Keniassa ja Suomessa taustalla samat ajattelutavat

Seksuaalinen väkivalta on kontrollointia

Kuva: Jenny Kangasvuo

Mervi Heikkinen ja Mumbi Machera keskustelivat seksuaalisesta häirinnästä Oulun ja Nairobin yliopistoissa.

Oulun yliopistossa pidetyssä Kulttuuri, sukupuoli ja väkivalta – keskustelua Afrikan ja arktisen välillä -seminaarissa käsiteltiin naisten kohtaamaa seksuaalista väkivaltaa. Väkivallan ilmenemismuodot ovat Keniassa räikeämpiä kuin Suomessa, mutta väkivallan taustalla ovat samanlaiset ajattelutavat.

Väkivallan ja sen uhan avulla kontrolloidaan naisten liikkumista ja toimintaa. Naisten kohtaama väkivalta liittyy nimenomaan vallankäyttöön. Sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja väkivalta yliopistoympäristössä ovat vallankäytön keinoja, joilla naisen akateeminen ja tieteellinen asema ja saavutukset mitätöidään.

Väkivallalla kontrolloidaan naisia

Nairobin yliopiston sosiologian laitoksen tutkija Mumbi Machera nimeää naisten kohtaaman seksuaalisen väkivallan ja sen uhkan seksuaaliseksi terrorismiksi. Terrorismin määritelmän mukaan terrorismin tarkoituksena on herättää pelkoa ja pelon avulla kontrolloida uhria ja käyttää valtaa uhria kohtaan. Macheran mukaan kenialaiset naiset kokevat koko elämänsä ajan väkivallan, eritoten seksuaalisen väkivallan, uhkaa.

Machera konkretisoi määritelmäänsä kertomalla seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta Nairobin yliopistossa. Yliopiston naisopiskelijat joutuvat kampusalueella sekä miesopiskelijoiden, työntekijöiden että täysin ulkopuolisten miesten häiritsemiksi, raiskaamiksi ja pahoinpitelemiksi.

Raiskauksia ja häirintätapauksia ei juuri käsitellä yliopisto-organisaatiossa, ja ne voidaan jopa esittää yliopistokulttuuriin kuuluviksi. ”Tällä kampuksella opiskelijapojat ovat aina raiskanneet opiskelijatyttöjä” oli kommentti yliopistojohdolta raiskauksesta tehtyyn ilmoitukseen.

Seksuaalista väkivaltaa käytetään yliopistossa naisten kontrolloimiseen: Väkivallalla pyritään tuottamaan naisen alemmuus suhteessa mieheen yliopistossa.

Seksuaalista häirintää kohtaavat myös jotkut miesopiskelijat. Tarve häirinnän vastaisten toimien ja sukupuolten tasa-arvoisemman kulttuurin kehittämiselle on Nairobin yliopistossa suuri.

Häiritsijän valta estää ilmiannon

Mervi Heikkinen aloittelee tutkimustaan seksuaalisesta häirinnästä Oulun yliopistossa. Aineistonkeruu aloitettiin kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. ja se jatkuu yhä. Aineistoa kerätään muun muassa webissä olevalla kyselylomakkeella (wwwedu.oulu.fi/aware).

Heikkinen kertoi tutkimuksensa alustavista tuloksista kertyneen aineiston perusteella. Aineistossa tuli esille muun muassa tapauksia, joissa miespuoliset henkilökunnan jäsenet olivat tehneet seksuaalisia ehdotuksia naisopiskelijoille. Opiskelijat kokivat tilanteet uhkaaviksi, hämmentäviksi ja yllättäviksi.

Tilanne, jossa yliopiston henkilökunnan jäsen käyttäytyy asiaankuulumattomasti on opiskelijalle haasteellinen. Epäasiallisesta käytöksestä huomauttaminen yliopistohierarkiassa korkeammassa asemassa olevalle ja lähentelyn torjuminen voivat tuntua vaikeilta, sillä häiritsijällä voi olla valtaa vaikuttaa kurssiarvosanoihin ja opintojen suorittamiseen.

Oulun yliopistossa on nimetty opiskelijoiden ja henkilökunnan häirintäyhdyshenkilöt, joihin voi olla yhteydessä tapausten selvittämiseksi.

On kuitenkin muistutettava, että kaikki huomionosoitukset, seksuaalisetkaan, eivät ole häirintää. Riippuu ihmisestä ja tilanteesta, miten huomionosoitukset koetaan. Häirinnäksi sukupuolinen huomio muuttuu silloin, kun sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä.

Ongelmallista sukupuolinen huomio onkin nimenomaan silloin, kun kohteeksi joutunut ei uskalla sanoa suoraan pitävänsä huomiota vastenmielisenä. Menestyksekkäälle työ- ja opiskeluyhteisölle on ominaista ja ensiarvoisen tärkeätä jokaisen organisaatioon kuuluvan henkilön ihmisarvon ja koskemattomuuden kunnioittaminen.

Keniassa tytöt tekevät taloustyöt

Karibunin tyttökoulun opettaja Tadayo Mauca kertoi kenialaisten tyttöjen kouluttamisen haasteista. Keniassa kaikilla lapsilla on oikeus saada koulutusta, mutta oikeus ei välttämättä toteudu. Koulutuksesta koituvien kustannusten säästämiseksi köyhissä perheissä koulutettavaksi valitaan vain poika tai pojat. Pojat nähdään perheen ja suvun jatkajina, joihin kannattaa sijoittaa, tyttöjen puolestaan ajatellaan siirtyvän omasta suvusta pois, aviomiehen sukuun. Tyttöjen kouluttamisen ei nähdä hyödyttävän perhettä mitenkään.

Koulunkäynti on tytöille erityisen raskasta, sillä koulunkäynnin lisäksi tyttöjen odotetaan tekevän taloustöitä. Tyttöjen päivä alkaa aikaisin aamulla vedenhaulla ja ruoanlaitolla, jonka jälkeen kävellään joskus jopa viidentoista kilometrin matka kouluun. Pitkän koulupäivän jälkeen heidän edellytetään osallistuvan nuorempien sisarusten ja kotieläinten hoitamiseen.

Keniassa leviävä HIV aiheuttaa myös ongelmia koulunkäynnille: Sairaalapaikkojen vähyyden vuoksi AIDS-potilaat ovat useimmiten kotihoidossa ja potilaita hoitavat yleensä perheen tyttäret.

Usein tytöt itse haluavat lopettaa koulunkäynnin helpottaakseen työtaakkaansa. Teini-ikäiset tytöt lopettavat koulunkäynnin myös tultuaan raskaaksi ja mennessään naimisiin. Maucan mukaan yksi keino tukea tyttöjen koulunkäyntiä on hallituksen perheille antama rahallinen apu.

Miesten ja naisten eroja vahvistetaan

Tutkija Tuija Huuki kertoi yhdessä tutkija Anu Tallavaaran kanssa tekemästään tutkimuksesta, joka käsittelee maskuliinisuuden ja feminiinisyyden representaatioita pohjoissuomalaisten kouluikäisten keskuudessa.

Huuki oli pyytänyt kaupungissa ja maalla asuvia 11–12-vuotiaita koululaisia kirjoittamaan kirjoitelman ja piirtämään kuvan itsestään kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Kaupungissa asuvien tyttöjen käsitystä naiseudesta leimasivat stereotyyppiset kauneusihanteet ja toiveammatiksi mainittiin usein malli tai näyttelijä.

Maalla asuvat tytöt puolestaan korostivat perheen ja kotiseudun merkitystä ja ammattitoiveet suuntautuivat hoiva-alalle. Sekä kaupunkilais- että maalaispojilla erilaiset statusesineet, kuten autot, tietokoneet ja hifilaitteet korostuivat. Kaupunkilaispoikien piirtämät kuvat itsestään olivat usein väkivaltaisia, ja heidän piirustuksissaan omistaminen korostui, kun taas maalla asuvat pojat piirsivät kuvia itsestään luonnossa eivätkä he haaveilleet johtamistason ammateista siinä määrin kuin kaupunkilaispojat.

Miesten ja naisten välisiä eroja tuotetaan ja ylläpidetään sekä Keniassa että Suomessa. Räikeimmillään erojen korostaminen johtaa brutaaliin väkivaltaan, jolla ylläpidetään naisten fyysistä ja psyykkistä alistamista, mutta lievempänäkin se sulkee sukupuolen perusteella pois ihmisten valinnan mahdollisuuksia.

Jenny Kangasvuo

8.4. pidetyn seminaarin järjestivät yhteistyössä NCRB-verkosto (Network for Crisis Centres for Women in the Russian Barents Region), Aware-projekti (Increasing Awareness of Sexualized and Gendered Violence -publication and web project 2001–2002) ja Gender and Violence in Schools and Teacher Education in the Barents Region -tutkimusverkosto.

etusivulle |