Tutkimus suomalaisten yliopistojen osallistumisesta EU-tutkimusohjelmiin:

Osallistuminen vauhdittaa yliopistojen kansainvälistymistä

Suomalaisten yliopistojen osallistuminen EU:n tutkimusohjelmiin on auttanut yliopistoja luomaan uusia kansainvälisiä kontakteja ja lisännyt laitosten tunnettuutta ei vain Euroopassa vaan myös maailmanlaajuisesti. Myös Suomi on hyötynyt EU-yhteistyöstä – maa on tullut tunnetuksi korkeatasoisena tutkimuskumppanina.

Päinvastoin kuin on oletettu, EU-osallistuminen ei ole vienyt resursseja muulta kansainväliseltä yhteistyöltä, vaan se on pikemminkin monipuolistanut ja vahvistanut yhteistyötä. EU-kokemus on tuonut tutkijoille rohkeutta ja itsevarmuutta osallistua myös muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi äskettäin valmistuneesta EU:n tutkimusohjelmien vaikutuksia kartoittaneesta tutkimuksesta.

Tutkijavaihtostipendit hyödyntämättä

Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti tutkimusohjelmiin 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka valtaosa osallistujista on yrityksiä, myös yliopistotutkijat ovat olleet aktiivisia. Tutkimuksesta käy ilmi, että esimerkiksi vuonna 1999 EU:n tutkimusohjelmista saatua rahaa käytettiin suomalaisissa yliopistoissa tehtyihin tutkimushankkeisiin 141 miljoonaa markkaa. Kiinnostus osallistua EU:n tutkimusohjelmiin on edelleenkin suurta.

Myös Oulun yliopisto on ollut mukana mittavissa EU-projekteissa. Koulutus- ja tutkimuspalvelujen suunnittelija Päivi Tomperi kertoo, että esimerkiksi teknisellä ja lääketieteellisellä tiedekunnalla on tälläkin hetkellä meneillään useita koordinaatiohankkeita. Hänen mukaansa tutkimusohjelmiin osallistumisesta on apua paitsi rahoituksen hankkimisessa myös tutkijakontaktien ja -verkostojen luomisessa. Sen sijaan tutkijavaihtostipendejä ei Tomperin mukaan osata hyödyntää riittävästi.

Ongelmana hakuprosessin monimutkaisuus

Tutkimuksen mukaan EU-tutkimusohjelmiin osallistumista motivoivat erityisesti kilpailu niukoista tutkimusvaroista, pyrkimys kansainvälistymiseen sekä vaatimukset lisätä yhteistyötä yritysten ja tutkimuksen hyödyntäjien kanssa. Osallistumisen esteitä puolestaan ovat hakuprosessin monimutkaisuus, hankkeiden suuri työmäärä, rahoituksen helpompi saanti muista rahoituslähteistä ja ohjelmien soveltumattomuus omalle alalle.

Tutkimus perustuu vuosina 1999–2000 kerättyyn kysely- ja haastatteluaineistoon. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 189 yliopistotutkijaa 36 yliopistolaitoksesta. Näistä 103 vastaajalla oli omakohtaista kokemusta EU-osallistumisesta. Lisäksi haastateltiin 34 yliopistolaitoksen johtajaa ja 44 tutkijaa. Tutkimus, jossa on selvitetty EU:n tutkimusohjelmien vaikutuksia erityisesti yliopistojen toimintaan, on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Euroopan Unionin jäsenmaissa.