Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

 

Väittelijä
Filosofian lisensiaatti Olli Voutilainen

Tiedekunta ja laitos
Luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos
0294 48 1700

Oppiaine
Maantiede

Väitöstilaisuus
29.6.2012 klo 12

Väitöstilaisuuden paikka
Helsinki, Viikin kampus, luentosali 5, Latokartanonkaari 7, B-rakennus

Aihe
Relationship between Agricultural and Rural Development within the Context of the European Union's Common Agricultural Policy: the Case of Finland

Maatalouden ja maaseudun kehityksen suhde Suomessa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan kontekstissa

Vastaväittäjä
Professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto

Kustos
Professori Toivo Muilu

Väitöskirja

---

Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on ongelmallinen maaseutualueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja tätä täydentävät kansalliset tuet Suomessa eivät ole riittävä instrumentti maaseutualueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Maatalouden rooli sekä maatalouden ja muun sosioekonomisen kehityksen suhde vaihtelevat selkeästi Suomen maaseutualueiden välillä. Siksi tarvitaan aluelähtöistä ja alueellisesti räätälöityä, kaikki maaseutualueiden toiminnot huomioon ottavaa maaseudun kehittämistä. Nykyistä EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa perustellaan kokonaisvaltaisella maaseudun kehittämisellä, mutta todellisuudessa tuet ovat valtaosin maatalous- ja maatilaperustaisia.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja tätä täydentävien kansallisten tukirahavirtojen kohdentumista Suomessa viime EU:n ohjelmakaudella 2000–2006. Tukien kohdentumista peilattiin maatalouden ja maaseudun kehitykseltään erityyppisiin alueisiin.

Eri alueille kohdentuneiden tukien rahamäärään vaikuttaa etenkin se, miten paljon kullakin alueella on maatiloja. Tästä syystä tuet kanavoituvat suurelta osin etelään ja länteen. Lisäksi suuret, lukumäärältään harvat tilat saavat suuren osan koko tukipotista. Sosiaaliset ja taloudelliset haasteet paikantuvat maaseudulla yleisimmin kuitenkin harvaan asuttuun Itä- ja Pohjois-Suomeen. Siellä yhteiskunnan rakennemuutokseen sopeutuminen ja siten myös maataloudesta hävinneiden työpaikkojen korvaaminen muiden alojen työpaikoilla on vaikeinta.