Yliopiston etusivulle

In English

Opiskelijoille

Opiskelemaan yliopistoon

Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

Haku


> Viestintäpalvelut

> Väitöstilaisuudet v. 2007

Palaute ja tiedustelut

oulun.yliopisto(at)oulu.fi
puh. (08) 553 1011
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto

VIESTINTÄPALVELUT

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Kasvatustieteen lisensiaatti Kaarina Pirilä

Tiedekunta ja laitos
Kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö
08 632 4611

Oppiaine
Kasvatustiede

Väitöstilaisuus
14.2.2008 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Martti Helan sali, Seminaarinkatu 2, Kajaani

Aihe
Interaction, Motivation, and Student Learning Outcomes in E-Learning - Do Personal Differences Matter?

Interaktio, motivaatio ja oppimistulokset verkko-opiskelussa yksilöllisten ominaisuuksien kautta tarkasteltuna

Vastaväittäjät
Professori Tapio Varis, Tampereen yliopisto ja
professori Pertti Väisänen, Joensuun yliopisto

Kustos
Professori Pertti Yli-Luoma

 


Interaktio, motivaatio ja opiskelijoiden oppimistulokset verkko-opiskelussa

Väitöskirjatyö liittyy verkko-oppimiseen ja erityisesti aikaisemmissa tutkimuksissa paljolti huomiotta jääneeseen oppimiseen suotuisasti vaikuttavaan tekijään eli interaktioon verkko-opiskelussa. Väitöstyössä tutkittiin yksilöiden välisten erojen (oppimistyyli, episteeminen tyyli ja persoonallisuus) vaikutusta opiskelijan oppimistilanteessa kokemaan interaktioon, motivaatioon, tyytyväisyyteen ja lopuksi oppimistuloksiin. Tutkimus tehtiin opetuskokeilussa, jossa opiskelijat opiskelivat yliopistokurssin kolmella eri tavalla: a) perinteisesti luokkaopetuksessa, b) verkon välityksellä reaaliaikaisesti interaktiivista ohjelmaa käyttäen ja c) itsenäisesti tallennettua versiota käyttäen.

Yksilöiden välisten erojen vaikutusta oppimiseen on tutkittu perinteisessä luokkaopetustilanteessa runsaastikin, mutta verkko-oppimisympäristössä tapahtuvaan opiskeluun liittyviä tutkimuksia yksilöllisten erojen vaikutuksista on hyvin vähän. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa struktuurimalli sekä testata tämä malli LISREL-menetelmällä. LISREL on tietokoneohjelma, joka operoi lineaarisilla malleilla, sisältäen useita ominaisuuksia, mm. mallien rakentamisen ja testaamisen sekä teoreettisen mallin modifioinnin.

Tutkimustulosten mukaan oppikurssin itsenäisesti opiskelleiden opiskelijoiden ryhmässä kokemukset olivat negatiivisimmat: tämän ryhmän opiskelijat kaipasivat lisää interaktiota, lisäksi heidän motivaationsa ja tyytyväisyytensä opiskeluun oli alhaisinta. Opiskelu interaktiivista reaaliaikaista ohjelmaa käyttäen lisäsi opiskelijoiden kokemaa interaktiota sekä motivaatiota ja tyytyväisyyttä. Luokkaopetuksessa olleiden opiskelijoiden ryhmä oli tyytyväisin. Eri ryhmien oppimistuloksia analysoitaessa todettiin, että luokkaopetuksessa ollut ryhmä menestyi parhaiten ja kaksi muuta ryhmää hiukan huonommin, mutta samantasoisesti keskenään. Nämä erot oppimistuloksissa eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä. Tutkimustuloksista voitiin lisäksi todeta, että opiskelijoiden yksilölliset ominaisuudet ennustivat paremmin opiskelijan motivaation, tyytyväisyyden ja oppimistulokset kuin se, millaisessa oppimisympäristössä hän opiskeli. LISREL-analyysit vahvistivat näitä tuloksia.

Tutkimuksen tulokset ovat helposti siirrettävissä käytännön opetustyöhön ja opiskeluun. Koska verkon välityksellä tapahtuva opiskelu lisääntyy edelleen, on opiskelijoiden yksilöllisten ominaisuuksien huomioiminen tärkeää. Erilaisten opiskelijoiden tarpeita näissä uudenlaisissa oppimisympäristöissä ei riittävästi vielä huomioida ja tutkita. Tämä parantaisi opiskelijoiden motivaatiota, tyytyväisyyttä ja myös opiskelutuloksia. Lisäksi sosiaaliset ympäristöt eroavat erilaisissa oppimisympäristöissä ja siten myös interaktiot oppijan, opettajan ja muiden opiskelijoiden välillä ovat erilaisia. Kun verrataan opiskelua perinteisessä luokkahuoneessa, reaaliaikaisessa verkko-oppimistilanteessa tai itsenäistä työskentelyä verkossa, suurimmat erot voidaankin ilmeisesti löytää juuri sosiaalisen interaktion määrässä ja tyypissä. Opiskelijoiden (sekä aikaisemmat että tässä tutkimuksessa koetut) kokemukset verkko-opiskelusta olivat hyvin negatiivisia, joten uusia ratkaisuja opettamiseen ja oppimiseen on kehiteltävä. Uudet interaktiiviset teknologiset ratkaisut näyttäisivät olevan hyvä lisä ja vaihtoehto verkko-opiskelumenetelmiin.