Väittelijä
Kauppatieteiden lisensiaatti Janne Järvinen

Tiedekunta ja laitos
Taloustieteiden tiedekunta, laskentatoimen ja rahoituksen laitos

Oppiaine
laskentatoimi

Väitöstilaisuus
10.12.2005 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, taloustieteiden tiedekunnan luentosali TA105

Aihe
Rationale for Adopting Activity-based Costing in Hospitals. Three Longitudinal Case Studies

Perusteluja toimintolaskennan käyttöönotolle sairaaloissa. Kolme pitkittäisaineistoon perustuvaa tapaustutkimusta

Vastaväittäjä
Professori Salme Näsi, Tampereen yliopisto

Kustos
Professori Juha-Pekka Kallunki

Väitöskirja

Useat suomalaiset sairaalat aloittivat 1990-luvun puolivälin jälkeen laajamittaisia kustannuslaskentaprojekteja, joissa tähdättiin täyskatteiseen hinnoitteluun. Usein valittu kustannuslaskentamenetelmä oli toimintolaskenta. Tutkimuksessa tarkastellaan kolmen tapaustutkimuksen kautta tällaisten laskentajärjestelmien käyttöönoton motiiveja ja perusteluja vuosina 1996–2002.

Laskentajärjestelmien kehityshankkeita argumentoidaan usein niiden tehokkuusvaikutuksilla. Tuotetun palvelun todellisten kustannusten tunteminen voidaan olettaa vaikuttavan resurssien jakopäätöksiä tehostavasti. Samoin eri toimintojen välisen ristiinsubvention havaitsemista ja palvelujen kaikki kustannukset sisältävää hinnoittelua pidetään taloudellisessa mielessä järkevänä. Kuitenkaan toiminnan tehokkuus ei ole ainoa tapa, jolla terveydenhuolto-organisaatio voi varmistaa riittävät resurssit. Tehokkuuden lisäksi organisaation menestymiseen vaikuttaa myös toiminnan legitimointi rahoittajatahojen silmissä, esimerkiksi ulkopuolisten vakuuttaminen siitä, että käytössä ovat modernit ja innovatiiviset laskentatyökalut sekä maksajatahon kannalta uskottava hinnoittelu.

Näiden tekijöiden ristipainetta tulkitaan Robertsin ja Greenwoodin (1997) esittämän viitekehyksen avulla. Vaikka kaikki tutkimuksen kohteena olleet tapaukset ovat erikoissairaanhoidon organisaatiota, niiden tavat ottaa toimintolaskenta käyttöön ovat olleet toisistaan hyvin poikkeavia. Aiempi tutkimus on antanut viitteitä siitä, että institutionaaliset paineet muovaavat terveydenhuolto-organisaatioiden laskentajärjestelmiä samanlaisiksi. Kuitenkin tutkimuksen kohteena olleissa sairaaloissa samanlaisuuden paineet liittyvät erityisesti laskentajärjestelmien käyttöönottopäätökseen ja menetelmän valintaan pinnallisella tasolla, itse järjestelmien toiminnan jäädessä varsin erityyppisiksi.