Palaute ja tiedustelut

viestinta(at)oulu.fi
puh. 0294 480 000
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto

Oulun yliopisto
 VIESTINTÄPALVELUT

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Anneli Holmström

Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos
08 537 5600

Oppiaine
Hoitotiede

Väitöstilaisuus
2.3.2012 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Hammaslääketieteen laitoksen luentosali 1, Aapistie 3 B

Aihe
Etnografinen tutkimus natiivitutkimusten oppimisesta röntgenhoitajaopiskelijoiden opinnoissa

An ethnographic study on learning to perform plain x-rays during radiography students' studies

Vastaväittäjä
Dosentti Eila Latvala, Jyväskylän yliopisto

Kustos
Professori Sirpa Janhonen

Väitöskirja


Oppimisympäristöllä suuri merkitys opiskelijan oppimiselle

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että röntgenhoitajaopiskelijoiden oppimiskulttuuri edellyttää opiskelijalta kykyä tulkita ja mukautua oppimisympäristöihin ja niiden erilaisiin kulttuureihin. Opinnoissa menestyvä opiskelija omaa kyvyn sopeutua ympäristön toimintatapoihin ja odotuksiin.

Terveysalan opinnot ovat kauan perustuneet ajatukselle, jonka mukaan oppiminen etenee teoriaopinnoista harjoitteluun. Harjoittelussa opiskelija soveltaa koulussa opiskelemaansa tietoa potilastilanteissa. Väitöstutkimuksen mukaan oppiminen ei etene näin suoraviivaisesti. Viimeisten vuosikymmenien aikana on myös korostettu oppimista opiskelijan yksilöllisenä prosessina. Tämän tutkimuksen mukaan opiskelijat kuitenkin tunnistivat eroja omissa oppimistuloksissaan nimenomaan ympäristöjen erilaisten näkemysten vuoksi. Lisäksi opiskelijan ja oppimisympäristön välisellä vuorovaikutuksella oli oleellinen merkitys oppimistuloksille.

Väitöstyössä tutkittiin röntgenhoitajaopiskelijoiden röntgentutkimusten oppimista koko koulutuksen ajalta. Aineisto koostui röntgenhoitajaopiskelijoiden röntgentutkimusten opintojen eri vaiheiden havainnoinnista, haastatteluista ja kirjallisista dokumenteista. Aineiston keruu kesti koko koulutuksen ajan. Vaiheet sisälsivät teoriaopinnot koulussa sekä harjoittelun koulussa ja terveydenhuollossa. Jokaisesta vaiheesta kuvattiin oppimisen sisältö, oppimismenetelmät, oppimisen lopputulos ja oppimista selittävät tekijät. Oppimista tarkasteltiin yhteisöllisestä näkökulmasta kuvaamalla niitä sosiaalisia tilanteita, joissa opiskelija opiskeli ja esittämällä tulkinta oppimiskulttuurista.
  
Terveydenhuollossa tehdään Suomessa vuosittain noin 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta, joka tarkoittaa 0,7 tutkimusta jokaista suomalaista kohden. Yleisimpiä röntgentutkimuksia ovat keuhkojen ja luuston tutkimukset. Röntgentutkimukset ovat saatavuutensa ja röntgenkuvan hyvän erotuskykynsä vuoksi käyttökelpoisia tutkimuksia arvioitaessa potilaiden hoidon tarvetta heidän yleisimmissä terveydenhuollon käyntitilanteissaan.  Hyödyllisyydestään huolimatta röntgentutkimusten haittana on, että ne lisäävät potilaan ja samalla koko väestön säteilyaltistusta. Tämä lisää syövän esiintyvyyttä. Röntgenhoitajaopiskelijoiden tulisi opintojen aikana oppia tietoperusta, jota soveltamalla he osaavat itsenäisesti toteuttaa röntgentutkimukset turvallisesti erilaisissa potilastilanteissa.

Väitöstutkimuksen mukaan oppiminen ei ole pelkästään yksilöllinen prosessi vaan se muotoutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa yhteistoiminnallisesti oppien.  Suositeltavaa olisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä koulun ja terveydenhuollossa tapahtuvan harjoittelun välillä, jotta opiskelija voisi opintojen joka vaiheessa opiskella oppimiselle suotuisassa oppimisympäristössä. Myös opetussuunnitelmissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota teoriaopintojen ja harjoittelun yhteensovittamiseen. Terveysalan ammattikorkeakoulutasoiset opinnot etenevät suhteellisen samanlaisina terveysalan eri koulutuksissa. Siten oletettavasti, tutkimuksen perusteella tehdyistä kehittämisehdotuksista osa lienee sovellettavissa myös terveysalan muiden koulutusten kehittämiseen.