Palaute ja tiedustelut

viestinta(at)oulu.fi
puh. (08) 553 1011
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto

Oulun yliopisto
 VIESTINTÄPALVELUT

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Jyrki Komulainen

Tiedekunta ja laitos
Kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö

Oppiaine
Kasvatustiede

Väitöstilaisuus
9.9.2010 klo 12.00

Väitöstilaisuuden paikka
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Martti Helan sali, Seminaarinkatu 2, Kajaani

Aihe
Ohjattu harjoittelu luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukena

Mentored Teaching Practice Supporting the Professional Development of Student Teachers

Vastaväittäjä
Professori Kyösti Kurtakko, Lapin yliopisto

Kustos
Emeritusprofessori Juhani Suortti


Opettajan arkityö näkyviin jo harjoitteluvaiheessa
– Laadukas harjoittelun ohjaus tukee ammatillista kehittymistä opettajankoulutuksessa

Opettajankoulutukseen kuuluvaa opetusharjoittelua tulee kehittää niin, että opettajan arkityö tulee nykyistä paremmin näkyväksi jo opintojen aikana. Opettajiksi opiskelevien monipuoliseen ammatillisen kehittymisen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota ohjauksessa.  

Tutkimuksessa selvitettiin, miten ohjattu harjoittelu tukee opettajiksi opiskelevien ammatillista kehittymistä, miten ohjaus eroaa yliopiston harjoittelukoulussa ja kenttäkouluissa sekä miten ohjaajien ammattitaito on kehittynyt. Tutkimus perustuu 498 luokanopettajaopiskelijan harjoittelukokemuksia kartoittavaan kyselyyn sekä kymmenen, eri ohjaajaryhmiin kuuluvan ohjaajan haastatteluihin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön ohjaustyössä ja ohjaajakoulutuksessa.

Tutkimus osoitti, että harjoittelun ohjaus keskittyy kaikkein voimakkaimmin opettajan didaktisten ja pedagogisten perustaitojen ja erityisesti oppituntien suunnitteluun ja toteutukseen sekä toisaalta ajattelun taitojen kehittymisen tukemiseen. Vuorovaikutustaitojen, aineenhallinnan sekä opettajapersoonallisuuden tukeminen jäävät vähemmälle huomiolle. Opiskelijat kokevat ohjausvuorovaikutuksen pääosin myönteisenä. Eri ohjaajaryhmien toiminnassa ei ole merkittäviä eroja. Ajantasaisen tiedon seuraaminen, ohjaajakoulutus, yhteistyö sekä käytännön ohjauskokemus ovat vaikuttaneet eniten ohjaajien ammattitaidon kehittymiseen. Ohjaajakoulutusta olisi kuitenkin lisättävä, sillä yliopistollisen ohjauksen tulisi perustua nykyistä enemmän tutkimustietoon.