutosvirrat koskettavat meitä aiempaa nopeammin ja voimakkaammin. Rajat valtioiden välillä ovat hämärtymässä ja pelikenttänä on koko maailma. Yritysten ja yliopistojen osaamisen tavoitteena ei voi tällöin olla piirinmestaruus, vaan on pyrittävä kansainvälisesti mahdollisimman korkeaan osaamisen tasoon.
Yksin on entistä vaikeampaa menestyä. Yliopistot hakeutuvat nyt halukkaasti yhteistyöhön muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja julkishallinnon kanssa. Kuuluminen maailman parhaimpien osaajien verkostoihin on keskeinen keino oman toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa.
Yliopiston kansainvälinen maine ja menestyminen pohjautuvat sen tutkimusta ja opetusta tuottavien yksiköiden tasoon, joka taas suoraan on riippuvainen kunkin yksikön tutkijoiden ja opettajien tieteellisestä tasosta ja kansainvälisestä tunnettuudesta. Vetovoimainen yliopistoyksikkö on kansainvälisesti haluttu työnantaja, koska se tarjoaa tutkimuksen tekemiseen hyvin varustetun ja virikkeellisen työympäristön. Se on myös opiskelijoiden suosiossa, koska se tarjoaa ajanmukaista, laadukasta opetusta ja koska sieltä valmistuneet työllistyvät hyvin. Suomessa tällaisten yksiköiden syntymistä hankaloittavat yliopistolaitoksen alueellinen ja toisaalta sisäinen pirstaleisuus sekä yleinen resurssien niukkuus. USA:n ja Britannian parhaissa tiedeyliopistoissa laitosten keskimääräiset tutkimus- ja opetushenkilökuntamäärät ovat 3–4 -kertaiset verrattuna Suomen yliopistojen vastaaviin laitoksiin. Kokonaismäärärahoissa erot Suomen tappioksi ovat vieläkin suuremmat. Toki laatu ratkaisee, ei määrä, mutta huippututkijat eivät kauan pysy eivätkä hakeudu pieniin, aliresursoituihin yksiköihin, joissa mahdollisuus tieteelliseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen on vähäistä.
Kansainvälistyminen, teknologian nopea kehittyminen ja työelämän muutokset on otettava huomioon yliopisto-opetusta kehitettäessä. Yksi lähivuosien päätavoite on opetuksen kansainvälistäminen. Yliopistoista valmistuneilla opiskelijoilla on oltava hyvät kansainväliset valmiudet, sillä työpaikat ovat yhä kansainvälisempiä ja monikulttuurisempia.
Kaiken opetuksen tulee olla tiedelähtöistä. Oulun yliopistossa tutkimus ja opetus tulee kytkeä toisiinsa nykyistä selvemmin. Periaatteena on, että kaikki opettajat myös tutkivat ja kaikki tutkijat myös opettavat.
Suomen yliopisto-opetus on perinteisesti luento-opetuspainotteista. Opetusta on jatkuvasti kehitettävä kuhunkin oppiaineeseen ja opintojaksoon sopivilla tavoilla, samoin tenttikäytäntöjä. Tärkeintä on se, että opiskelijat oppivat, ei se, että kukin opettaja antaa ennalta sovitun määrän opetusta. Tulevaisuudessa maat arvotetaan niiden yliopistojen opiskelijoiden osaamisen perusteella samoin kuin peruskoululaisten osaaminen PISA-tutkimuksen perusteella.
Yliopistojen rakenteellinen kehittämisen keskeinen tavoite on alueellisesti nykyistä vahvemman ja vähemmän hajautuneen yliopistojärjestelmän rakentaminen. Muutoksen läpivienti korostaa strategista suunnittelua ja johtamista. Omat vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja myös uhkat on tunnistettava. Jokaisen yliopiston on pystyttävä määrittelemään nykyistä selkeämmin oma profiilinsa ja painoalansa sekä keskeiset tavoitteensa. Strategian toteuttaminen edellyttää yliopistolta kykyä panostaa vahvuusaloilleen ja samalla myös kykyä luopua yliopiston profiiliin huonosti soveltuvista aloista.
Yliopistolaitoksen laajentumisen aikana kaikki uudet maakuntakorkeakoulut pyrkivät Helsingin yliopiston kaltaisiksi monialaisiksi yliopistoiksi. Tämän seurauksena yliopistoissa on vahvuusalojen lisäksi pieniä aliresursoituja yksiköitä, joita ei ole pystytty kehittämään. Usein näitä tieteenaloja perustellaan sillä, että ne ovat muille välttämättömiä sivuaineita. Sivuaineiden ostaminen naapuriyliopistolta, jossa on vahva kyseisen alan yksikkö, on kuitenkin järkevämpää kuin pienen oman, yliopiston profiiliin huonosti sopivan yksikön ylläpitäminen. Koulutusalojen alasajo ja resurssien siirtäminen yliopiston vahvuusaloille ei ole helppo tehtävä. Se on kuitenkin mahdollista. Hyvä esimerkki tästä on Oulun ja Lapin yliopistojen keskinäisellä sopimuksella tehty kauppatieteiden siirto kokonaan Oulun yliopistoon ja Lapin yliopiston keskittyminen omille vahvuusaloilleen.
Uudistustoimia vauhdittaa uusi yliopistolaki, joka astui voimaan elokuun alussa. Uudistuneet yliopistot aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa joko julkisoikeudellisina yliopistoina tai säätiöyliopistoina. Lain muutos lisää yliopistojen omaa päätäntävaltaa ja vastuuta runsaasti. Muutoksen onnistuminen edellyttää johtamis- ja talousjärjestelmän täydellistä remonttia sekä uutta toimintakulttuuria. Demokraattisesti valitut laajat kollegiaaliset hallintoelimet ja alaistensa vaaleilla valitsemat johtajat kuuluivat aikaan, jolloin kaikki yliopistoa koskevat tärkeät päätökset tehtiin joko eduskunnassa, valtioneuvostossa tai opetusministeriössä. Vain akateeminen päätöksenteko oli tuohon aikaan yliopistoilla itsellään. 1980- ja 90-luvuilla tehdyt yliopistolakimuutokset ovat johdonmukaisesti vieneet yliopistoja kohti laajempaa itsenäisyyttä. Nyt tehty muutos on historiallinen ja se muuttaa perusteellisesti yliopistojen sekä taloudellis-hallinnollista asemaa että suhdetta valtioon.
Vaatimus uudistuksiin lähti yliopistoista itsestään. Aloitteellinen ja aktiivinen toimija tässä on ollut Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto. Rehtorit julkaisivat syksyllä 2005 oman ”Manifestinsa”, jossa vaadittiin kansallista kehityshanketta yliopistojen menestyksen turvaamiseksi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Rehtorit edellyttivät, että kehityshankkeeseen osallistuvat yliopistojen kanssa myös valtiovalta ja elinkeinoelämä.
Rehtorien neuvoston vuoden 2006 Agendassa ”Suomi tarvitsee yliopistoja” vaadittiin muun muassa pitkäjänteistä koulutus-, tiede- ja rahoituspolitiikkaa; yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen aseman uudistamista autonomiaa kunnioittaen sekä yliopistojen kilpailukyvyn vahvistamista kansainvälisillä koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla. Neuvosto esitti, että hallituksen tulee ryhtyä valmistelemaan lainsäädäntöä yliopistojen oikeushenkilöasemasta.
Opetusministeriö asetti yliopistouudistuksia pohtimaan lukuisan määrän selvitysmiehiä ja työryhmiä. Näistä merkittävin oli selvitysmiesten Niilo Jääskisen ja Jorma Rantasen työ. Uudistusprosessi käynnistyi opetusministeri Antti Kalliomäen toimesta edellisen hallituksen toimikaudella. Varsinainen prosessi toteutettiin nykyisen hallituksen aikana opetusministereiden Sari Sarkomaan ja Henna Virkkusen johdolla.
Alusta alkaen uudistustyö on ollut avointa ja yliopistot ovat saaneet olla siinä kiinteästi mukana. Asetetut tavoitteet ovat olleet erittäin kunnianhimoisia ja aikataulu niiden toteuttamiseksi kireä. Prosessi on edennyt suunnitellusti ja lopputulokseen on syytä olla tyytyväisiä. Valtiovalta ja erityisesti opetusministeriö ansaitsevat ripeästä ja määrätietoisesta työstä yliopistojen kiitoksen. On merkille pantavaa, että kaikki Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston esittämät keskeiset tavoitteet ovat nyt toteutuneet.
Sen sijaan tulevissa julkisoikeudellisissa yliopistoissa ei voida olla tyytyväisiä ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioesitykseen. Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos tuo niille huomattavia lisäkustannuksia, muun muassa työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, arvonlisäverotuksen ja siirtymävaiheessa palvelukeskuksien asiakkuuden. Yliopistouudistuksen lähtökohtana oli, ettei oikeudellisen aseman muutos saa heikentää yliopistojen taloudellista asemaa. Uudistuksen tuli parantaa yliopistojen menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Nyt näyttää, että määrärahojen lisäykset eivät kata menojen kasvua. Vain Aalto-yliopisto saa tuntuvan toimintamäärärahojen korotuksen. Lisäksi valtio ja yritykset ovat sitoutuneet sen mittavaan pääomittamiseen. Ensimmäistä kertaa yliopistoja uudistetaan siten, että uudistus koskee kaikkia yliopistoja, mutta kehityspanokset kohdennetaan vain yhteen yliopistoon.
Oulun yliopiston uudessa hallituksessa on 10 jäsentä, joista puolet on yliopistoyhteisöön kuuluvia ja puolet sen ulkopuolisia jäseniä. Jäsenten asiantuntemus kattaa hyvin Oulun yliopiston eri koulutusalat ja tutkimuksen vahvuusalueet. Ulkopuoliset jäsenet ovat arvokas voimavara yliopiston kehittämisessä. Hallituksen jäsenet eivät ole tehtävässään taustaorganisaatioidensa tai tieteenalojensa edunvalvojia, vaan he vastaavat koko yliopiston elinvoimaisuudesta ja kehittymisen turvaamisesta. Hallituksen keskeinen tehtävä on strategisten linjausten tekeminen sekä operatiivisen johdon valvonta. Lähes kaikissa maailman parhaissa yliopistoissa toimivat ulkopuoliset hallitukset tai hallituksen jäsenistä merkittävä osa on yliopiston ulkopuolisia jäseniä.
Oulun yliopiston lähtökohdat tulevaisuuteen ovat hyvät. Yliopisto on menestynyt hyvin kansainvälisillä tutkimusyliopistojen ranking-listoilla. Kansainvälisten arviointipaneelien mukaan valtaosa yliopiston yksiköistä on tutkimustoiminnassaan hyvää kansainvälistä keskitasoa tai sitä parempaa, osa tutkimusryhmistä edustaa oman alansa huippua. Yliopisto on tunnettu tasokkaasta opetuksesta. Vuodet 1996–2006 nimettiin oppimiskulttuurin teemavuosikymmeneksi, jota edelsivät tiedekuntakohtaiset opetuksen teemavuodet. Tulokset myös näkyvät. Opetusministeriö on muun muassa nimennyt suuren määrän Oulun yliopiston laitoksia valtakunnallisiksi hyvälaatuisen opetuksen yksiköiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oulun yliopisto on aktiivisesti mukana useissa merkittävissä kansainvälisissä verkostoissa ja sillä on suuri määrä maineikkaita tiedeyliopistoja yhteistyökumppaneinaan. Nämä muodostavat hyvän pohjan siirtymiselle seuraavaan kansainvälistymisen vaiheeseen. Oulun yliopistolla on esimerkiksi mahdollisuus johtavaan rooliin pohjoisella pallonpuoliskolla sirkumpolaaristen yliopistojen yhteistyössä.
Oulun yliopisto tunnetaan myös kyvystä tehdä tuloksellista yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Oulun seudun kehittyminen kansainvälisesti merkittäväksi teknologiakeskittymäksi. Mutta uudet haasteet vaativat nyt uudenlaisia ratkaisuja, minkä vuoksi tutkimus- ja koulutustoiminnan nykyisten vahvuuksien rinnalle on löydettävä uusia toimintamalleja.
Opetusministeriön kanssa on linjattu, että Oulun yliopiston kehittämistä kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona jatketaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi Oulun yliopistolla on erityisvastuu saamen kielen ja kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta.
Yliopiston laaja tiedepohja antaa oivan mahdollisuuden moni- ja poikkitieteisten koulutus- ja tutkimusohjelmien sekä -yksiköiden muodostamiselle. Yliopiston painoaloja tulevat olemaan: biotieteet ja lääketiede, internet ja informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti, vuorovaikutus ja sivistys, liiketoiminta ja talous, lääketieteen tekniikka, ympäristö, luonnonvarat ja energia sekä älykkäät laitteet ja materiaalit. Kaivos- ja terästeollisuuden koulutus ja tutkimus ovat Oulun yliopiston erityisiä kehittämiskohteita.
Oulun yliopiston strategian kärkenä on keskeisiin yliopiston sisäisiin ja ulkoisiin yhteistyörakenteisiin ulottuva rakenteellinen kehittäminen, jonka tavoitteena on tukea Oulun yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnan uusiutumista, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Rakenteelliseen kehittämiseen kuuluvat monitieteisten, kansainvälisten tutkijakoulujen perustaminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa synnytettävät innovaatio- ja sektoritutkimuskeskukset. Keskuksista osa on jo aloittanut toimintansa, osaa vielä valmistellaan. Kansainvälisyys ja kansainvälistäminen läpäisevät koko yliopiston toiminnan.
Hyvät kuulijat!
Vietämme tänään Oulun yliopistossa historiallisia lukuvuoden avajaisia. Syyslukukaudella toimimme vielä valtionyliopistona, mutta kevätlukukaudella emme enää kuulu valtio-organisaatioon, mutta olemme valtiota lähellä oleva julkisoikeudellinen yliopisto. Nyt myös Oulun yliopiston ensimmäisistä avajaisista tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta.
Oulun yliopiston merkitys Oulun seudulle, Pohjois-Suomelle sekä koko maamme kehitykselle on kiistaton. Meillä on hienot perinteet ja hieno historia. Menestyminen tulevina vuosina vaatii uusiutumista, sinnikästä työtä ja voimavarojen vahvistamista. Tähän olemme valmiit, mutta se ei onnistu ilman toiminta-alueemme kuntien, yritysten ja yksittäisten ihmisten tukea. Pohjois-Suomessa hyvinvoinnin takaamiseksi on oltava maailmanluokan innovaatiokeskittymä, jonka ytimessä on vahva kansainvälinen tiedeyliopisto. Toivon, että pohjoissuomalaiset tulevat uuden ajan kynnyksellä mukaan rakentamaan Pohjois-Suomen tulevaisuutta ja elinvoimaisuutta tukemalla yhteistä yliopistoa, uusiutuvaa Oulun yliopistoa.
Haluan esittää parhaat kiitokseni yliopiston kaikille yhteistyökumppaneille sekä toivottaa hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta 2009–2010 kaikille Oulun yliopistoyhteisön jäsenille!