Yliopiston etusivulle

In English

Opiskelijoille

Opiskelemaan yliopistoon

Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

Haku


> Viestintäpalvelut

> Väitöstilaisuudet v. 2007

Palaute ja tiedustelut

oulun.yliopisto(at)oulu.fi
puh. (08) 553 1011
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto

VIESTINTÄPALVELUT

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Filosofian lisensiaatti, valtiotieteen maisteri, teologian maisteri Pekka Rehumäki

Tiedekunta ja laitos
Humanistinen tiedekunta, historiatieteet
08 53 3221

Oppiaine
Suomen ja Skandinavian historia

Väitöstilaisuus
11.10.2008 klo 12.00

Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Oulunsali (L5)

Aihe
Tasa-arvoa tanssilattialla. Käsityöväen sivistysseurat 1840-luvulta 1870-luvun alkuun

Equality on the Dance Floor. The Artisan Cultural Societies from the 1840's until the early 1870's

Vastaväittäjä
Professori Kari Teräs, Turun yliopisto

Kustos
Professori Jouko Vahtola

Väitöskirja


Tasa-arvoa rakennettiin tanssilattialla

Työväenliike kehittyi 1800-luvun alkuvuosikymmenien Euroopassa monien vaiheiden kautta. Alkuaikoina olivat pääosassa yleensä käsityöläiset, mutta heidän omintakeisia pyrkimyksiään suomalaisen työväen varhaisessa järjestäytymisessä on toistaiseksi tutkittu vähän.

Väitöstyössä selvitettiin suomalaisen käsityöväen järjestäytymistä sivistysseuroihin 1860-luvulla. Ruotsissa ja muissa Skandinavian maissa työväki oli alkanut muodostaa tällaisia yhdistyksiä jo 1840-luvulla, ja suomalaiset sanomalehdet kiinnostuivat ilmiöstä vuosikymmenen lopulla. Ensimmäisen kerran sivistysseuraa ehdotettiin perustettavaksi Suomessa vuonna 1856, mutta vasta 1860-luvusta tuli meillä sivistysseurojen vuosikymmen. Turun Sivistysseura sai perustamisluvan viranomaisilta kesällä 1861. Helsingissä oli jo 1850-luvulla perustettu maineikas käsityöläiskuoro, joka vuonna 1864 muuttui yleiseksi sivistysseuraksi. Kolmas suuri sivistysseura perustettiin vuonna 1866 Ouluun.

Sivistysseurat perustivat jäsenilleen kirjastoja ja sanomalehtien lukusaleja, aloittelivat kuoro- ja näytelmäharrastusta sekä järjestivät sivistäviä huvitilaisuuksia. Niissä kuultiin kansantajuisia esitelmiä, ja ohjelman päätteeksi tanssittiin. Seurojen keskeisenä tarkoituksena oli lähentää säätyläistöä ja kansaa toisiinsa. Erityisesti sen toivottiin toteutuvan säätyjen välisen tanssin kautta.

Väitöstutkimuksessa osoitetaan, ettei varsinaisten sivistysseurojen kausi päässyt muodostumaan Suomessa pitkäikäiseksi. Turun ja Helsingin seurat lopettivat toimintansa vuonna 1870, ja Oulussa pantiin toiminnalle piste vuonna 1873. Käsityöläisten omintakeiset tasa-arvopyrkimykset olivat kuitenkin ilmauksia aidosta sivistyshalusta. Wrightiläisen vaiheen käynnistyessä 1880-luvulla sivistystyö saattoi kytkeytyä työväenliikkeeseen valmiina toiminnallisena rakenteena.