Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti, psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Markku Timonen

Nykyinen työpaikka
Psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto ja OYS,
puh. (08) 315 6916, 040 826 7789

Tiedekunta ja laitos
Lääketieteellinen tiedekunta,
psykiatrian klinikka, puh. (08) 315 6910, ja kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos

Aika ja paikka
7.11.2003 klo 12
Psykiatrian klinikka, Väinö Pääkkösen sali, Peltolantie 5

Aihe
The association between atopic disorders and depression: The Northern Finland 1966 Birth Cohort study

Atopiasairauksien ja masennuksen välinen yhteys; Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohorttitutkimus

Vastaväittäjä
Professori Heimo Viinamäki, Kuopion yliopisto

Kustos
Professori Pirkko Räsänen

Atooppinen allergia lisää riskiä masennukseen

Atooppinen allergia ja depressio ovat läntisissä teollisuusmaissa kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia. Allergista nuhaa, astmaa ja atooppista ihottumaa sairastaa nykyään noin miljoona suomalaista. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan 5 % suomalaisista kärsi vakavasta masennuksesta tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Lisäksi depressio on tällä hetkellä maassamme eniten työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus.

Aiemmissa, etupäässä pienissä potilasaineistoissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että atooppisia allergioita sairastavilla henkilöillä on normaalia enemmän depressiota. Toisaalta myös depressiota potevilla henkilöillä on todettu tavallista enemmän atopiaa.

Tässä väitöskirjatyössä atopiasairauksien ja depression välistä yhteyttä tutkittiin laajan, valikoitumattomaan yleisväestöön pohjautuvan Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohorttiaineiston avulla. Noin 12000 Oulun ja Lapin läänissä vuonna 1966 syntynyttä lasta seurattiin raskauden ajasta 31 ikävuoteen asti, jolloin yli 6000 tutkimusaineistoon kuuluvalle tehtiin ihopisto-kokeet eli prick-testit. Nämä testit ovat yksi parhaimmista käytettävissä olevista tutkimusmenetelmistä atooppisen allergian osoittamiseksi. Masennuksen määrittely perustui henkilön omaan arvioon masennusoireista ja itse ilmoittamaan tietoon lääkärin hoitamasta masennuksesta sekä rekisteritietoon masennuksen vuoksi toteutuneista sairaalahoitojaksoista.

Tutkimuksessa todettiin, että naisilla, joilla oli prick-testillä varmennettu atooppinen allergia, oli myös lähes kolminkertainen riski sairastaa masennusta joskus elinaikanaan. Tämä atopian ja masennuksen välinen yhteys oli sitä selvempi, mitä vaikeammasta masennuksesta oli kyse. Miehillä vastaava yhteys oli havaittavissa vain kaikkein vaikeimpien depressioiden yhteydessä.

Tässä väitöskirjatyössä todettiin ensimmäistä kertaa, että mikäli tutkittujen äideillä oli todettu jokin atopiasairaus, niin heidän tyttärillään oli 31 ikävuoteen mennessä lähes kaksinkertainen riski sairastaa masennusta verrattuna ei-atooppisten äitien jälkeläisiin.

Tutkimustulokset osoittivat atopian ja depression välisen yhteyden olevan olemassa myös väestötasolla. Näiden sairauksien välinen mahdollinen yhtäaikainen esiintyvyys tulee ottaa huomioon myös lääkärin työssä, koska sekä atopia että depressio ovat merkittäviä suomalaisia kansantauteja.