Yliopiston etusivulle
University in English
Opiskelemaan yliopistoon
Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

> Väitöstilaisuudet
> Väittelijän ohjeet
> Väittelijän ilmoittautumislomake
> Väittelyyn liittyvät tilaisuudet ja perinteet
> Väitökset 2013
> Väitökset 2012
> Väitökset 2011
> Väitökset 2010
> Väitökset 2009
> Väitökset 2008
> Väitökset 2007
> Väitökset 2006
> Väitökset 2005
> Väitökset 2004
> Väitökset 2003
> Väitökset 2002
> Väitökset 2001
> Väitöskirjan julkaisemisen ja jakelun ohjeet julkaisupalvelujen sivulla
viestinta(at)oulu.fi
puh. 0294 480 000
faksi (08) 553 4112
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
Väittelijä
Elintarviketieteiden maisteri Marja Vanhala
Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos
08 537 5011
Oppiaine
Yleislääketiede
Väitöstilaisuus
27.1.2012 klo 12
Väitöstilaisuuden paikka
Wegelius-sali, Albertinkatu 16, Oulu
Aihe
Lapsen ylipaino – riskitekijät, tunnistaminen ja elintavat
Childhood overweight – risk factors, recognition and lifestyle
Vastaväittäjä
Dosentti Marja-Terttu Saha, Tampereen yliopistollinen keskussairaala
Kustos
Professori Raija Korpelainen
Ylipainoinen lapsi syö suruunsa
Ylipainoiset lapset syövät normaalipainoisia lapsia enemmän ollessaan huolestuneita, ärtyneitä, levottomia tai mielekkään tekemisen puuttuessa. Mielialaan liittyvä runsas syöminen on yleisempää silloin, jos lapsi asuu vain toisen biologisen vanhemman kanssa. Erityisesti äidin tunnesyöminen näyttää ruokkivan lapsen mielialasyömistä.
Vajaa viidennes oululaisista 7-vuotiaista lapsista on ylipainoisia tai lihavia. Yli puolet ylipainoisten lasten vanhemmista ei tunnista lapsensa ylipainoa. Erityisesti poikien ylipaino tunnistetaan huonosti. Lapsen riski lihoa on suuri silloin, jos hän ei syö aamupalaa, syö suuria ruoka-annoksia ja liikkuu vähän.
Ylipainoiset lapset syövät vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Vanhempien oma ruokavalio sekä kasvisten tarjonta kotona vaikuttavat ratkaisevasti lapsen kasvisten käyttöön.
Tutkimus on ensimmäinen suomalaisilla lapsilla tehty tutkimus, jossa selvitettiin lapsen mielialasyömiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus tehtiin ODL Liikuntaklinikan ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen yhteistyönä. Tutkittavina oli vajaa tuhat pohjoissuomalaisia 7–8-vuotiasta lasta.