Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Satu Länsman

Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, silmätaudit
(08) 315 3353

Oppiaine
Silmätaudit

Väitöstilaisuus
11.12.2009 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 5

Aihe
Evaluation of bioabsorbable poly-L/D-lactide implant for scleral buckling. Ane experimental study

Biohajoavan poly-L/D-lactidista valmistetun silmän pinnalle ommellun implantin soveltuvuus. Kokeellinen tutkimus

Vastaväittäjä
Silmätautiopin professori Hannu Uusitalo, Tampereen yliopisto

Kustos
Silmätautiopin professori Anja Tuulonen

Väitöskirja

---

Biohajoavan poly-L/D-lactidista valmistetun silmän pinnalle ommellun implantin soveltuvuus

Verkkokalvon irtauman kirurgisessa hoidossa käytetään usein silmän pinnalle ommeltavia silikonista valmistettuja implantteja. Implantin tarkoituksena on aiheuttaa silmän ulkopinnan paikallinen painauma, kunnes verkkokalvo on kiinnittynyt takaisin paikoilleen. Kun verkkokalvo on kiinnittynyt paikoilleen, ei implanttia useinkaan enää tarvittaisi. Pysyvät implantit voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia, joiden vuoksi ne voidaan joutua poistamaan, mikä vaatii uuden operaation. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kehittää silmän pinnalle ommeltava, biohajoavasta poly-96L/4D-laktidi (PLDLA) -materiaalista valmistettu implantti.

Silmän rakenteen ja pyöreän muodon vuoksi implantin tulee olla taipuisa, mutta toisaalta riittävän tukeva aiheuttamaan paikallisen painauman. Kiinteät implantit eivät ole mahdollisia, ja siitä syystä päädyttiin kehittämään lankarakenteisia implantteja. Lankarakenteisessa mallissa implantin suhteellinen pinta-ala kasvaa, jolloin kudosreaktioita aiheuttavaa implantti-kudos-rajapintaa on huomattavasti enemmän kuin kiinteässä implantissa. Tästä syystä implanttien aiheuttamia kudosreaktioita tutkittiin kokeellisessa eläinmallissa ihonalaisessa kudoksessa rotilla ja silmän pinnalle ommeltuna implanttina kaneilla, pisimmän seuranta-ajan ollessa 12 kuukautta. Lisäksi silmän pinnalle ommeltujen implanttien aiheuttaman painauman syvyyttä mitattiin CT-kuvauksin 1, 3 ja 5 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Verrokkina silmäleikkauksissa käytetty implantti oli silikonivaahdosta valmistettu, kaupallisesti saatavilla oleva implantti.

Tutkimuksessa kudosreaktiot olivat hyvin paikallisia sekä ihonalaisessa kudoksessa että silmän pinnalle ommeltuna. PLDLA-implantin aiheuttama kudosreaktio oli alkuvaiheessa akuutti inflammatorinen reaktio, joka jatkui paikallisena vierasesinetyyppisenä kudosreaktiona. Silmän pinnalle kiinnitettyjen implanttien kohdalla kovakalvo ja verkkokalvo olivat rakenteeltaan normaalit. Sidekalvon puolelle kudosreaktio ulottui vain aivan implantin ympäristöön. Kaiken kaikkiaan kudossoveltuvuus todettiin hyväksi implantin suhteellisen suuresta pinta-alasta huolimatta.

CT-kuvauksissa PLDLA-implantin (halkaisija 3–3.5 mm) aiheuttama painauma oli hieman pienempi kuin silikonivaahdosta (halkaisija 4 mm) valmistetun implantin aiheuttama painauma. Tämä ero oli havaittavissa alusta alkaen ja ero säilyi samanlaisena 5 kuukauden seurannan loppuun asti. PLDLA-implantin aiheuttama painauma todettiin olevan silmän pinnalla ja sen kesto oli riittävän suuri verkkokalvon kirurgiaa varten.

Tutkimuksessa todettiin lankarakenteisen PLDLA 96/4 -implantin kudossoveltuvuuden olevan hyvä 12 kuukauden seuranta-aikana. Implantin aiheuttama painauma silmän pinnalla pysyi riittävän hyvin 5 kuukauden seurannan aikana. Lisää tutkimuksia kuitenkin tarvitaan implantin biohajoamisen loppuvaiheesta.