|
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Koivunen
Nykyinen työpaikka
Oulun yliopisto/anatomian ja solubiologian laitos
Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta,
anatomian ja solubiologian laitos, puh. (08) 537 5173
Aika ja paikka
3.10.2003 klo 12
anatomian ja solubiologian laitoksen luentosali, Aapistie
7
Aihe
NF1 tumor suppressor in epidermal differentiation
and growth - implications for wound epithelialization
and psoriasis.
NF1 kasvunrajoitegeeni epidermaalisten keratinosyyttien
erilaistumisessa ja kasvussa.
Vastaväittäjä
Professori Markku Tammi, Kuopion yliopisto
Kustos
Professori Juha Peltonen
NF1 kasvunrajoitegeeni epidermaalisten keratinosyyttien
erilaistumisessa ja kasvussa
Tyypin 1 neurofibromatoosi (NF1) on vallitsevasti periytyvä
oireyhtymä, joka aiheutuu NF1 geenin mutaatioista.
NF1 taudin tyypillisimmät ilmenemismuodot ovat
ihon hermostorakenteista lähtevät, hyvänlaatuiset
kasvaimet sekä lisääntynyt riski pahanlaatuisille
kasvaimille. NF1 kasvunrajoitegeenin tärkein tehtävä
on vähentää Ras-signaalivälityksen
aktiivisuutta mutta on todennäköistä,
että geenillä on myös muita tehtäviä.
Väitöskirjatyössä selvitettiin
NF1 geenin ilmentymistä ja tehtävää
erilaistuvissa epidermiksen keratinosyyteissä ja
sairausprosesseissa joissa keratinosyyttien erilaistuminen
on häiriintynyttä, kuten psoriasiksessa. Tämän
lisäksi tutkittiin NF1 geenin tehtävää
ja ilmenemistä epidermaalisen haavan paranemisen
aikana.
Tutkimuksen tulokset osoittivat NF1 geenille täysin
uuden tehtävän viljeltyjen keratinosyyttien
erilaistuessa. NF1 geeni osallistuu solun tukirangan
uudelleen järjestäytymiseen ja solu-solu liitosten
muodostumiseen. Viljeltyjen keratinosyyttien lisäksi,
NF1 geenin todettiin käyttäytyvän vastaavalla
tavalla myös ihon epidermiksessä. Psoriaattisessa
ihossa ja tästä viljellyissä keratinosyyteissä
NF1 geenin ilmentymisen todettiin vähentyneen merkittävästi.
Vähentynyt ilmentyminen psoriasiksessa vaikuttaa
mahdollisesti psoriaattisten ihomuutosten syntyyn. Epidermaalisen
haavan paranemisen aikana NF1 geenin ilmentymisen todettiin
lisääntyvän. Tästä huolimatta
NF1 potilailla ei havaittu hidastunutta haavan paranemista.
Tämän lisäksi osoitettiin, että
Ras-signaalivälitys on lisääntynyt NF1
potilailla ainoastaan tietyissä ihon soluissa.
Verisuonten sileälihassoluissa havaittiin lisääntynyttä
Ras-signaalivälityksen aktiivisuutta, mutta aktiivisuudessa
ei todettu eroa ihon keratinosyyteissä.
Väitöskirjatyön tulokset liittävät
NF1 geenin mutaatiot häiriintyneeseen solujen kommunikaatioon
ja solusignaloinnin muutoksiin. Väitöskirjatyön
perusteella voidaan päätellä, että
NF1 geeni on tärkeässä asemassa solujen
erilaistuessa.
|