Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Diplomi-insinööri Hanna Haverinen

Tiedekunta ja laitos
Teknillinen tiedekunta, sähkö- ja tietotekniikan osasto
(08) 553 2604

Oppiaine
Sovellettu elektroniikka

Väitöstilaisuus
19.3.2010 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, OP-sali (L10)

Aihe
Inkjet-Printed Quantum Dot Hybrid Light-Emitting Devices – Towards Display Applications

Mustesuihkupainettujen kvanttipiste-hybridi ledien soveltaminen näyttöteknologiassa

Vastaväittäjät
Professori Magnus Berggren, Linköpingin yliopisto, Ruotsi ja
tohtori Patrick Smith, Freiburgin yliopisto, Saksa

Kustos
Professori Risto Myllylä

Väitöskirja

---

Kohti teräväpiirtonäyttöjä painettavalla elektroniikalla

Vuoden 2009 loppuun mennessä näyttöteknologiaan sijoitettiin maailmanlaajuisesti lähes 2,5 miljardia euroa. Tavoitteena on yhä ohuemmat sekä teräväpiirtoisemmat näytöt kohtuulliseen hintaan. Nestekide- ja plasmanäytöt vievät tällä hetkellä markkinoista suurimman osan, mutta uudentyyppisiä näyttöjä alkaa tulla kuluttajille pikkuhiljaa, näistä esimerkkinä LED-näytöt. Edellä mainitut teknologiat vaativat monimutkaisia valmistusmenetelmiä, mikä nostaa lopputuotteen hintaa merkittävästi.

Väitöskirjassa perehdytään kvanttipiste-hybridi LEDin valmistukseen mustesuihkumenetelmällä. Kyseinen rakenne koostuu valoa emittoivista nanometrien kokoisista partikkeleista, jotka on sulautettu orgaanisten puolijohteiden muodostamien kerrosten väliin. Nämä LEDit ovat paksuudeltaan satojen nanometrien luokkaa, mutta valoteholtaan jopa parempia kuin orgaaniset LEDit. Erityisen kiinnostavaksi nämä rakenteet tekee niiden värien puhtaus, joka mahdollistaa entistä puhtaampien ja kirkkaampien väripikselien valmistamisen. Rakenteet tarvitsevat myös hyvin vähän tehoa toimiakseen. Koko rakenne on mahdollista valmistaa painettavan elektroniikan eri valmistusmenetelmillä, mikä tuo yksittäisen tuotteen hintaa merkittävästi alas massatuotannon mahdollistuessa.
 
Väitöskirjassa esitetty tutkimustyö pureutuu itse rakenteen valmistamiseen mustesuihkumenetelmällä. Painettuja rakenteita tutkitaan mm. atomivoimamikroskoopilla, jonka avulla optimaaliset valmistusparametrit on määritetty. Työ sisältää sekä monokromaattisten että kolmivärirakenteiden valmistuksen sekä testauksen. Teknologia voidaan suoraan siirtää aktiivimatriisinäyttöjen valmistukseen. Tutkimustulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, miten uudenlaisia teräväpiirtonäyttöjä voidaan valmistaa yhä pienemmillä kustannuksilla sekä yksinkertaisimmilla ratkaisuilla.