Oulun yliopiston 7. tohtoripromootio 2006
Promootiopäivälliset 20.5.2006 klo 19.00, julkaisuvapaa 20.5.2006 klo 19.00
Taloustieteiden tiedekunnan promoottori,
Professori Rauli Svento
Arvoisat vastavihityt tohtorit
Hyvä juhlayleisö
Tohtori Mika Ylianttila ansaitsee kiitokset puheestaan promoottoreille useastakin syystä.
Peliteoria on oivallinen valinta puheen taustaksi. Peliteorian avulla on mahdollista valaista monia aikamme ongelmia tutkimukseen ja tieteen tekemiseen liittyen. Peliteorian kehitystä havainnoimalla voidaan kuvaavasti luonnehtia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen keskinäisen vuorovaikutuksen tärkeyttä. Von Neumannin ja Morgensternin perusteos Theory of Games on pohjimmiltaan strategiseen käyttäytymiseen liittyvää perustutkimusta.
Samassa teoksessa muotoiltiin myös ensimmäistä kertaa odotetun hyödyn esitys – tämäkin perustutkimusta parhaimmillaan. Kyseinen muotoilu on mahdollistanut epävarmuutta sisältävän päätöstilanteen analysoinnin myös muissa kuin pelimuotoon asettuvissa konteksteissa. Päätöksentekijän suhtautumisesta riskiin on odotetun hyödyn myötä tullut keskeinen päätöksen lopullista sisältöä muokkaava lähtökohta.
Kuten niin usein tieteen saralla myös peliteorian kohdalla kesti jonkin aikaa, ennen kuin tutkijayhteisö oivalsi Theory of Games -teoksen merkityksen ja mahdollisuudet myös soveltavan tutkimuksen näkökulmasta. John Nashillä – aivan kuten tohtori Ylianttila mainitsee – oli keskeinen merkitys peliteorian tutkimuksen räjähdysmäisen kasvun käynnistäjänä.
Nash todisti kaksi keskeistä peliteorian tulosta. Ensimmäinen liittyy aidon kilpailutilanteen tasapainon olemassaoloon. Yksinkertaistaen kilpailullisen pelin tasapainoa luonnehtii valinta, jossa jokainen peliin osallistuja valitsee oman parhaan päätöksensä olettaen kaikkien muiden valitsevan vastaavan oman parhaansa.
Useat taloustieteen tuntemat tasapainoratkaisut esimerkiksi oligopoliteoriassa on voitu muotoilla uudelleen näinä tasapainoina. Myös monet arkielämän valinnat voidaan hahmottaa Nash-tasapainoina.
Nashin elämänkertaa kuvaavassa elokuvassa Beautiful Mind kerrotaan Nashin saaneen perusoivalluksensa kilpailullisen tasapainoratkaisun johtamiseen opiskelijakavereiden parin valintaan liittyvistä ”peleistä”. Hauska yksityiskohta elokuvassa on, että siinä esitetty parinvalinnan ratkaisu ei täytä Nash-tasapainon ehtoja.
Toinen John Nashin perusoivalluksista liittyy siihen, että myös yhteistyö voidaan kuvata ja ratkaista peliasetelman avulla. Yhteistyötä kuvaavan pelin elementit ovat pelaajien tavoittelemat tuotot, sopimuksettomaan tilaan liittyvät uhkapisteet sekä pelaajien neuvotteluvoimat.
Nash todisti, että tasapainoratkaisu voidaan johtaa maksimoimalla neuvotteluvoimilla painotettujen nettotuottojen tulo. Myös tämä asetelma kelpaa monien käytännön tilanteiden kuvaukseen. Ajatellaan vaikkapa työehtosopimusneuvotteluja tai jopa yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää.
Voidaanpa väitöskirjan kirjoittaminenkin nähdä yhteistyöpelinä. Nykyisessä rahoitusmallissa ohjaaja tavoittelee tulospisteitä ja uhkaa ohjauspanoksen hiipumisella ja rahoitusmahdollisuuksien heikkenemisellä ellei tulosta synny. Väitöskirjan kirjoittaja tavoittelee tohtorin tutkintoa ja uhkaa siirtää työnsä muualle, ellei ohjaus tehostu. Neuvotteluvoimat vaihtelevat tapauksittain.
Omalla alallani, ja uskon tilanteen olevan samankaltaisen myös muilla aloilla, en toistaiseksi – kaikeksi onneksi – ole törmännyt nuorten tutkijoiden osalta helppoja ratkaisuja etsivään strategiseen käyttäytymiseen.
Haluankin lämpimästi onnitella ja kiittää kaikkia nuoria tohtoreita hienosta saavutuksestanne. Olette omalta osaltanne vieneet tieteen rintamaa eteenpäin. Uskon puhuvani kaikkien promoottoreiden ja ohjaajien puolesta kun totean, että tieteen eturintaman siirtämisen rinnalla tulospisteet eivät sittenkään paljoa paina.