Väittelijä
Arkkitehti Lauri Louekari

Tiedekunta ja laitos
Teknillinen tiedekunta, arkkitehtuurin osasto
08 553 4913

Oppiaine
Arkkitehtuuri

Väitöstilaisuus
13.6.2006 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki

Aihe
Metsän arkkitehtuuri

The architecture of the forest

Vastaväittäjät
Professori Juhani Pallasmaa, Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa ja
professori Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto

Kustos
Professori Kaisa Broner-Bauer

Metsän arkkitehtuuri käsittelee metsän tila- ja muotorakenteen sekä arkkitehtonisen tilan ja muodon suhdetta. Metsää koskeva biologinen tieto, kirjallisuus, taide ja ympäristöestetiikka voivat antaa eväitä tämän suhteen ymmärtämiseen. Tutkimuksen piiriin kuuluu myös se kuinka arkkitehti tulkitsee metsän tilarakenteita suunnittelutyössään.

Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä selvitetään metsän fyysistä ja tilallista rakennetta luonnehtien sitä arkkitehtuurin näkökulmasta. Toisessa osassa käsitellään metsän kulttuurista ja yksilöllistä tulkintaa; millaisena metsä nähdään esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa. Näiden kysymysten selvittämiseksi tarkastellaan luonnon ja kulttuurin sekä biologian ja arkkitehtuurin suhteita. Kolmannessa osassa selvitetään sitä, kuinka metsää on käytetty arkkitehtonisen tilan ja muodon lähteenä keskittyen modernin suomalaisen arkkitehtuurin tarjoamiin esimerkkeihin. Arkkitehtuurissa tulkinta metsän tilasta tapahtuu osana suunnittelutehtävää, rakennustaiteen keinoin.

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on löytää tapoja luonnehtia sekä arkkitehtuurin että luonnon tilarakenteita. Toimiva käsitteistö auttaa ymmärtämään arkkitehtonisen tilan olemusta, kun arkkitehtuuri nähdään luonnon tilarakenteiden kautta, tulkintana ihmisen tavasta elää ympäristössään. Metsän rakenteen tarkastelu voi auttaa ymmärtämään yksittäisten arkkitehtien persoonallisia lähtökohtia ja suunnittelumenetelmiä. Tavoitteena on myös havainnollistaa teoreettista näkökulmaa omin suunnitelmin, tuoden esille joitakin mahdollisia tulkintoja metsän ja arkkitehtuurin suhteesta. Näin tutkimus muodostaa esimerkin taiteellisen ja tieteellisen lähestymistavan yhdistämisen mahdollisuudesta arkkitehtuurin alueella.

Tutkimuksen laaja-alaisuuteen liittyy yksi sen keskeisistä metodisista piirteistä: pyrkimys tuottaa uutta, arkkitehtuuria palvelevaa tietoa erilaisia näkökulmia yhdistämällä. Käsittelemällä saman tutkimuskokonaisuuden osina arkkitehtuuria ja metsän biologiaa ja kulttuuria, voidaan arkkitehtuuri nähdä topologisena relaationa; yhtä aikaa sekä ”luontona” että kulttuurisena ilmiönä.