Palaute ja tiedustelut

viestinta(at)oulu.fi
puh. 0294 480 000
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto

Oulun yliopisto
 VIESTINTÄPALVELUT

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Marjo Tourula

Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos
08 537 5011

Oppiaine
Hoitotiede

Väitöstilaisuus
2.12.2011 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen luentosali 101 A, Aapistie 5A

Aihe
The childcare practice of children's daytime sleeping outdoors in the context of Northern Finnish winter

Lasten ulkona nukuttaminen talvella lastenhoitokäytäntönä pohjoissuomalaisessa kontekstissa

Vastaväittäjä
Professori Sanna Salanterä, Turun yliopisto

Kustos
Professori Arja Isola

Väitöskirja


Pohjoisen lapset nukkuvat pitkät päiväunet pakkasessa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva ja lisätä ymmärrystä lasten ulkona nukuttamiskäytännöstä pohjoissuomalaisessa talvikontekstissa lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tarkoituksena oli kuvata lasten ulkona nukuttamiskäytäntöä, ympäristön ja ihon lämpötilojen sekä unen pituuden yhteyttä ja arvioida vaatetuksen lämmöneristävyyttä.

Lapset nukkuivat lähes kolme kertaa pidemmät päiväunet ulkona kuin sisällä. Äidit kuvasivat lapsen unen laadun olevan parempaa ja heidän nukahtavan nopeammin ulkona. Onnistuessaan ulkona nukuttamisesta muodostui äidin ja lapsen yhteinen hyvä kokemus vahvistaen arjen sujuvuutta ja perheen hyvinvointia.

Tutkimustilanteissa talvinen sää vaihteli auringon paisteesta kovaan lumipyryyn ja lämpötila muutamista lämpöasteista lähes -30 °C:een pakkaseen lasten nukkuessa vaunuissaan. Suurimmillaan sisä- ja ulkolämpötilojen ero oli lähes 50 °C, joka kuvastaa lapsen ulkounille varustamisen haasteellisuutta. Parhaiten sopiva vaatetus löytyi -5 °C:een pakkasella, johon myös äitiyspakkauksen vaatetus ja vaunut antoivat optimaalisen suojan. Alusvaatetuksessa lämpötilat olivat suotuisat, vaikka ulkoilman kylmyys pääsi hiipimään makuupussin alle lähelle nukkuvaa lasta. Ilman kylmetessä lapsen ihon jäähtymisnopeus kasvoi. Kylmässä ympäristössä elimistö vähentää lämmönluovutusta ihon ja ääreisosien verenkiertoa supistamalla, joka näkyi tutkimuksessa lasten käsien ja jalkojen lämpötilan laskuna. Lapset reagoivat jäähtymiseen heräämällä. Kuitenkin aistimiskynnyksen alittava hyvin hidas jäähtyminen ei aiheuttanut heräämistä, jolloin myös yli kolme tuntia ulkona nukkuneilla lapsilla esiintyi ääreisosien lievää jäähtymistä.

Lasten ulkona nukuttamista ei ole aikaisemmin tutkittu, vaan tämän lähes satavuotisen lastenhoitokäytännön ohjeistusten perustana ovat olleet perinteet ja kulttuurinen tieto. Pienten lasten vanhemmat voivat hyödyntää tutkimustuloksia lasten ulkouniin liittyvissä kysymyksissään sekä terveydenhuollon ammattilaiset ohjeistustensa perustana.