VÄITÖSTILAISUUS OULUN YLIOPISTOSSA

 

Väittelijä 
Lääketieteen lisensiaatti, psykiatrian erikoislääkäri Liisa Kemppainen

Nykyinen työpaikka
OYS, psykiatrian klinikka
puh. (08) 315 7231

Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta, psykiatrian klinikka,
puh. (08) 315 7335 sekä kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos

Aika ja paikka
9.11.2001 klo 12
Psykiatrian klinikka, Väinö Pääkkösen sali, Peltolantie 5

Aihe
Predictors of severe mental disorders and criminality in the Northern Finland 1966 Birth Cohort

Vakavia mielenterveyshäiriöitä ja rikollisuutta ennustavat perhetekijät Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa

Vastaväittäjä
Professori Johannes Lehtonen, Kuopion yliopisto

Kustos
Professori Matti Isohanni

Väitöskirjatutkimus lapsuuden perheen vaikutuksesta aikuisiän mielenterveyshäiriöihin ja rikollisuuteen

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin lapsuuden perheen vaikutusta aikuisiän mielenterveyshäiriöihin ja rikollisuuteen. Tutkimusaineisto muodostui vuonna 1966 Pohjois-Suomessa syntyneistä henkilöistä, joita oli yli 11 000. Tutkittavia on seurattu raskausajasta lähtien 32-vuotiaaksi kyselyin ja rekisteritietojen avulla.

Tämän tutkimuksen mukaan vähintään kuusi lasta synnyttäneiden äitien lapsilla oli merkittävästi enemmän psykiatrisia sairaalahoitoja masennuksen tai psykoosin takia kuin pienempien perheiden lapsilla.

Tutkimuksessa todettiin myös, että esikoispojat sairastuivat herkemmin skitsofreniaan kuin muut miespuoliset sisarukset. Kuopuspojilla sen sijaan oli vähemmän skitsofreniaa kuin muilla veljillä. Tytöillä sisarusasema ei näyttänyt lisäävän skitsofreniaa. Toisaalta todettiin, että jos tytöt varttuivat sisarusparven keskellä, heillä oli vähemmän skitsofreniaa kuin sisarillaan.

Tutkimustulokset osoittivat, että ne pojat, jotka olivat ainoita lapsia perheissään, syyllistyivät muita poikia enemmän väkivaltarikoksiin. Jos perheen äiti tupakoi raskauden aikana ja poika oli syntyessään pienipainoinen ja ennenaikainen sekä hänellä oli synnynnäinen aivovaurio, lapsella oli aikuisiässä neljä kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin muilla miehillä. Lisäksi, kun äiti oli nuori ja suhtautui kielteisesti raskauteen, pojilla oli kuusi kertaa enemmän väkivaltarikoksia. Jos perheessä ei ollut isää, pojat tekivät kahdeksan kertaa muita poikia enemmän väkivaltarikoksia.

Merkittävin tyttöjen aikuisiän rikollisuutta ennustava tekijä oli isän puuttuminen perheestä. Toisaalta jos isä oli läsnä perheessä tytön lapsuusaikana, todettiin äidin raskauden aikaisen tupakoinnin lisäävän tytön rikollisuusriskiä.

Perheiden riittävä sosiaalinen ja terveydenhoidollinen tuki sekä lapsuusiän riskitekijöiden tunnistaminen voisi ennaltaehkäistä ja vähentää aikuisiän mielenterveyshäiriöitä ja rikollisuutta.