Oulun yliopiston viestintäpalvelut 14.3.2007

Vienan reitin historiallisista vaiheista valmistunut tutkimus

Muinaismuistolain suojaaman Vienan reitin historiallisista vaiheista on valmistunut tutkimus. Vienan tiellä -julkaisu on syntynyt tarpeesta selvittää reitin eri vaiheita ja tapahtumia ja luomaan siten pohjaa tarkemmalle yhteenvedolle reitin kunnon arvioimiseksi, kunnostuksen suunnittelemiseksi ja mahdolliseksi kunnostuksen ja muunkin kehittämisen pohjaksi. Selvityksestä toivotaan syttyvän kipinä selvittää vanhoja kulkuväyliä laajemminkin.

Selvityksestä käy ilmi, että ihminen on aina liikkunut Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä mannerjään väistyttyä noin 10 000 vuotta sitten. Esihistorialliset löydöt osoittavat, että kauppaa on käyty hyvinkin kaukaisten alueiden ja maanselän jakaman ja merien rajaaman alueen välillä.

Historiallisella ajalla kaupan luonne muuttui ja monipuolistui. Alueella liikkuivat muun muassa saamelaiset, karjalaiset, hämäläiset, savolaiset ja norjalaiset. Vuosisatojen kuluessa eri etupiirit jakoivat alueen, mutta kauppa jatkui. Joskus sotakaan ei katkaissut vuorovaikutusta karjalaisten ja Ruotsin valtakunnan itäosan välillä. Liikuttiin kesällä ja talvella, mutta kulkuväylät noudattivat suunnilleen samoja reittejä. Väylien ja kulkuneuvojen muutokset olivat hitaita.

Suomen tultua liitetyksi Venäjään vuonna 1809 oli hallinnollisesti tärkeää selvittää muu muassa Kainuun ja Venäjän Karjalan liikenneyhteydet. 1830-luvulta alkaen koettiin näillä alueilla maanselän molemmin puolin pahoja katovuosia. Oulun maaherran aloitteesta syntyi ajatus maantiestä Vienan Kemiin. Uudelleen tämä ajatus nousi esiin 1850-luvulla. Perusteelliset selvitykset, joita käsiteltiin Helsinkiä ja Pietaria myöten, eivät johtaneet merkittäviin tuloksiin.

Kulkuneuvot ja liikennereitit kehittyivät muualla nopeasti ja syrjäiset seudut Suomen puolella kyettiin huoltamaan ilman merkittäviä liikenteellisiä parannuksia. Venäjän vallankumous ja kansalaissota katkaisivat ikimuistoiset yhteydet. Nyt liikenne on alkanut uudelleen täysin muuttuneissa oloissa ja aivan uusin välinein. Ihmiset, tavarat ja kulttuurivaikutteet liikkuvat kuten vuosituhansia sitten.

Keskeinen osa vielä näkyvää Vienan reittiä sijaitsee Suomussalmen kunnan itäosassa Malahviassa Vuokin kylän alueella ja jatkuu sieltä edelleen Viiangista Venäjän puolelle Vienan Karjalan erämaihin. Reitin historialliseen merkitykseen on liitetty muun muassa Elias Lönnrot, joka liikkui alueella Vienan Karjalaan suuntautuneilla kansanrunouden keruumatkoillaan. Reittiä on ajoittain kutsuttukin Lönnrotin poluksi.

Vienan reitti on tunnettu kauan, mutta käyttämättömyytensä ja tarpeettomuutensa vuoksi se on ollut nykyaikana unohduksissa. Kulkuväylä sai vuodesta 2004 uutta huomiota osakseen, kun alueen ympäristössä tehtyjä metsänhoitotoimenpiteistä alettiin keskustella julkisuudessa. Tämän kirvoittamana päädyttiin selvittämään reitin muinaismuistollinen arvo ja todettiin sen kiistattomasti olevan muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös, muinainen huomattava kulkutie.

Kainuun maakuntakaavoituksen yhteydessä reitin kulku maastossa selvitettiin ja on esitetty ehdotuksena nähtävillä olleessa Kainuun maakuntakaavassa muinaisena kulkuväylänä. Reitin arvosta ja historiallisesta merkityksestä on saavutettu yksimielisyys. Kulkureitin hyödyntämistä osana Kainuun luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämistä ollaan selvittämässä ja tulevaisuudessa kenties nykypolven vaeltajakin pääsee tallaamaan iänikuista polkua.

Selvityksen on tehnyt tutkija Heikki Rytkölä Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutista. Kainuun ympäristökeskus on julkaissut selvityksen. Julkaisua voi ostaa ympäristökeskuksesta ja se löytyy myös sähköisessä muodossa internetistä: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=63521&lan=fi

Lisätietoja:
tutkija Heikki Rytkölä, Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrot-instituutti
gsm 040 564 1281
ylitarkastaja Jouko Saastamoinen, Kainuun ympäristökeskus
gsm 0400 690 098