Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Jouni Heikkinen
Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos
08 315 2337
Oppiaine
Sydänkirurgia
Väitöstilaisuus
18.1.2008 klo 12.00
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 1
Aihe
Outcome after mitral valve surgery for mitral valve regurgitation
Mitraaliläpän vuodon kirurgisen hoidon tulokset
Vastaväittäjä
Dosentti Jorma Sipponen, HUS
Kustos
Professori Tatu Juvonen
Väitöskirja
Mitraaliläpän vuodon kirurgisen hoidon tulokset
Hiippa- eli mitraaliläpän korjausleikkaus on nykyisin ensisijainen valinta mitraaliläpän vuodon kirurgisessa hoidossa. Korjausleikkauksista on raportoitu yhteneväisesti erinomaisia pitkäaikaistuloksia. Tekoläppäleikkaukseen nähden korjausleikkauksiin liittyy pienempi välitön leikkauskuolleisuus sekä parempi leikkauksen jälkeinen pitkäaikaisennuste.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät liittyivät lisääntyneeseen välittömään kuolemanriskiin mitraaliläpän korjausleikkauksen jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin myös leikkauksen jälkeistä pitkäaikaisennustetta ja verrattiin elämänlaatua samanikäiseen terveeseen väestöön nähden. Eurooppalaisen riskipisteytysjärjestelmän (EuroSCORE) avulla voidaan arvioida leikkaukseen liittyvää kuolemanriskiä ennen sydänleikkausta. Tarkoituksena oli selvittää riskipisteytysjärjestelmän arvoa ennustettaessa välitöntä ja pitkäaikaisselviytymistä potilailla, joilla mitraalivuoto oli joko korjattu tai laitettu tekoläppä.
Tutkimusaineisto koostui kahdesta ryhmästä potilaita, jotka oli leikattu Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosien 1993–2000 aikana. Ensimmäiseen ryhmään kuului 164 peräkkäistä potilasta, joille oli tehty mitraaliläpän korjausleikkaus mitraalivuodon vuoksi. Toinen ryhmä koostui 207 potilaasta, joille tehtiin joko mitraaliläpän korjausleikkaus (164 potilasta) tai laitettiin tekoläppä (43 potilasta) mitraalivuodon vuoksi. Noin puolelle näistä potilaista tehtiin samassa leikkauksessa liitännäistoimenpiteitä, kuten sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tai aorttaläppäproteesin laitto.
Tutkimuksessa selvisi, että potilaan ikä, aikaisempi sydänleikkaus ja sydämen suorituskyky (NYHA-luokitus) olivat ennustetekijöitä huonolle välittömälle selviytymiselle. Korjausleikkausten pitkäaikaistulokset olivat 10 vuoden seurannassa erittäin hyvät. Tulokset olivat samaa luokkaa verrattaessa maailmalta raportoituihin pitkäaikaistuloksiin. Elämänlaatu osoittautui yhtä hyväksi pitkäaikaisseurannassa kuin samanikäisen terveen väestön. Eurooppalainen riskipisteytysluokitus osoittautui käyttökelpoiseksi välineeksi ennustettaessa sekä välitöntä että pitkäaikaisennustetta.
|