 |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
| VIESTINTÄPALVELUT |
Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa
Väittelijä Tiedekunta ja laitos Oppiaine Väitöstilaisuus Väitöstilaisuuden paikka Aihe Vierasperäisten lohikalojen vaikutukset alkuperäislajistoon: esimerkkinä Suomeen Pohjois-Amerikasta istutettu puronieriä Vastaväittäjä Kustos Amerikasta tuotu lohikala uhkaa syrjäyttää suomalaisen purotaimenen Suomeen on istutettu Pohjois-Amerikan itäosista kotoisin olevaa puronieriää kymmenien vuosien ajan. Tuo vieraslaji on eräissä jokivesissä runsastunut voimakkaasti. Puronieriä leviää etenkin pieniin puroihin ja jokien latvoille, missä kotoperäiset purotaimenet ovat joutuneet antamaan tilaa tälle tulokkaalle. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin Iijoen sivujokien ja Kemijoen latvojen puronieriöitä ja taimenia. Puronieriä ei osoittautunut aggressiiviseksi lajiksi, vaan rinnakkaiselo suomalaisen taimenen kanssa sujui koeolosuhteissa rauhallisesti. Puronieriä pystyi kuitenkin taimenta paremmin hyödyntämään pienien purojen tarjoamia resursseja: kalatiheydet olivat suurempia ja poikasvaiheen kasvu nopeampaa kuin taimenella. Puronieriän hyvää menestystä suomalaisissa virtavesissä selittää se, että laji on omalla levinneisyysalueellaan sopeutunut hyvin juuri pienten purojen elinolosuhteisiin, esimerkiksi kylmään ja happamaan veteen. Puronieriä aiheuttikin purotaimenkantojen taantumista vain noin alle seitsemän metriä leveissä virtavesissä, kun asiaa tutkittiin sähkökalastaen Kemijoen latvoja vuosina 1994 ja 2004. Syrjäytymisuhan alla olevat purotaimenet ovat erityisen arvokkaita, etenkin jos ne ovat eläneet eristyksissä ja edustavat lajin alkuperäisiä muotoja, jotka eivät ole sekoittuneet istutettujen taimenten kanssa. Tiheät latvavesien puronieriäkannat voivat myös haitata taimenen mereen tai järviin vaeltavien, mutta puroihin kudulle nousevien kantojen lisääntymismenestystä. Kun lohikalojen siirtoistuttamisen vaikutuksia tarkasteltiin maailmalaajuisesti, havaittiin niiden olevan lähes poikkeuksetta haitallisia kotoperäiselle lajistolle, eräissä tapauksissa vaikutus heijastui jopa koko virtavesieliöyhteisöön. Kirjolohi ja taimen mainitaankin maailman sadan pahimman vieraslajin listalla. Tutkimuksen tulosten perusteella vierasperäisten lohikalojen istuttamista suomalaisiin vesistöihin ei tulisi jatkaa.
Väitöstutkimus on osa Oulun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteishanketta, jossa selvitettiin amerikkalaisen puronieriän ja suomalaisen purotaimenen välisiä suhteita. |
|
|