Yliopiston etusivulle

In English

Opiskelijoille

Opiskelemaan yliopistoon

Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

Haku

> Viestintäpalvelut

> Väitöstilaisuudet v. 2007

Palaute ja tiedustelut

oulun.yliopisto(at)oulu.fi
puh. (08) 553 1011
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Outi Vierimaa

Tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos
08 315 3341

Oppiaine
Perinnöllisyyslääketiede

Väitöstilaisuus
27.6.2008 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 5

Aihe
Multiple endocrine neoplasia type 1 (MEN1) and pituitary adenoma predisposition (PAP) in Northern Finland

Multippeli endokriininen neoplasia tyyppi 1 (MEN1) ja aivolisäkeadenooma-alttiustila (PAP) Pohjois-Suomessa

Vastaväittäjä
Dosentti Outi Mäkitie, HYKS, lasten ja nuorten sairaala

Kustos
Professori Jaakko Ignatius

Väitöskirja

Perinnöllisten kasvainten pohjoissuomalaiset juuret

Multippeli endokriininen neoplasia tyyppi (MEN1) on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, jossa henkilöllä on suurentunut riski saada hormonaalisia kasvaimia lisäkilpirauhasiin, haimaan, mahasuolikanavaan ja aivolisäkkeeseen. Pohjois-Suomessa on näitä potilaita enemmän kuin muualla maassa yhteensä. Taustalla vaikuttaa kahden eri MEN1-geenivirheen (1466del12, 1657insC) perustajailmiö. Väitöstutkimuksessa pystyttiin löytämään näiden perustajamutaatioiden kantavanhemmat, jotka ovat syntyneet 1700- ja 1800-luvuilla Pohjois-Pohjanmaalla.

Tutkimuksessa selvitettiin MEN1-potilaiden kuolleisuutta. Verrattiin ennen vuotta 1929 syntyneitten oletettujen geenivirheenkantajien elinaikaa sekä puolisoiden vastaavaan että tilastoista saatuihin elinaikakeskiarvoihin. Ryhmien välillä ei havaittu eroja. Tutkimuksessa selvitettiin myös pohjoissuomalaisten MEN1-potilaiden taudinkuvaa. Ilmeni, että kasvainriskiin vaikutti potilaan iän lisäksi myös geenivirheen luonne. Esimerkiksi mahan liikahappoisuutta aiheuttavan gastrinooma-kasvaimen esiintyminen vaihteli selvästi eri mutaatioryhmissä. 

Väitöstyössä löytyi myös uusi geeni, AIP, joka viallisena altistaa aivolisäkekasvaimille. Geenilöydön jäljille päästiin, kun havaittiin kolmessa eri suvussa kahdella tai useammalla henkilöllä aivolisäkkeen kasvaimia. Kaksi suvuista pystyttiin kytkemään samaan sukupuuhun, jonka pohjois-pohjanmaalainen kantapariskunta oli syntynyt 1700-luvulla. Jälkeläisten verinäytteitä tutkimalla löydettiin AIP-geenin perustajamutaatio (Q14X). Tämä muutos löytyi kaikilta niiltä suvun potilailta, joilla oli kasvuhormonia erittävä aivolisäkekasvain. Kasvuhormonin liikaeritys johtaa ennen kasvulinjojen sulkeutumista jättikasvuisuuteen, ja myöhemmin kärkikasvuisuuteen. AIP-mutaation osoitettiin altistavan myös prolaktiinia erittäville aivolisäkekasvaimille. Prolaktiinin liikaeritys aiheuttaa mm. kuukautishäiriöitä, lapsettomuutta, impotenssia ja maitovuotoa rinnoista.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi lisäkilpirauhasen liikatoimintaa sairastavien potilaiden joukosta mahdollisten perinnöllisten muotojen osuutta. Yhdeltä potilaista löytyi MEN1-geenin toinen perustajamutaatioista, mutta AIP-geenin mutaatioita ei todettu kellään tutkituista.