Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Filosofian lisensiaatti Markus Mertaniemi

Tiedekunta ja laitos
Humanistinen tiedekunta, historiatieteet
(08) 553 3313

Oppiaine
Yleinen historia

Väitöstilaisuus
13.6.2009 klo 12.00

Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Keckmaninsali (HU106)

Aihe
Profani homines. The Image of Christianity in the Writings of the Non-Christian Graeco-Roman Elite in 260–313

Profani homines. Kristinuskon kuva ei-kristillisen kreikkalais-roomalaisen eliitin kirjoituksissa 260–313

Vastaväittäjä
Dosentti Katariina Mustakallio, Tampereen yliopisto

Kustos
Professori Olavi K. Fält

---

Historiallinen kuvatutkimus kertoo eurooppalaisten viholliskuvien juurista

Aiemmin propagandantutkimus ja imagologinen tutkimus on keskittynyt pääasiassa joko lähihistoriaan tai yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun. Huomiota ei ole kiinnitetty historian varhaisempiin vaiheisiin siitä huolimatta, että viimeaikaisessa politiikan tutkimuksessa on todettu, että eurooppalaisen vieraita kulttuureja ja yhteiskuntia koskevan keskustelun juuret ovat syvällä Euroopan menneisyydessä. Näitä ajoittain piileviä toisiin ja vieraisiin liittyviä ajatteluperinteitä on kutsuttu Euroopan kulttuurin syvärakenteiksi.

Väitöstutkimus valottaa näitä juuria tarkastelemalla Rooman valtakunnan identiteettipoliittista keskustelua siitä näkökulmasta, miten ennen kristinuskon hallitsevaan asemaan nousua kreikkalais-roomalainen ei-kristillinen eliitti kuvasi kristinuskoa ja kristittyjä.

Tutkimus korostaa Rooman valtakunnan taloudellis-sosiaalisen kriisin ja eliitin sisäisen kilpailun merkitystä syntyvälle konfliktille kristityn vähemmistön ja valtakulttuurin välillä. Kristityistä muodostettiin 200-luvun jälkipuoliskolla ei-kristillisen eliitin kirjoituksissa viholliskuva ja aina vuodesta 260 lähtien vallinnut suvaitsevaisuuspolitiikka muuttui lopulta kristittyjen vainoksi (303–312). Viholliskuva ei ollut välttämättä syy vainolle vaan se pikemminkin loi psykologiset edellytykset ja hyväksyvän ilmapiirin väkivallan käytölle uskonnollista vähemmistöä kohtaan.

Mielenkiintoista kuvassa on myös se, että siinä ilmenee piirteitä, joita myöhemmin nykyaikaan saakka on käytetty propagandassa muita kulttuureja ja vähemmistöjä kohtaan. Tällaisia piirteitä ovat toisen ryhmän demonisointiin käytetyt kertomukset, jotka ovat olleet osa mm. Euroopan kolonialistista diskurssia siirtomaavallan aikana ja antisemitistisen mielikuvaperinteen osia.