 |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
| VIESTINTÄPALVELUT |
Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa
Väittelijä Tiedekunta ja laitos Oppiaine Väitöstilaisuus Väitöstilaisuuden paikka Aihe Vastaväittäjä Kustos Suomen kieli vaikuttaa karjalaan Miten puhuvat runonlaulajien jälkipolvet? Millaista karjalan kieltä kuulee vienalaiskylien raiteilla nykyisin? Tutkimus vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Uhanalaista vienankarjalan kieltä puhutaan Karjalan tasavallan pohjoisosissa. Kielen puhujia on enää noin 8000, ja valtaosa heistä on vanhuksia ja keski-ikäisiä. Venäjän kieli hallitsee karjalaisessa yhteiskunnassa, mutta 1990-luvun taitteessa aloitettu karjalan kielen elvytys on vahvistanut pienen vähemmistökielen asemaa. Väitöskirjassa tarkastellaan vienankarjalan kielen äännerakenteen muuttumista kolmenkymmenen vuoden aikana. Aineisto on kerätty kahdesta vienalaiskylästä, Jyskyjärveltä ja Kalevalasta (ent. Uhtualta). 2000-luvun taitteessa nauhoitettua puhetta verrataan 1970-luvun taitteessa tallennettuun puheeseen. Tämän perusteella tehdään päätelmiä, mihin suuntaan kieli on muuttumassa. Tulokset osoittavat, että eräissä kielenpiirteissä vienalaismurteiden tyypillisin edustustapa on lisännyt suosiotaan. Eräissä kielenpiirteissä taas suomen kielen vaikutus näkyy selvästi. Teoreettisesti tutkimus liittyy sosiolingvistiseen variaationtutkimukseen ja kielikontaktitutkimukseen. Keskeinen kysymys on, miten vienankarjalan läheinen sukukieli, suomi, vaikuttaa vienankarjalaan. Vienalaiset ja rajan pinnassa asuvat suomalaiset ovat olleet keskenään tekemisissä kautta historian neuvostoaikaa lukuun ottamatta, ja nykyisin suomalaisturismi on yksi vienalaiskylien tärkeimmistä elinkeinoista. Tutkimuksessa tarkastellaan sukukielten välistä kohtaamista ja törmäyksen vaikutuksia karjalan kieleen. Erityisesti suomen kieli on vaikuttanut vienalaismurteiden vokaalistoon. Esimerkiksi kala-sanan partitiivimuoto edustuu usein suomenmukaisena kalaa eikä kalua tai kaloa, mikä olisi vienalaismurteiden tyypillisin edustustapa. Suomen kielen vaikutus näkyy myös sanastossa: puhutaan saunasta eikä kylystä, joka olisi omaperäinen karjalainen ilmaus. Myös varsin uusiakin suomen puhekielen ilmauksia (kuten telkkari) on kulkeutunut rajan toisella puolella puhuttaviin vienalaismurteisiin. Väitöskirja uudistaa karjalan kielen tutkimusta. Aiemmin ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten samassa kylässä asuvien vienankarjalaisten puhuma kieli eroaa toisistaan. Tutkimus tuo lisävalaistusta myös siihen, miten uhanalainen kieli vaihtelee ja muuttuu ja mitkä tekijät kielenmuutosta säätelevät. Tätä tutkimusta ennen on tarkasteltu vähän sitä, miten standardisuomi ja puhesuomi vaikuttavat jossakin toisessa maassa puhuttavaan vähemmistökieleen. |
|
|