Yliopiston etusivulle
University in English
Opiskelemaan yliopistoon
Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

> Väitöstilaisuudet
> Väittelijän ohjeet
> Väittelijän ilmoittautumislomake
> Väittelyyn liittyvät tilaisuudet ja perinteet
> Väitökset 2013
> Väitökset 2012
> Väitökset 2011
> Väitökset 2010
> Väitökset 2009
> Väitökset 2008
> Väitökset 2007
> Väitökset 2006
> Väitökset 2005
> Väitökset 2004
> Väitökset 2003
> Väitökset 2002
> Väitökset 2001
> Väitöskirjan julkaisemisen ja jakelun ohjeet julkaisupalvelujen sivulla
viestinta(at)oulu.fi
puh. 0294 480 000
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Merja Meriläinen
Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos
08 537 5600
Oppiaine
Hoitotiede
Väitöstilaisuus
20.4.2012 klo 12
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 10
Aihe
Tehohoitopotilaan hoitoympäristö; psyykkinen elämänlaatu ja toipuminen
Intensive care unit patients' environment. Psychological quality of life and recovery
Vastaväittäjä
Professori Tarja Suominen, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Helvi Kyngäs
Tehohoitopotilaan hoitoympäristö; psyykkinen elämänlaatu ja toipuminen
Väitöstutkimuksessa havaittiin tehohoitopotilaan ympäristön sisältävän eri ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat potilaiden kokemuksiin tehohoidosta. Tehohoitopotilaiden vuorovaikutusta leimaavat useat, lyhyet kontaktit lukuisten eri ihmisten kanssa. Yhtenäiset lepoajat ovat lyhyitä ja potilaiden uni häiriintyy melun ja hoitotoimenpiteiden vuoksi. Potilaiden kokemukset tehohoidon aikana sekoittuvat painajaisiin ja harhoihin ja muistikuvat ovat usein ahdistavia ja pelottavia.
Väitöskirjatutkimus koostuu tehohoitoympäristön, potilaiden kokemusten ja psyykkisen elämänlaadun sekä tehohoidon jälkiseurannassa tehdyistä osatutkimuksista. Tutkimuksessa havainnoitiin tehohoitopotilaan hoitovuorokausia sekä mitattiin melun ja valon määrää. Potilaiden toivuttua heitä haastateltiin kolme ja kuusi kuukautta tehohoidon päättymisen jälkeen. Tehohoidon jälkiseurantapoliklinikalla käyneiden potilaiden psyykkinen elämänlaatu mitattiin käyttämällä RAND-36-elämänlaatumittaria. Lisäksi tutkittiin potilaiden, omaisten sekä henkilökunnan kokemuksia tehohoidon jälkiseurantapoliklinikasta.
Psyykkinen elämänlaatu on tehohoidon jälkeen matalampi kuin ikä- ja sukupuolivakioidulla väestöllä. Psyykkinen elämänlaatu myös palautuu fyysistä elämänlaatua hitaammin. Psyykkinen tuki tehohoidon aikana parantaa potilaiden kokemusta elämänlaadusta psyykkisen hyvinvoinnin osalta. Tehohoidon jälkiseurantapoliklinikka on tärkeä osa potilaiden toipumisen tukemista. Sen kautta potilaat ja heidän omaisensa saavat kokonaisen kuvan kriittisestä sairaudesta ja sen hoidosta, tehohoitoon liittyvistä asioista sekä toipumisesta. Lisäksi tehohoidon henkilökunta saa arvokasta tietoa tehohoidon vaikuttavuudesta ja potilaiden ja omaisten kokemuksista sekä suoraan palautetta työstään.
Suomessa hoidetaan yli 30000 potilasta aikuisten teho-osastoilla vuodessa. Suurin osa potilaista on työikäisiä ja perusterveitä, joiden toipumista vaikeasta sairaudesta tulisi tukea kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi tehohoidon ja tehohoitotyön opetuksen kehittämisessä. Tärkeä jatkotutkimushaaste on etsiä niitä riskitekijöitä, mitkä mahdollisesti altistavat heikommalle elämänlaadulle tehohoidon jälkeen.