Yliopiston etusivulle
University in English
Opiskelemaan yliopistoon
Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

> Väitöstilaisuudet
> Väittelijän ohjeet
> Väittelijän ilmoittautumislomake
> Väittelyyn liittyvät tilaisuudet ja perinteet
> Väitökset 2013
> Väitökset 2012
> Väitökset 2011
> Väitökset 2010
> Väitökset 2009
> Väitökset 2008
> Väitökset 2007
> Väitökset 2006
> Väitökset 2005
> Väitökset 2004
> Väitökset 2003
> Väitökset 2002
> Väitökset 2001
> Väitöskirjan julkaisemisen ja jakelun ohjeet julkaisupalvelujen sivulla
viestinta(at)oulu.fi
puh. 0294 480 000
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
Väittelijä
Kauppatieteiden maisteri Antti Kauppinen
Tiedekunta ja laitos
Taloustieteiden tiedekunta, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikkö
0294 482 905
Oppiaine
Johtaminen ja organisaatio
Väitöstilaisuus
19.6.2012 klo 9
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Arina-sali (TA 105)
Aihe
The event of organisational entrepreneurship. Disrupting the reigning order and creating new spaces for play and innovation
Organisatorisen yrittäjyyden tapahtuma. Vallitsevan järjestyksen sekoittaminen ja uusien tilojen luominen leikille ja innovaatioille
Vastaväittäjä
Professori William B. Gartner, Clemson University, USA
Kustos
Professori Vesa Puhakka
Organisatorinen yrittäjyys – vallitsevan järjestyksen rikkomista luovien tilojen kautta
Väitöskirjatutkimus lähestyi yrittäjyyttä ihmisen luovana tekemisenä organisaatioissa, miten luova tekeminen synnyttää uusia tiloja leikille ja innovaatioille. Leikin ja innovaatioiden tila on sosiaalinen. Sen luonnetta kuvaa intohimoinen tekeminen, jota yrittäjien toiminta usein heijastaa. Työssä kuitenkin havaittiin, että tällainen tekeminen ei ole ainoastaan yrittäjään – pienen tai keskisuuren yrityksen omistaja-johtajaan – liittyvä asia, vaan se koskee kaikkia ihmisiä asemasta työelämässä riippumatta.
Työssä käytiin ensiksi teoreettisesti läpi, miten tämänhetkinen yrittäjyystutkimus on lähestynyt yrittäjämäistä toimintaa. Sitä on tutkittu esimerkiksi liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Lisäksi käytiin läpi yrittäjäksi tulemista koskevaa kirjallisuutta. Siinä painotetaan kontekstin merkitystä yrittäjän toiminnassa. Huolimatta siitä, että alan kirjallisuus on menestyksekkäästi kahlannut läpi yrittäjyyden erityisesti psykologisista, resurssiperustaisista sekä erilaisista oppimis- ja verkostoteoreettisista näkökulmista, näyttää siltä että luovuuden merkitystä organisatorisena ilmiönä ei ole vielä kovin hyvin tutkittu. Väitöskirjatyö tarttui tähän ja tutki yrittäjyyttä luovana tilana, toisin sanoen organisatorisena yrittäjyytenä.
Luovien tilojen merkitys yhteiskunnassa on suuri. Tutkimuksessa huomattiin, että yrittäjien tekeminen peilaa tällaiseen leikkiin ja innovaatioihin liittyvästä tilasta monenlaisia jokapäiväisiä asioita, ei ainoastaan liiketoimintaan liittyviä tekijöitä. Tällaisen lähestymistavan kautta yhdessä alan aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan väittää, että yrittäjyys on luovaa tekemistä ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Esimerkkinä mainittakoon yksinkertainen tilanne, missä henkilö päiväkahvia keittäessään saa idean uuden kahvilan perustamisesta ystäviensä tai kollegoidensa kanssa. Tällä tavoin jokapäiväinen tekeminen (kahvin keittäminen), joka ei sinänsä liity liiketoimintaan tai sen luomiseen suoraan, saa uuden merkityksen jokapäiväisenä uusia liiketoimintamahdollisuuksia luovana tilana. Tämä on esimerkki luovasta tilasta, jota tarvitaan yrittäjyyden synnyttämiseksi osana yhteiskuntaa.
Edellä kuvattu esimerkki kahvin keittämisestä uuden liiketoiminnan luomisen prosessissa rikkoo vallitsevan järjestyksen yhteiskunnassa, koska luovuuden ja intohimon kautta voidaan synnyttää mitä mielenkiintoisimpia asioita. Eräs väitöskirjatutkimuksen tapausyritys oli pieni kahden miehen yritys Oulusta, jossa ko. yrittäjät toimivat stand up -komedia -alalla. Heidän luova tekemisensä yhdistettynä sosiaaliseen kanssakäymiseen koomikoiden kanssa oli olennainen tekijä, joka auttoi heitä luomaan liiketoimintamahdollisuuden. Toinen empiirinen tapaus oli IT-alalla toimiva yhteistyöprojekti kahden monikansallisen yrityksen välillä. He tuottavat yhdessä ohjelmistotuotetta, jonka käyttäjät ja kehittäjät sijaitsevat ympäri maailmaa.
Molempiin tapauksiin perustuva tarinankerronnallinen analyysi osoittaa vahvasti jokapäiväisen luovuuden ja intohimon merkityksen toiminnassa, jota kutsumme yrittäjyydeksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luovien tilojen rooli esimerkiksi uusien liikeyritysten luomisessa on yksi merkittävimmistä tekijöistä kestävän liiketoiminnallisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Näin ollen luovuutta ja intohimoa tulisi tukea, eikä sitä vastoin sulkea sitä pois luokittelemalla yrittäjyys vain yritysten omistaja-johtajien tekemiseksi, koska esimerkiksi yritysten omistaja-johtajuus näyttää tehdyn tutkimuksen mukaan olevan eräs luovien tilojen seuraus, ei välttämättä useinkaan sen syy.
Väitöskirjatutkimuksessa sovellettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita ja käytettiin tarinankerrontaa menetelmänä. Sen avulla tehtiin haastatteluja ja empiiristä havainnointia edellä mainituissa tapausyrityksissä. Aineiston kerääminen oli mielenkiintoista ja antoisaa. Lisäksi sovellettiin uusimpia yrittäjyystutkimuksen käsitteellisiä työkaluja.
Tutkimus ei ainoastaan osoita luovuuden suurta merkitystä liiketoiminnan synnyttämisessä, vaan se myös väittää yrittäjyyden olevan sosiaalinen ja jokapäiväinen luova tila, johon kuka hyvänsä voi kiinnittyä.