|
Oulun yliopiston viestintäpalvelut
14.3.2007
Vienan reitin historiallisista vaiheista valmistunut
tutkimus
Muinaismuistolain suojaaman Vienan reitin
historiallisista vaiheista on valmistunut tutkimus.
Vienan tiellä -julkaisu on syntynyt tarpeesta selvittää
reitin eri vaiheita ja tapahtumia ja luomaan siten
pohjaa tarkemmalle yhteenvedolle reitin kunnon
arvioimiseksi, kunnostuksen suunnittelemiseksi ja
mahdolliseksi kunnostuksen ja muunkin kehittämisen
pohjaksi. Selvityksestä toivotaan syttyvän kipinä
selvittää vanhoja kulkuväyliä laajemminkin.
Selvityksestä käy ilmi, että ihminen on aina
liikkunut Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä mannerjään
väistyttyä noin 10 000 vuotta sitten. Esihistorialliset
löydöt osoittavat, että kauppaa on käyty hyvinkin
kaukaisten alueiden ja maanselän jakaman ja merien
rajaaman alueen välillä.
Historiallisella ajalla kaupan luonne muuttui ja
monipuolistui. Alueella liikkuivat muun muassa
saamelaiset, karjalaiset, hämäläiset, savolaiset ja
norjalaiset. Vuosisatojen kuluessa eri etupiirit
jakoivat alueen, mutta kauppa jatkui. Joskus sotakaan ei
katkaissut vuorovaikutusta karjalaisten ja Ruotsin
valtakunnan itäosan välillä. Liikuttiin kesällä ja
talvella, mutta kulkuväylät noudattivat suunnilleen
samoja reittejä. Väylien ja kulkuneuvojen muutokset
olivat hitaita.
Suomen tultua liitetyksi Venäjään vuonna 1809 oli
hallinnollisesti tärkeää selvittää muu muassa Kainuun ja
Venäjän Karjalan liikenneyhteydet. 1830-luvulta alkaen
koettiin näillä alueilla maanselän molemmin puolin
pahoja katovuosia. Oulun maaherran aloitteesta syntyi
ajatus maantiestä Vienan Kemiin. Uudelleen tämä ajatus
nousi esiin 1850-luvulla. Perusteelliset selvitykset,
joita käsiteltiin Helsinkiä ja Pietaria myöten, eivät
johtaneet merkittäviin tuloksiin.
Kulkuneuvot ja liikennereitit kehittyivät muualla
nopeasti ja syrjäiset seudut Suomen puolella kyettiin
huoltamaan ilman merkittäviä liikenteellisiä
parannuksia. Venäjän vallankumous ja kansalaissota
katkaisivat ikimuistoiset yhteydet. Nyt liikenne on
alkanut uudelleen täysin muuttuneissa oloissa ja aivan
uusin välinein. Ihmiset, tavarat ja kulttuurivaikutteet
liikkuvat kuten vuosituhansia sitten.
Keskeinen osa vielä näkyvää Vienan reittiä sijaitsee
Suomussalmen kunnan itäosassa Malahviassa Vuokin kylän
alueella ja jatkuu sieltä edelleen Viiangista Venäjän
puolelle Vienan Karjalan erämaihin. Reitin
historialliseen merkitykseen on liitetty muun muassa
Elias Lönnrot, joka liikkui alueella Vienan Karjalaan
suuntautuneilla kansanrunouden keruumatkoillaan. Reittiä
on ajoittain kutsuttukin Lönnrotin poluksi.
Vienan reitti on tunnettu kauan, mutta
käyttämättömyytensä ja tarpeettomuutensa vuoksi se on
ollut nykyaikana unohduksissa. Kulkuväylä sai vuodesta
2004 uutta huomiota osakseen, kun alueen ympäristössä
tehtyjä metsänhoitotoimenpiteistä alettiin keskustella
julkisuudessa. Tämän kirvoittamana päädyttiin
selvittämään reitin muinaismuistollinen arvo ja
todettiin sen kiistattomasti olevan muinaismuistolain
tarkoittama kiinteä muinaisjäännös, muinainen huomattava
kulkutie.
Kainuun maakuntakaavoituksen yhteydessä reitin kulku
maastossa selvitettiin ja on esitetty ehdotuksena
nähtävillä olleessa Kainuun maakuntakaavassa muinaisena
kulkuväylänä. Reitin arvosta ja historiallisesta
merkityksestä on saavutettu yksimielisyys. Kulkureitin
hyödyntämistä osana Kainuun luonto- ja
kulttuurimatkailun kehittämistä ollaan selvittämässä ja
tulevaisuudessa kenties nykypolven vaeltajakin pääsee
tallaamaan iänikuista polkua.
Selvityksen on tehnyt tutkija Heikki Rytkölä Kajaanin
yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutista. Kainuun
ympäristökeskus on julkaissut selvityksen. Julkaisua voi
ostaa ympäristökeskuksesta ja se löytyy myös sähköisessä
muodossa internetistä:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=63521&lan=fi
Lisätietoja:
tutkija Heikki Rytkölä, Kajaanin yliopistokeskus,
Lönnrot-instituutti
gsm 040 564 1281
ylitarkastaja Jouko Saastamoinen, Kainuun
ympäristökeskus
gsm 0400 690 098
|