Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Diplomi-insinööri Sami Ronkainen

Tiedekunta ja laitos
Teknillinen tiedekunta, sähkö- ja tietotekniikan osasto
(08) 553 2767

Oppiaine
Tietotekniikka

Väitöstilaisuus
28.5.2010 klo 12.00

Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, luentosali TS 101, Tietotalo I

Aihe
Designing for ultra-mobile use: experiences and a method

Suunnittelu liikkuvaa käyttöä varten: kokemuksia ja menetelmä

Vastaväittäjät
Professori Stephen Brewster, Glasgown yliopisto ja
professori Roope Raisamo, Tampereen yliopisto

Kustos
Professori Olli Silvén

Väitöskirja

---

Mobiililaitteet aidosti liikkuviksi

Nykyihmiset käyttävät sosiaalista mediaa ja ovat mukana erilaisissa verkkoyhteisöissä yhä enemmän mobiilisti. Heillä on tarve saada päivitykset ja feedit itselle, ja toisaalta jakaa omaa sisältöä muille. Kannettavien laitteiden laskentateho, käytettävissä oleva muisti ja datayhteyksien nopeus lisääntyvät. Niinpä niillä suoritettavien tehtävien ja niillä käytettävien palveluiden määrä tulee entisestään kasvamaan.

Tämän hetken mobiilikäyttöliittymät eivät ole kovinkaan mobiileja. Mobiilisuus tarkoittaa tällä hetkellä lähinnä sitä, että laite on mukana kannettava. Sen käyttäminen kuitenkin vaatii, että ihminen keskeyttää ainakin hetkeksi sen mitä tekee ja keskittyy käyttämään itse laitetta.

Väitöstyössä ultramobiiliksi nimetty laite on sellainen, jota ihminen voi käyttää oikeasti liikkeellä ollessaan, kaiken muun toiminnan ohessa, helposti ja häiriöttä. Käyttöliittymä, joka toimii toimistoympäristössä, ei sovi meluisassa kaupunkikeskustassa liikkuvalle tai autolla ajamiseen. Siksi tarvitaan erilaisia tapoja käyttää samoja mobiililaitteen toimintoja eri yhteyksissä.

Kokonaisvaltainen käyttöliittymäsuunnittelu vaatii tapoja havainnollistaa käyttöympäristö niin, että suunnittelija kykenee ottamaan kaikki ympäristön vaatimukset huomioon. Väitöstyössä onkin kehitetty menetelmä ympäristön ominaisuuksien keräämiseksi ja niiden käyttöliittymävaikutusten havainnollistamiseksi.

Väitöstyössä on kehitetty useita uusia, perinteiset näppäimet korvaavia tapoja mobiililaitteen käytölle ja analysoitu niiden käyttökokemusta. Erityisesti äänen merkitys, äänellä vahvistetut graafiset näppäimet ja äänisuunnittelu ovat väitöstyön keskiössä. Kaikkien tapojen tarkoituksena on vapauttaa käyttäjä katsomasta suoraan laitteeseen sitä käytettäessä. Tekstiä voidaan syöttää puheen avulla niin, että laite lausuu kirjaimet ja välilyönnit. Toinen tutkittu tapa on hyödyntää aikakatkaisua ja joko ääni- tai visuaalista palautetta.

Kiihtyvyysanturien tai puhelimen kameran antaman kuvatiedon avulla voidaan toteuttaa eleohjaus.  Siinä käyttäjä joko liikuttaa tai ravistaa laitetta kädessään, piirtää sillä kuvioita ilmaan tai näpäyttää taskussa olevaa puhelinta. Käyttäjätutkimuksessa ihmiset pitivät vain viimeistä tapaa sosiaalisesti hyväksyttävänä.

Käyttöliittymäsuunnittelussa käyttäjän mielipide käyttökokemuksesta onkin ratkaiseva. Millaisia käyttötapoja ihmiset ovat valmiita hyväksymään? Visuaalisuuteen on totuttu, eikä uusien tapojen oppimista välttämättä nähdä vaivan arvoisena. Eri tavoin käytettävien samojen toimintojen välinen loogisuus ja ymmärrettävyys on tärkeää. Käyttäjätutkimusta on väitöstutkimuksen mukaan tehtävä jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, eikä vasta loppumetreillä.