Palaute ja tiedustelut

viestinta(at)oulu.fi
puh. 0294 480 000
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto

Oulun yliopisto
 VIESTINTÄPALVELUT

Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Filosofian lisensiaatti, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tuomo Pesola

Tiedekunta ja laitos
Luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos
0294 481 700

Oppiaine
Maantiede

Väitöstilaisuus
16.6.2012 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, OP-sali (L10)

Aihe
Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla

Innovation environments of bioenergy entrepreneurship in farms in the province of Northern Ostrobothnia, Finland

Vastaväittäjä
Professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto

Kustos
Professori Toivo Muilu


Bioenergiayrittäjyys maatiloilla tarvitsee apua kehittyäkseen

Bioenergia-ala on vielä kehittymätön yritystoiminnan osa-alue maatiloilla. Maatilat tarvitsevat asiantuntija-apua toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Toimialaa on kehitetty lähinnä luonteeltaan tilapäisellä hanketoiminnalla. Hankkeet on yleensä kohdistettu johonkin bioenergiamuotoon. Alalle ei ole syntynyt maatilakokonaisuuden ja maatilan eri bioenergiaresurssit yhdessä huomioivia vakiintuneita neuvontapalveluja.

Maatilojen bioenergia-alan toimintaa, alalle hakeutumisen syitä ja alan tukipalveluja Pohjois-Pohjanmaalla selvittävässä tutkimuksessa haastateltiin 39 maatilayrittäjää. Eri puolilla maakuntaa sijaitsevat tilat valittiin 148 tilatietokyselyyn vastanneesta bioenergia-alalla aktiivisesta tilasta. Tilat olivat suuntautuneet eri bioenergiamuotoihin. Toiminta kattoi biokaasun, peltoenergian ja puuenergian tuotannon sekä lämpöyrittäjyyden ja alan urakoinnin.

Tutkimuksessa haastateltujen maatilayrittäjien kiinnostuksen taustalla bioenergia-alaan on eri asioita: energiantuotantoon sopivat raaka-aineresurssit, tilan tuotteiden ja energian hintakehitys, tilan oma energiantuotanto maatalouden tukena, työllistyminen tilalla, ympäristötekijät ja henkilökohtainen kiinnostus. Maatilayrittäjät voitiin jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he suhtautuivat bioenergia-alan toimintaan ja sen kehittämiseen tilallaan. ”Sijoittajille” on keskeistä pitkän tähtäimen kehittämisintressi. ”Yrittäjät” odottavat tehdyn sijoituksen tuottavan alusta alkaen, ja näillä tiloilla bioenergia-alan toiminta on usein kasvuhakuista. ”Harrastelijat” ovat puolestaan bioenergia-alalla toimivia maatilayrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan ole panostaneet merkittävästi alaan.

Tutkimus nostaa riippumattoman välittäjän roolin tärkeään asemaan maatilalähtöisten innovaatioprosessien edistäjänä. Välittäjän tehtäviksi maatilojen bioenergia-alan innovaatiotoiminnassa voidaan kiteyttää osallistuminen maatilan mahdollisuuksien arviointiin ja verkostojen rakentamiseen sekä innovaatioprosessin hahmottamiseen ja tukemiseen.

Maatilojen innovaatioympäristöt ovat erilaisia eri alueilla Pohjois-Pohjanmaalla. Koillismaa on monessa suhteessa muuta maakuntaa huonommassa asemassa bioenergia-alan kehittämisessä. Välittäjätoiminnan tehostuessa ja tietoliikenneyhteyksien parantuessa myös etäällä asiantuntijapalveluista olevat maatilayrittäjät voivat entistä helpommin saada apua kehittämisongelmiinsa.