Yliopiston etusivulle
University in English
Opiskelemaan yliopistoon
Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

> Väitöstilaisuudet
> Väittelijän ohjeet
> Väittelijän ilmoittautumislomake
> Väittelyyn liittyvät tilaisuudet ja perinteet
> Väitökset 2013
> Väitökset 2012
> Väitökset 2011
> Väitökset 2010
> Väitökset 2009
> Väitökset 2008
> Väitökset 2007
> Väitökset 2006
> Väitökset 2005
> Väitökset 2004
> Väitökset 2003
> Väitökset 2002
> Väitökset 2001
> Väitöskirjan julkaisemisen ja jakelun ohjeet julkaisupalvelujen sivulla
viestinta(at)oulu.fi
puh. 0294 480 000
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
Väittelijä
Filosofian lisensiaatti, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tuomo Pesola
Tiedekunta ja laitos
Luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos
0294 481 700
Oppiaine
Maantiede
Väitöstilaisuus
16.6.2012 klo 12
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, OP-sali (L10)
Aihe
Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla
Innovation environments of bioenergy entrepreneurship in farms in the province of Northern Ostrobothnia, Finland
Vastaväittäjä
Professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto
Kustos
Professori Toivo Muilu
Bioenergiayrittäjyys maatiloilla tarvitsee apua kehittyäkseen
Bioenergia-ala on vielä kehittymätön yritystoiminnan osa-alue maatiloilla. Maatilat tarvitsevat asiantuntija-apua toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Toimialaa on kehitetty lähinnä luonteeltaan tilapäisellä hanketoiminnalla. Hankkeet on yleensä kohdistettu johonkin bioenergiamuotoon. Alalle ei ole syntynyt maatilakokonaisuuden ja maatilan eri bioenergiaresurssit yhdessä huomioivia vakiintuneita neuvontapalveluja.
Maatilojen bioenergia-alan toimintaa, alalle hakeutumisen syitä ja alan tukipalveluja Pohjois-Pohjanmaalla selvittävässä tutkimuksessa haastateltiin 39 maatilayrittäjää. Eri puolilla maakuntaa sijaitsevat tilat valittiin 148 tilatietokyselyyn vastanneesta bioenergia-alalla aktiivisesta tilasta. Tilat olivat suuntautuneet eri bioenergiamuotoihin. Toiminta kattoi biokaasun, peltoenergian ja puuenergian tuotannon sekä lämpöyrittäjyyden ja alan urakoinnin.
Tutkimuksessa haastateltujen maatilayrittäjien kiinnostuksen taustalla bioenergia-alaan on eri asioita: energiantuotantoon sopivat raaka-aineresurssit, tilan tuotteiden ja energian hintakehitys, tilan oma energiantuotanto maatalouden tukena, työllistyminen tilalla, ympäristötekijät ja henkilökohtainen kiinnostus. Maatilayrittäjät voitiin jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he suhtautuivat bioenergia-alan toimintaan ja sen kehittämiseen tilallaan. ”Sijoittajille” on keskeistä pitkän tähtäimen kehittämisintressi. ”Yrittäjät” odottavat tehdyn sijoituksen tuottavan alusta alkaen, ja näillä tiloilla bioenergia-alan toiminta on usein kasvuhakuista. ”Harrastelijat” ovat puolestaan bioenergia-alalla toimivia maatilayrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan ole panostaneet merkittävästi alaan.
Tutkimus nostaa riippumattoman välittäjän roolin tärkeään asemaan maatilalähtöisten innovaatioprosessien edistäjänä. Välittäjän tehtäviksi maatilojen bioenergia-alan innovaatiotoiminnassa voidaan kiteyttää osallistuminen maatilan mahdollisuuksien arviointiin ja verkostojen rakentamiseen sekä innovaatioprosessin hahmottamiseen ja tukemiseen.
Maatilojen innovaatioympäristöt ovat erilaisia eri alueilla Pohjois-Pohjanmaalla. Koillismaa on monessa suhteessa muuta maakuntaa huonommassa asemassa bioenergia-alan kehittämisessä. Välittäjätoiminnan tehostuessa ja tietoliikenneyhteyksien parantuessa myös etäällä asiantuntijapalveluista olevat maatilayrittäjät voivat entistä helpommin saada apua kehittämisongelmiinsa.