Kieppi kokoaa lääketieteen tietämyksen
yksien seinien sisälle
Uutuuttaan hohtava lääketieteen kampuksen päärakennus
Aapistiellä on saanut elämää sisuksiinsa, kun tiedekunnan
hallinto, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, mikrobiologia, Biocenter
Oulu ja yliopistosairaalan kliininen tutkimuskeskus ovat löytäneet
paikkansa talon kerroksista. Monet omistaan erillään olleet
yksiköt, kuten Biocenterin hallinto, ovat erityisen tyytyväisiä päästyään
vihdoin saman katon alle.
Kieppi-nimellä kilpailuvaiheessa kulkenut
arkkitehtien Antti-Matti Siikalan ja Riku Huopaniemen suunnittelema
talo istuu luontevasti samassa
sarjassa hammaslääketieteen ja tiedekunnan muiden rakennusten
kanssa. Ulospäin se ei prameile, sillä alkuperäissuunnitelmasta
poiketen talon julkisivua ei koristeltu silkkiteräs-tekniikalla,
vaan se on betonia.
Mutta kuinka ulkokuori voikaan pettää! Rakennuksen
aula pysäyttää tulijan
kynnykselle: korkean lasikattoisen tilan perältä puuttuu vain
alttaritaulu. Kirkkomaista tunnelmaa korostavat upeat, tilaan suunnitellut
pitkulaiset savulasivalaisimet. Ja sen alttaritaulun virkaa hoitaa, joskin
hieman sivummalla tekstiilitaiteilija Outi Martikaisen valtavan kokoinen,
harmaasta huovasta rakennettu akustiikkalevy-taideteos. Teoksen kuviot
muistuttavat
erehdyttävästi epiteelikudosta.
Hallin toinen katseenvangitsija
on kierteinen teräsportaikko, jonka
leveitä portaita pääsee hengästymättä hienoja
näköaloja samalla ihaillen talon neljään kerrokseen.
Tumman
harmaat ja ruskeat sävyt vuorottelevat rauhallisesti ja tyylikkäästi
rakennuksen yhteisissä tiloissa.
Suuria ikkunoita ja tilaa
Biocenter Oulun koordinaattori Sinikka Eskelinen iloitsee, että korkeatasoista
biolääketieteen tutkimusta varten on nyt saatu varta vasten
suunnitellut tilat. Hän vakuuttaakin silmät sädehtien
uuden talon olevan kolmen K:n tanakka paketti: kaunis, käytännöllinen
ja kompakti. ”Ja valoisa”, hän lisää.
Yksiköiden
kahvihuoneet on sijoitettu kerrosten kaakkois- ja lounaisnurkkiin, missä kahden
seinän
levyiset ikkunat tulvivat sitä enemmän valoa, mitä pidemmälle
kevät ehtii. Neuvotteluhuoneista avautuu puolestaan elämänmakuinen
panoraama läheisen Kastellin koulun luistinradan ja vilkkaan Kajaanintien
ja Oulunsuuntien risteyksen kautta Oulujoen kirkolle.
Talon sisäpuolisista
työhuoneista ja laboratorioista voi huiskutella
työkaverille aulan toiselle puolelle, sillä niissä on
lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat, jotka antavat pääaulaan.
Korkeanpaikankammoisia varten ikkunaan liimattiin kaidetta muistuttava
tumma teippi antamaan ainakin mielikuvaturvaa.
Uuden rakennuksen myötä kampus
sai nykyaikaisen auditorion, johon mahtuu lähes 300 ihmistä.
Sen täydellinen av-varustus
käsittää muun muassa kaksi videotykkiä. Suurimpiin
laboratorioihin mahtuu kerralla 40 opiskelijan kurssi. Työhuoneiden
hienoutena on lämpötilan säätömahdollisuus.
Tutkimus
tarvitsee laitteita
Lääketieteen tutkimukselle on saatu tarkoituksenmukaiset
puitteet, mutta laitteiden osalta tutkijat jäivät viimeisessä rahanjaossa
tyhjin käsin. ”Biocenterkin on osin riippuvainen lääketieteellisen
biokemian laboratorion laitteista”, Sinikka Eskelinen kertoo.
Ongelma
näkyy myös mikrobiologian P3-turvalaboratoriossa, jollaisia
on Suomessa ennestään vain Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa.
Tämä Oulun ensimmäinen erittäin vaarallisten tarttuvien
sairauksien tutkimuksessa tarvittava laboratorio seisoo tällä haavaa
käyttämättömänä. ”Vaarallisia mikrobeja
ei pystytä tutkimaan ilman autoklaavia ja sellainen tästä laboratoriosta
puuttuu”, pahoittelee laboratoriopäällikkö Virpi
Glumoff.
Laitekanta on Glumoffin mukaan muutoinkin vanhaa. Laboratorion
muutossa uuteen rakennukseen poistoon meni muun muassa vuodelta 1964
peräisin
olevia laitteita.
Mikrobiologian väki on kuitenkin toiveikas laitekannan
uusiutumisen suhteen ja iloitsee ainakin siitä, että kanssakäyminen
muiden yksiköiden kanssa on virkistynyt, kun laboratorio pääsi
syrjäisistä tiloistaan muiden seuraan. ”Koska toimimme
lisäksi palvelulaboratoriona, myös asiakkaamme eli OYS ja muut
sairaalat saavuttavat meidät nyt entistä helpommin tunnelin
kautta yliopistosairaalan puolelta”, Glumoff sanoo.
Päärakennus
on kokoava piste
Lääketieteellisen tiedekunnan
hallintopäällikkö Juha
Kukkonen näkee uuden päärakennuksen selkeänä ja
kaivattuna kampuksen maamerkkinä. Hän laskee, että oma
talo sijoittuu tiedekunnan historiassa kolmen tärkeimmän merkkipaalun
joukkoon. ”Täällä toimii nyt systematiikka ja logistiikka
ja kokonaisuus hahmottuu hyvin. Rakennus on alusta alkaen ottanut päärakennuksen
roolin”, hän luettelee.
Erityisen iloinen Kukkonen on hoitotieteen
puolesta, joka pääsi
nyt historiansa ensimmäisiin omiin tiloihin ja sai kerättyä väkensä eri
puolilta yliopistoa saman katon alle. Koska tiedekunnan opiskelijasisäänotot
ovat kasvaneet, auditorio tuo odotettua lisätilaa. ”Mainio
kokonaisuus”, hallintopäällikkö kehuu.
Kampuksen
päärakennus avaa kevään aikana myöhemmin
ilmoitettavana ajankohtana ovensa kaikille kiinnostuneille tutustumista
varten. Virallisia vihkiäisiä vietettäneen maalis-huhtikuussa.
(teksti ja kuvat AMR)
|