Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Outi Jauhola

Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos
08 315 5101

Oppiaine
Lääketiede

Väitöstilaisuus
4.5.2012 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Lastentautien klinikan luentosali 12

Aihe
Henoch-Schönlein purpura in children

Henoch-Schönleinin purppura lapsilla

Vastaväittäjä
Professori Christer Holmberg, HUS, lasten ja nuorten klinikka

Kustos
Dosentti Matti Nuutinen

Väitöskirja

---

Henoch-Schönleinin purppura lapsilla

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on pienten verisuonten tulehdus, johon sairastuu Suomessa noin 200 lasta vuodessa. Ihon verenpurkaumien lisäksi taudille tyypillisiä oireita ovat nivelkipu, turvotukset sekä vatsakipu. Noin puolella potilaista todetaan munuaiskerästulehdus, joka ilmenee veri- tai valkuaisvirtsaisuutena ja on usein ohimenevä. Osalla potilaista munuaiskerästulehdus pitkittyy ja voi pahimmillaan johtaa munuaistoiminnan pettämiseen. Kortisoni hoitaa HSP:n nivel- ja vatsaoireita, mutta ei estä munuaiskerästulehduksen syntyä. Vaikeaa munuaiskerästulehdusta on yleensä hoidettu kortisonilla ja muilla immunosupressiivisilla lääkkeillä, mutta taudin hoidosta on vain vähän tutkimustietoa.

Väitöskirjatutkimuksessa seurattiin 223 lapsipotilasta kuuden kuukauden ajan diagnoosista. Tulosten perusteella virtsanäytteiden seuranta kahden kuukauden ajan riittää munuaiskerästulehduksen toteamiseksi. Seuranta-aikaa tulee pidentää yli kuuden kuukauden, jos potilaalla todetaan munuaiskerästulehdus tai taudin iho-oireet uusiutuvat. Taudin alussa annettavalla kortisonihoidolla ei ole vaikutusta munuaiskerästulehduksen yleisyyteen eikä ilmaantumisaikaan.

Satunnaistetun hoitotutkimuksen tulosten perusteella siklosporiini A on lupaava hoito suuriannoksiseen kortisoniin verrattuna vaikean HSP-munuaiskerästulehduksen hoidossa.

Varhaisen kortisonihoidon pitkäaikaisvaikutuksia arvioitiin kahdeksan vuotta lumekontrolloidun kortisonitutkimuksen jälkeen. HSP:n ennuste oli hyvä, vaikka tauti saattoi uusia jopa kymmenen vuoden ajan. Taudin alussa todettu munuaiskerästulehdus oli riskitekijä kohonneen verenpaineen, valkuais- tai verivirtsaisuuden esiintymiselle. Siksi näiden potilaiden pitkäaikaisseuranta on tarpeen. Varhaisella kortisonihoidolla ei ollut vaikutusta taudin ennusteeseen, joten kortisonia tulee käyttää HSP:n hoidossa vain harkiten.