Yliopiston etusivulle
University in English
Opiskelemaan yliopistoon
Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

> Väitöstilaisuudet
> Väittelijän ohjeet
> Väittelijän ilmoittautumislomake
> Väittelyyn liittyvät tilaisuudet ja perinteet
> Väitökset 2013
> Väitökset 2012
> Väitökset 2011
> Väitökset 2010
> Väitökset 2009
> Väitökset 2008
> Väitökset 2007
> Väitökset 2006
> Väitökset 2005
> Väitökset 2004
> Väitökset 2003
> Väitökset 2002
> Väitökset 2001
> Väitöskirjan julkaisemisen ja jakelun ohjeet julkaisupalvelujen sivulla
viestinta(at)oulu.fi
puh. 0294 480 000
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
Väittelijä
Filosofian maisteri Jukka Isohätälä
Tiedekunta ja laitos
Luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikan laitos
08 553 1280
Oppiaine
Teoreettinen fysiikka
Väitöstilaisuus
10.2.2012 klo 12
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, OP-sali (L10)
Aihe
Strongly nonlinear transport in semiconductor superlattices
Voimakkaan epälineaarisista kuljetusilmiöistä puolijohdesuperhiloissa
Vastaväittäjä
Tohtori Alexander Balanov, Loughborough University, Englanti
Kustos
Professori Erkki Thuneberg
Puolijohdesuperhilat ovat nanorakenteita, jotka koostuvat toistuvista kerroksista kahta eri puolijohdetta. Keinotekoisesti saavutetun pitkän jakson vuoksi rakenteen läpi kulkevan elektronin liikkeeseen liittyvät kvanttimekaaniset ilmiöt tulevat oleellisiksi; tämä puolestaan tekee elektronien virran vasteen ulkoiseen sähkökenttään epälineaariseksi.
Tässä väitöstyössä on tutkittu teoreettisesti kuljetusilmiöitä puolijohdesuperhiloissa, sekä niiden käytännön sovellutusmahdollisuuksia. Käytetyt mallit ottavat huomioon sähkövirran vaikutuksen elektronien kokemaan suuritaajuuksiseen sähkökenttään, mikä mahdollistaa erilaiset voimakkaan epälineaariset ilmiöt.
Tutkimuksen painopiste on ollut terahertsisäteilyn havaitseminen ja karakterisointi. Säteilykenttä voi synnyttää puolijohdesuperhilassa spontaanin tasajännitteen, joka on mahdollisesti kvantisoitunut, ts. verrannollinen kokonaislukumoninkertaan säteilyn taajuuteen. Työssä löydettiin uusia keinoja ilmiön käytännön soveltamiseen. Lisäksi tutkittiin elektronien kaaottista dynamiikkaa. Terahertsisäteilyllä on lukuisia mahdollisia käyttötarkoituksia. Tällä taajuusalueella toimivien laitteiden puutteen vuoksi saaduilla tutkimustuloksilla voi olla suoraa käytännön merkitystä.
Säteilyn tasasuuntaus symmetrisissä rakenteissa vaatii, että mallien antamat sähkövirrat ja -kentät eivät toteuta samaa symmetriaa. Tällainen ilmiö tunnetaan spontaanina symmetriarikkona. Oleellisena osana tätä väitöstutkimusta on ollut kyseisen ilmiön ymmärtäminen puhtaan matemaattisesti. Saadut analyyttiset tulokset pätevät hyvin yleisellä tasolla ja ovat siten sovellettavissa useisiin tärkeisiin fysikaalisiin järjestelmiin.