Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Filosofian maisteri Ante Aikio (Luobbal Sámmol Sámmol Ánte)

Tiedekunta
Humanistinen tiedekunta, Giellagas-instituutti
08 553 3486

Oppiaine
saamen kieli

Väitöstilaisuus
27.3.2009 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Savonsali (L4)

Aihe
The Saami Loanwords in Finnish and Karelian

Saamelaiset lainasanat suomen ja karjalan kielessä

Vastaväittäjä
Professori Ulla-Maija Kulonen, Helsingin yliopisto

Kustos
Professori Pekka Sammallahti, Giellagas-instituutti

Väitöskirja

---

Saamelaiset lainasanat suomen ja karjalan kielessä

Saamelaiset ovat muinoin asuttaneet huomattavasti laajempia alueita kuin nykyisin. Vielä keskiajalla saamelaisten tiedetään asuneen Keski- ja Etelä-Suomessa ennen kuin suomalainen maanviljelijäväestö levisi seudulle syrjäyttäen aiemman saamelaisen asutuksen.

Yksi keino tutkia kansojen historiallisia ja esihistoriallisia suhteita on jäljittää heidän puhumiensa kielten välisiä kosketuksia historiallis-vertailevan kielitieteen menetelmin. Näin on osoitettu saamelaisten ja itämerensuomalaisten kansojen olleen kanssakäymisissä jo tuhansia vuosia. Aiemmassa tutkimuksessa on kuitenkin keskitytty käsittelemään suomen kielen vaikutuksia saameen. Vaikka suomen pohjoisimpien murteiden saamelaisvaikutteet ovat olleet hyvin tiedossa, ei ole juurikaan tutkittu sitä, millaisia jälkiä Keski- ja Etelä-Suomessa vielä hiljattain puhutut saamen kielet ovat jättäneet eteläisempiin suomen ja karjalan murteisiin.

Tämä tutkimus osoittaa, että saamelaisia lainasanoja esiintyy melko runsaasti myös suomen ja karjalan pohjoisimpien murteiden eteläpuolella, ja monien lainojen levikki kattaa lähes koko Suomen ja Karjalan. Tulokset vahvistavat aiemman käsityksen siitä, että saamelaiset ovat asuttaneet eteläisintäkin Suomea.

Jotkut saamelaisista lainoista ovat päätyneet suomen yleiskieleenkin, kuten "kahlata", "kenttä" ja "nuotio", mutta suurin osa saamelaisperäisistä sanoista silti kuuluu useimmille nykysuomen puhujille tuntemattomaan murresanastoon. Saamelaisista lainoista erottuu kiinnostavia merkitysryhmiä, kuten esimerkiksi hiihtoon ja käsityöhön liittyviä termejä. Tällaiset lainasanakerrostumat kertovat saamelaisesta vaikutuksesta näihin kulttuurin aloihin. Monien lainojen merkitys on kielteissävyinen, kuten yleiskielisten verbien "anastaa" ja "ronkkia", tai murresanojen "puoska" ’kakara’ ja "kurki" sanonnassa "paha kurki" ’paha henki, kummitus, mörkö’. Negatiivisten sanojen omaksuminen heijastanee sitä, millaisena suomalaiset lainanottajat ovat saamelaiset nähneet.