|
Guide in English
Suomeen saapuvan ulkomaisen tutkijan ja opettajan kohdalla kannattaa huolehtia siitä,
että seuraavat asiakirjat tai asiat ovat kunnossa.
Mikäli kyseessä on opiskelija, joka ei vielä ole suorittanut perustutkintoa tai mikäli kyseessä on jatko-opiskelija, opiskelun aloittamiseen liittyvää tietoa on tarjolla linkissä koulutuspalvelut
Saapuvalle vieraalle on hyvä kirjoittaa kutsukirje, johon on kerätty oleskeluun liittyviä tietoja. Kutsukirjeen allekirjoittaa vieraasta tai hänen projektistaan vastaava professori tai yksikön johtaja. Kutsuttu voi käyttää kirjettä hakiessaan mahdollisesti tarpeellista oleskelu- tai työlupaa. Maahanmuuttoviraston hyväksymän kutsupohjan voi pyytää kunkin tiedekunnan palvelupisteestä. Kirjeeseen voi sisällyttää mm. seuraavaa:
- Saapujan nimi, titteli ja syntymäaika
- Oleskelun kesto
- Oleskelun tarkoitus
- Mahdollinen projekti tai yhteistyö
- Vastuuprofessori ja -laitos
- Miten oleskelu rahoitetaan (apuraha tai palkka)
- Liittyykö oleskelu johonkin koulutusohjelmaan (esim. Tempus, Sokrates) tai pitkäkestoisempaan yhteiseen hankkeeseen.
Opiskelemaan hyväksytyille käy päätös opiskelemaan hyväksymisestä.
Alkuun
Viisumi on yhdistetty maahantulo - ja oleskelulupa enintään kolme kuukautta kestävää tarkoitusta, esim. turisti-, liike- tai kongressimatkaa varten. Suomeen saapuva ulkomaalainen tarvitsee viisumin, ellei viisumivapaussopimuksista jotain muuta johdu.
Schengen-valtiot - Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro - ovat yhteisesti päättäneet ulkovaltojen kansalaisten liikkumisesta alueellaan ja minkä valtioiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Lisäksi kukin Schengen-valtio on päättänyt mitkä matkustusasiakirjat kunkin valtion kansalaiselta hyväksytään maahan saavuttaessa.
Viisumin myöntää ensisijaisesti matkan pääkohdemaan suurlähetystö tai konsulaatti.
- Kertaviisumi myönnetään yhteen maahantuloon. Sen voimassaoloaika on enintään kolme kuukautta.
- Toistuvaisviisumi myönnetään kahta tai useampaa maahantulokertaa varten. Viisumiin merkitään maahantuloon oikeuttavien kertojen määrä sekä oleskeluun oikeuttava aika.
- Paluuviisumi annetaan kertaviisuminhaltijalle, joka joutuu kesken matkansa poistumaan Suomesta pohjoismaiden ulkopuolelle, mutta jolla on tarve palata takaisin kertaviisumin voimassaoloaikana. Paluuviisumin myöntää Suomessa paikallispoliisi.
- Kauttakulkuviisumi annetaan yhtä tai useaa kauttakulkua varten. Oleskeluaika Suomessa voi olla enintään viisi vuorokautta. Kauttakulkuviisumi annetaan ainoastaan matkustamisen helpottamista varten varsinaiseen matkakohteeseen.
- Viisumia haetaan Suomen edustustosta ulkomailla
- Viisumin myöntämiseen voidaan vaatia voimassa oleva vakuutus sairauden tai tapaturman aiheuttamien kustannusten varalta
- Paluuviisumi- ja viisumin pidennystä koskevat asiat ratkaisee paikallispoliisi
Viisumihakemuksen käsittelyä varten tulee olla seuraavat asiakirjat:
- Täytetty viisumihakemuslomake ja 2 valokuvaa
- Hyväksytty, voimassa oleva matkustusasiakirja, käytännössä passi, passin tulee olla voimassa vähintään kolme (3) kuukautta suunnitellun matkan päättymisen jälkeenkin
- Asiakirjat, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset (esim. kutsu, joka ei kuitenkaan ole viisumin myöntämisen edellytys)
- Toimeentuloon riitävät varat ottaen huomioon oleskelun kesto ja lähtömaahan paluu tai matkan jatkaminen kolmenteen maahan tai että hän laillisesti pystyy hankkimaan varat (esim. käteinen raha, luottokortti, matkaliput, kutsujan sitoumus vastata kustannuksista oleskelun aikana yms. selvitykset voivat olla tarpeen)
- Matkustajavakuutus, jonka voimassaolo kattaa koko oleskelun keston ja alueellisesti koko Schengen-alueen ja sen tulee kattaa äkillisestä sairastumisesta ja tapaturmista aiheutuneet kustannukset potilaaan kotiinkuljetuksineen 25.000 euroon saakka sekä kuolemantapauksen sattuessa vainajan kotiuttamiskustannukset
Hakijalla ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta saada viisumia pelkästään sillä perusteella, että hän on viisumia hakenut ja täyttää lähtökohtaisesti viisumin myöntämisen edellytykset. Viisumin myöntäjälle jää valta harkita, myönnetäänkö viisumi vai ei. Oikeutta saada viisumi voidaan rajoittaa tai hakemus hylätä kokonaan. Viisumi voidaan siten myöntää hakemuksen mukaisena, hakemuksesta ilmenevää lyhyempiaikaisena, kertaviisumina haetun monikertaviisumin sijasta, matkustamisoikeuden yhden tai useamman Schengen-valtion alueen poissulkevana tai jättää kokonaan myöntämättä.
Viisumintarve Schengen-alueelle ja Suomen hyväksymät matkustusasiakirjat maittain
Viisumihakemuksen hylkäämiselle on olemassa useita teknisiä ja laissa säädettyjä perusteita.
- Viisumihakemus voidaan hylätä teknisin perustein esimerkiksi silloin kun passi ei ole voimassa vähintään 3 kuukautta suunnitellun matkan jälkeen, kun passissa ei ole vapaita sivuja viisumitarran kiinnittämistä varten, kun passi on rikkonainen, kun sen tietoja on syytä epäillä muutetun sekä muilla vastaavilla perusteilla.
- Hakemus voidaan hylätä myös, jos hakemus on tai vaadittavat liiteasiakirjat ovat puuttellisia eikä niitä kehotuksestakaan huolimatta täydennetä.
- Hakemus hylätään aina, jos henkilö on Schengenin tietojärjestelmässä ylläpidettävässä maahatulokiellossa ja lisäksi jos hän aikaisempien oleskelujensa yhteydessä on syyllistynyt vakaviin tai toistuviin rikoksiin.
Lisätietoja
Alkuun
Oleskeluluvalla tarkoitetaan muuta kuin matkailua tai vastaavaa lyhytaikaista maassa oleskelua varten myönnettävää lupaa, joka voi olla määräaikainen tai pysyvä.
Pohjoismaiden kansalaiset voivat tulla vapaasti Suomeen ja oleskella Suomessa ilman oleskelulupaa.
EU-kansalainen saa oleskella Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan enintään kolme kuukautta ja saa tehdä töitä myös tänä aikana ilman rekisteröintiä poliisilla. Jos Unionin kansalaisen yhtäjaksoinen oleskelu kestää yli 3 kuukautta, oleskeluoikeus tulee rekisteröidä poliisilaitoksella.
Kuitenkin, kuten edellä jo todettiin, EU/ETA-maihin kuuluvien pohjoismaiden (Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska) kansalaisilta ei edellytetä oleskelulupaa.
Muista maista saapuvien on yleensä hankittava oleskelulupa Suomen edustustosta ennen maahan saapumista.
Ilman oleskelulupaa maahan saapuvalle ulkomaalaiselle voidaan Suomessa myöntää määräaikainen oleskelulupa muun muassa silloin, kun hän on jo ennen Suomeen saapumistaan asunut yhdessä Suomessa asuvan avio- tai avopuolisonsa kanssa noin kaksi vuotta.
Pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää ulkomaalaiselle, joka on oleskellut luvallisesti (yhden tai useamman määräaikaisen oleskeluluvan perusteella) maassa yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan pysyvässä tarkoituksessa.
Sähköinen asiointi
Maahanmuuttoviraston ja poliisin sähköisessä ulkomaalaislupien asiointipalvelussa on käytössä tällä hetkellä opiskelijan oleskelulupahakemukseen liittyvät sähköiset asiointipalvelut.
Sähköisessä asiointipalvelussa voit panna hakemuksesi vireille joustavasti. Voit täyttää hakemuslomakkeen omalta koneeltasi silloin kun sinulle sopii. Sähköinen lomake myös neuvoo sinua täyttämisen aikana. Voit seurata hakemuksesi käsittelyn etenemistä sähköisessä asiointipalvelussa ilman jonottamista puhelinpalvelussa tai neuvontapisteissä.
Käy edustustossa tai poliisilaitoksella, vaikka asioit sähköisesti
Sähköinen asiointi nopeuttaa hakuprosessia, kun hakemuslomakkeita ja liitteitä ei tarvitse toimittaa kirjeitse. Riittää, että käyt Suomen edustustossa tai poliisilaitoksella todistamassa henkilöllisyytesi ja esittämässä hakemukseen tarvittavien liitteiden alkuperäiset kappaleet.
Tee sähköinen hakemus tai katso hakemuksesi tilanne
Jos olet pannut hakemuksesi vireille sähköisessä asiointipalvelussa, voit seurata hakemuksesi käsittelyä verkossa. Kirjaudu palveluun ja valitse vasemmasta valikosta kohta Oma hakemus. Osoitteessa https://e-asiointi.migri.fi pääset kirjautumaan sähköiseen asiointipalveluun.
Viisumin, oleskeluluvan ja työluvan myöntävä viranomainen merkitsee lupaan myös ulkomaalaisen statuksen (ks. liite 1). Statuksesta ilmenee millä perusteella lupa on myönnetty ja mikä on maassaolon tarkoitus. Eri perustein myönnetyt luvat oikeuttavat erilaisiin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Statusmerkinnän perusteella muut viranomaiset tietävät, mihin palveluihin ulkomaalaisella on oikeus.
Luvan voimassaoloon tai matkustusoikeuteen statuksella ei ole vaikutusta. Pysyvään oleskelulupaan statusta ei merkitä.
Ulkomaalaisasemaa eli statusta kuvataan viisumeihin ja määräaikaisiin oleskelupiin merkittävillä kirjain-numeroyhdistelmillä (statusmerkintä). Kirjaimet A, B ja D kuvaavat oleskelun luonnetta. Niiden jälkeen tulevasta numerosta ilmenee luvan myöntämisperuste (ks. myös liite 1). Status merkitään vain määräaikaiseen oleskelulupaan sekä viisumiin
- Statusmerkintä A kuvaa tarkoitukseltaan pysyväisluonteista maassa oleskelua.
- Merkintä B kuvaa tarkoitukseltaan määräaikaista oleskelua.
- D-ryhmään kuuluvat ne, joita ei tilapäisesti voida palauttaa kotimaahansa. Tähän ryhmään kuuluvat eivät voi saada pysyvää oleskelulupaa.
- Merkintä F tarkoittaa viisumia.
Käsittelymaksuista ks. http://www.migri.fi/asiointi/kasittelymaksut
Yliopisto ei maksa viisumi-, työ- ja oleskelulupapäätösten käsittelylupamaksuja eikä korvaa niiden hakemisesta aiheutuneita kustannuksia.
- oleskelulupahakemus täytettynä
- voimassa oleva passi tai muu hyväksyttävä matkustusasiakirja
- kaksi (2) passivalokuvaa
- selvitykset perusteista, joilla lupaa haetaan, eli tarvittaessa:
- selvitys hakijan toimeentulosta ja perheoloista -lomake
- selvitys taloudellisista olosuhteista
- selvitys avio- tai avoliitosta
- lapsen syntymätodistus
- vihkitodistus (alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös)
- opiskelutodistus
- turvattua toimeentuloa osoittava pankin saldotodistus
- kaupparekisteriote
- hakijan muut tarpeelliseksi katsomat liitteet
Uutta määräaikaista (jatkolupaa) sekä pysyvää oleskelulupaa haetaan asuinpaikkakunnan poliisilta. Lupa-asiat yritetään käsitellä niin, että opintojen tai työn aloittaminen ei viivästyisi.
Lisätietoja
Alkuun
Työntekijän oleskelulupa
Henkilö tarvitsee työntekijän oleskeluluvan, jos työskentely ei ole mahdollista muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa.
Oleskelulupa tiettyjä työtehtäviä varten
Joshenkilö on tulossa Suomeen työskentelemään alla olevissa tehtävissä, hän ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa. Hän tarvitsee kuitenkin oleskeluluvan, joka myönnetään erikseen kuhunkin alla mainittuun tapaukseen.
Huom ! Jatko-opiskelija on oleskelulupansa statukselta opiskelija, vaikka hän osallistuisikin tohtorikoulutusohjelmaan. EU/ETA-alueen ulkopuolinen opiskelija saa tehdä töitä lukukauden aikana 20 tuntia viikossa ja loma-aikana täysipäiväisesti opiskelun perusteella.
Työnteko ilman oleskelulupaa
Tietyissä tilanteissa voit tehdä Suomessa ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Lue lisää sivulta Oikeus työntekoon ilman oleskelulupaa.
Mikäli ulkomaalaisen oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden, hänen on ilmoitettava väestörekisteriin samat tiedot kuin Suomen kansalaisenkin. Rekisteröinti tapahtuu paikallisessa maistraatissa.
Väestötietojärjestelmään rekisteröitäviä tietoja ovat mm. nimi, syntymäaika, kansalaisuus, perhesuhdetiedot ja osoite. Rekisteritietoja käytetään mm. vaaleissa, verotuksessa, terveydenhuollossa, oikeushallinnossa ja tilastoinnissa.
Myös tilapäisesti Suomessa asuva ulkomaalainen voi saada henkilötunnuksen, jos hän tarvitsee sitä esimerkiksi työntekoa varten. Hänelle ei kuitenkaan rekisteröidä kotikuntaa Suomessa eikä hän saa kotikuntaan liittyviä oikeuksia.
Huom ! Henkilötunnuksen omaaminen ei ole tae siitä, että työ- ja oleskelulupa ovat voimassa.
Henkilötunnusta tarvitaan esimerkiksi eläkkeiden ja muiden kansalaisille tarjottavien etuuksien hakemisessa. Sitä tarvitaan myös palkkoja ja palkkioita maksettaessa. Pankissa asioidessa tunnus on välttämätön, se vaaditaan yleensä jo tiliä avatessa.
Henkilötunnuksen huolellinen käyttö vähentää rekistereiden virhemahdollisuuksia ja parantaa siten yksilön tietosuojaa. Tunnusta ei kuitenkaan tarvita aina. Usein asioiden hoito sujuu pelkällä nimellä.
Lisätietoja
Alkuun
Suomessa sosiaaliturva muodostuu työskentelyn perusteella määräytyvistä etuuksista ja asumisen perusteella määräytyvistä etuuksista. Työn perusteella määräytyvään sosiaaliturvaan kuuluvat työeläke- ja tapaturmavakuutus. Muilta osin sosiaaliturva perustuu Suomessa asumiseen. Asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa hoitaa Kansaneläkelaitos.
Pääsääntöisesti kaikki Suomessa tehty työ vakuutetaan työeläkelakien ja tapaturmavakuutuslain perusteella täällä. Työntekijän asuinpaikalla tai kansalaisuudella ei ole merkitystä.
6.1.1 EU/ETA-maan kansalainen
ETA:an kuuluvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan lisäksi kaikki EU-maat: Belgia, Bulgaria, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta mm. Kanaalinsaaria: Alderney, Guernsey, Jersey ja Mansaari), Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Sveitsi ei kuulu EU-/ETA:aan, mutta EY on tehnyt sopimuksen Sveitsin kanssa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. .
Pääsääntöisesti noudatetaan työskentelymaan periaatetta eli työntekijä vakuutetaan TyEY:n tai VEL:n (syntymävuodesta riippuen) eläkelain mukaisesti. Yliopiston palvelukseen tulevalla toisen EU/ETA- maan kansalaisella on oikeus työskentelynsä perusteella työeläke- ja tapaturmavakuutusturvaan.
EU/ETA-maan kansalaisten palkasta yliopisto maksaa palkasta työnantajan sosiaaliturvamaksun, eläkemaksun ja tapaturma- ja taloudellisen tuen maksun ja perii työntekijältä työntekijän eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun.
Huom !
- EU/ETA -maiden viranomaiset voivat keskenään sopia poikkeuksista kaikkiin vakuuttamissääntöihin ao. henkilön omasta hakemuksesta. Hakemus tulee tehdä lähtömaassa ennen Suomeen tuloa.
- Poikkeusluvan saaneen tulee esittää todistus A1 (E101)) siitä, että hän kuuluu lähtömaan sosiaaliturvan piiriin. Tällöin vakuutusmaksut maksetaan lähtömaahan kyseisen maan lainsäädännön mukaan. A1 (E101) -todistus on toimitettava nimitys-/maksatusasiakirjojen mukana henkilöstösihteerille.
Suomi on solminut Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin ja Australian kanssa. Australian kanssa Suomella on lisäksi sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa. Lisäksi Quebecin kanssa on sovittu erillisestä sosiaaliturvajärjestelystä.
Sopimuksia sovelletaan vain niihin henkilöihin, joihin ei sovelleta EU-asetusta 1408/71, ts. kolmannen maan kansalaisiin ja henkilöihin, jotka eivät ole koskaan olleet työssä eivätkä ole työntekijän, yrittäjän, virkamiehen tai opiskelijan perheenjäseniä.
Pääsääntö myös kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten välillä on, että työntekijä eläkevakuutetaan VEL:n mukaisesti.
Huom !
- Jos työntekijä on saanut poikkeusluvan (A1 todistus) tai hän on käyttänyt sosiaaliturvasopimuksen mukaista valintaoikeutta (Kanada ja Quebec) ja valinnut lähtömaan sosiaaliturvan, hänet pitää vakuuttaa ko. lähtömaan kansallisten säännösten mukaan. Tällöin vakuutusmaksut maksetaan työntekijän asuinmaahan.
- A 1 (E101)-todistus on toimitettava nimitys-/maksatusasiakirjojen mukana henkilöstösihteerille.
Rajoitetusti verovelvolliset
EU/ETA -valtiosta tai sosiaaliturvasopimuksen piiriin kuuluvasta valtiosta tuleva on Suomessa vakuutettu ja siitä on merkintä lähdeverokortissa. Lähdeveron alaisesta palkasta peritään sairausvakuutusmaksu. Jos henkilöllä on kotimaastaan A1 tai muun lähetetyn työntekijän todistus, sairausvakuutusmaksua ei peritä eikä makseta myöskään työnantajan sosiaaliturvamaksua.
Jos ns. villistä maasta Suomeen tullut on yleisesti verovelvollinen, hän voi hakea Kelalta päätöksen siitä, ettei hän kuulu Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan (muutos 1.1.2004 alkaen). Tällöin häneltä ei peritä sairausvakuutusmaksua eikä työnantaja maksa työnantajan sosiaaliturvamaksua.
Ellei päätöstä ole, maksut peritään ja maksetaan normaalisti.
Lisätietoja
6.2.1 Palvelussuhteessa olevat
Työterveyspalvelujen käyttöön ovat oikeutettuja kaikki päätoimiset, vähintään 14 t/vk työskentelevät, palvelussuhteessa yliopistoon olevat virka- ja työsuhteiset henkilöt. Oikeus koskee myös Fulbright-professoreita ja virallisten sopimusten nojalla työskenteleviä ulkomaalaisia.
Työterveyspalveluihin kuuluvat
- ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta,
- yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveysasemalla ja
- sopimuksen mukaiset sairaanhoitoon liittyvät työterveyslääkärin määräämät laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset.
Yliopisto ostaa työterveyspalvelut Terveystalo Oy:ltä.Terveystalon työterveyspalvelut on rajoitettu arkipäiviin ja virastoaikoihin, eikä se anna esim. ensiapua onnettomuuden sattuessa. Ajanvaraus puh. 030 6000.
Yliopiston vakuutusyhtiö on If. If turvaa henkilökunnan työmatka- ja tapaturmavahingot.
Palvelussuhteessa oleva henkilö on vakuutettu vain työmatkojen sekä työssä sattuneiden tapaturmien osalta. Vakuutus ei kata vapaa-aikaa eikä sairaala- tai vastaavia kuluja. On suositeltavaa, että tulija hankkii itselleen matka- ja vapaa-ajanvakuutuksen näidenkin kulujen kattamiseksi. Yliopisto ei korvaa vakuutusta.
Yliopiston kotimaan työmatkalla olevat ovat ryhmä- ja tapaturmavakuutuksen alaisia. Ulkomaan työmatkan osalta työnantajalla on erillinen sopimus vakuutusyhtiö If:n kanssa. Ulkomaan työmatkan matkapyyntö on pakollinen. Tällöin myös matkavakuutus on voimassa.
Ei-palvelussuhteessa olevilla ei ole työeläke- ja tapaturmavakuutusta, he eivät saa yliopiston työterveyshuollon palveluja, eikä heitä ole vakuutettu yliopiston puolesta.
Näin ollen, vierailijat tai apurahojen taikka stipendien turvin työskentelevät eivät ole oikeutettuja yliopiston kustantamaan työterveyshuoltoon, koska he eivät ole palvelussuhteessa yliopistoon. Sama koskee myös tutkijan omilla apurahoillaan palkkaamia työntekijöitä; tutkijan tulee huolehtia ao. henkilöiden vakuuttamisesta.
Lisätietoja
Pohjoismaiden kansalaiset katsotaan Suomessa asuviksi rekisteröivät oleskelunsa poliisilaitoksella. He saavat kaikki KELAn edut (pohjoismainen väestörekisterisopimus = asuinmaa kustantaa kaikki sosiaaliedut). Muualta tulevat eivät ole oikeutettuja näihin etuuksiin.
EU/ETA-maiden kansalaiset ovat oikeutettuja tarvitsemaansa välittömään sairaanhoitoon, jota antaa julkinen terveydenhuolto. Heillä on oltava mukanaan Eurooppalainen sairaanhoitokortti
Ei-palvelussuhteessa olevat ei-EU/ETA-kansalaiset voivat hakea sosiaaliturvaa tietyin edellytyksin omien vakuutusten kautta. Ensisijaisesti tulevat kyseeseen oman kotimaan matka- ja vapaa-ajan vakuutukset. Henkilö voi itse tarvittaessa ottaa vakuutuksen myös Suomesta, jos hänellä on voimassa oleva viisumi. Yliopisto ei hoida eikä maksa ko. vakuutuksia.
Ei-EU/ETA-kansalaisten pitää itse jo ennen Suomeen tuloaan varmistaa oma sairaus-, tapaturma-, ja vapaa-ajan turvansa omasta maastaan hankkimalla vakuutuksella, jota yliopisto ei kustanna.
Myönteisen vakuuttamispäätöksen voi saada pääsääntöisesti henkilö, joka on muuttanut vakinaisessa oleskelun tarkoituksessa Suomeen ja jolla on vähintään yhden vuoden voimassa oleva oleskelulupa. KELA käsittelee hakemukset tapauskohtaisesti. Kun hakija saa myönteisen vakuuttamispäätöksen, hän saa myös ns. KELA-kortin. Henkilön on itse selvitettävä mahdolliset KELA-etuudet KELAn toimistosta.
Alkuun
Ulkomailta tulevat voidaan jakaa yleisesti verovelvollisiin ja rajoitetusti verovelvollisiin.
Yleisesti verovelvollinen on henkilö, jonka varsinainen asunto ja koti on Suomessa, tai joka oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti yli 6 kk.
Yleisesti verovelvollinen on velvollinen suorittamaan veroa sekä täältä että muualta saamastaan tulosta. Häntä koskee progressiivinen verotus, ja veronalaisia tuloja ovat mm. palkat ja palkkiot, luontoisetuudet, sosiaalietuudet sekä stipendit rajoitetusti. Tuloista ja veroista tehtävistä vähennyksistä saa lisätietoja verohallinnon nettisivuilta ai verotoimistosta. Tilapäinen poissaolo maasta ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana.
Ansiotulojen vero muodostuu progressiivisesta valtion tuloverosta, kunnallisverosta (kuntakohtainen), kirkollisverosta (1-2 %, koskee ev.lut. ja ortodoksisten seurakuntien jäseniä) sekä sairasvakuutusmaksusta.
Verojen lisäksi kannetaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja, jotka eivät sisälly pidätysprosenttiin. Veroprosentti riippuu vuoden aikana Suomessa ansaitun tulon määrästä. Jos henkilö on asunut Suomessa vain osan vuotta, vero on alimmillaan n. 15 %.
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, jolla ei ole varsinaista asuntoa ja kotia Suomessa ja joka oleskelee Suomessa enintään 6 kk.
- Palkan/palkkion saajalla on lähdeverokortti, jota haetaan verotoimistosta saatavalla lomakkeella VEROH 6201. Myös työnantaja tai työkorvauksen maksaja voi asiamiehenä hakea lähdeverokorttia.
- Verovelvollisuus on vain Suomesta saadusta tulosta.
- Lähdevero on lopullinen vero ja sen määrä on 35 %, ellei verotoimistosta ole saatu lähdeverokorttia, jossa on muu ohje.
- Palkan saajalle annetaan tosite maksetuista palkoista tai palkkioista. Siitä on hyötyä tulonsaajalle kotivaltiossa esim. kaksinkertaista verotusta poistettaessa.
- Lähdeveron lisäksi yleensä peritään työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
- Rajoitetusti verovelvollisen tulisi vielä tarkistaa kotimaasta, miten hän ilmoittaa tulon kotivaltionsa veroviranomaisille.
Lisätietoja verotuksesta.
Ulkomainset avainhenkilöt
Ulkomaisten avainhenkilöiden verotusta koskee Suomessa erityinen lainsäädäntö, joka on voimassa toistaiseksi. Jos henkilö kuuluu Suomessa olevan työnantajan avainhenkilöihin, hän voi tietyin edellytyksin maksaa ansiotuloista 35 %:n lähdeveroa progressiivisen veron sijaan, vaikka oleskelisi Suomessa yli 6 kuukautta.
Verotukseen voidaan soveltaa avainhenkilön sääntöjä vain, jos kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
- Henkilöstä tulee Suomessa yleisesti verovelvollinen, kun aloittaa työnsä Suomessa ja ansaitsee vähintään 5 800 euroa kuukaudessa. Luontoisetuja ei lueta rahapalkkaan. Jos henkilö kuitenkin tulee Suomessa olevaan ylempään oppilaitokseen opetus- tai tutkimusttyöhön, rahapalkalle ei ole vähimmäisvaatimusta.
- Työtehtävät Suomessa olevan työnantajan palveluksessa edellyttävät erityisosaamista.
- Henkilö ei ole Suomen kansalainen eikä ole ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen työskentelyn alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana.
Avainhenkilöiden verotus koskee palkkaa, joka tuloverolain mukaan on Suomesta saatua tuloa. Edellytyksenä on, että työ tehdään pääasiallisesti Suomessa täällä olevan työnantajan lukuun. Lakia on sovellettu myös ETA-alueella asuvalta ulkomaiselta työnantajalta saatuun palkkaan, jos maksajana on ollut suomalainen sijaismaksaja.
Lisätietoja ulkomaisen avainhenkilön verotuksesta
Alkuun
Rajoitetusti verovelvollisen palkasta peritään lähdevero. Jos rajoitetusti verovelvollisen voidaan katsoa työskentelevän Suomessa erityisellä työntekemispaikalla (hänellä on ulkomailla varsinainen työpaikka Suomessa työskentelyn aikana), hänelle voidaan palkan lisäksi LähdeverL 4.2 §:n mukaan maksaa lähdeveroa perimättä seuraavat suoritukset:
- Liikenteen harjoittajan antaman tositteen perusteella suoritettava korvaus matkalipuista, rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista,
- Majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen perusteella suoritettu majoittumiskorvaus,
- Päiväraha siltä osin, kuin se vastaa verohallituksen verovapaaksi vahvistamaa kotimaan päivärahaa.
Matkustamiseen liittyvistä kustannuksista on oltava kuitit matkalaskun liitteenä. Päivärahan ja matkakustannusten maksaminen lähdeverotta edellyttää, että työntekijän voidaan katsoa työskentelevän tilapäisesti erityisellä työntekemispaikalla (varsinainen työpaikka on ulkomailla).
Yliopisto ei korvaa henkilön matka- ja vapaa-ajanvakuutusta eikä ei maksa puolison ja perheen matka-, muutto- ja oleskelukustannuksia.
Jos henkilöllä ei ole Suomessa työskentelyn aikana varsinaista työpaikkaa ulkomailla, voidaan tällaiseksi katsoa Suomessa oleva työpaikka, tällöin päivärahasta ja matkakustannuksista on perittävä lähdevero. Poikkeuksen muodostavat varsinaisen työpaikan eli yliopiston ulkopuolelle tehtävistä virkamatkoista maksettavat päivärahat ja matkakulut. Laitosten on etukäteen saatava luotettava selvitys siitä, onko henkilöllä yliopistossa työskentelyn aikana varsinainen työpaikka ulkomailla ja onko kyseessä tilapäinen työmatka.
Henkilön on haettava ennen ensimmäistä palkanmaksua lähdeverokortti tai verokortti verotoimistosta, koska tällöin taataan verosopimusten oikea soveltaminen Suomessa. Tarkempia tietoja antaa verotoimisto, kansainvälinen verotus.
Mikäli yliopistoa on pidettävä henkilön varsinaisena työpaikkana, ei henkilöllä ole oikeutta verovapaisiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin matkoista kotimaastaan Suomeen ja takaisin.
Kuitenkin, matka- ja oleskelukustannukset voidaan maksaa verotta myös yli kuusi kuukautta Suo-messa oleskelevalle, mikäli henkilöllä on varsinainen työpaikka ulkomailla ja voidaan katsoa, että on kyseessä yksittäinen, tilapäinen työmatka.
Yliopisto ei korvaa matka- ja vapaa-ajanvakuutusta eikä puolison ja perheen matka-, muutto- ja oleskelukustannuksia.
Henkilön on haettava ennen ensimmäistä palkanmaksua verokortti verotoimistosta, koska tällöin taataan verosopimusten oikea soveltaminen Suomessa. Tarkempia tietoja antaa verotoimisto, kansainvälinen verotus.
Ei-palvelussuhteessa olevia ovat mm. vierailijat tai apurahojen taikka stipendien turvin työskentelevät.
Mikäli henkilöllä on varsinainen työpaikka ulkomailla, voidaan matkustamiseen liittyvät kustannukset maksaa verotta enintään matkustussäännön mukaisin korvauksin. Matkalaskun liitteeksi on oltava kuitit.
Henkilön on syytä itse selvittää eläke- ja sosiaaliturvaan, verotukseen sekä kustannusten korvauksiin liittyvät asiat riittävän ajoissa ennen Suomeen tuloaan. Yliopisto noudattaa kyseisissä asioissa kulloinkin voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä.
Alkuun
Verosopimukset voivat rajoittaa Suomen oikeutta verottaa ulkomailta saatuja tuloja ja ulkomailla olevaa varallisuutta. Verosopimuksissa voi olla erityisiä määräyksiä, jotka koskevat opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden verotusta. Lisätietoja näistä antaa verotoimisto.
Alkuun
Ennen kuin palkkaa voidaan maksaa, ulkomaisen vierailijan oleskelu- ja työlupa-asioiden pitää olla kunnossa. Mikäli etukäteen on jo tiedossa, milloin vierailija tulee, kuinka kauan hän aikoo viipyä ja paljonko hän tulee saamaan palkkaa, tulijalle voi hakea vero- tai lähdeverokorttia.
- Kuukausipalkan maksamiseksi ulkomaiselle vierailijalle tarvitaan seuraavat asiakirjat:
- Esitys työsuhteeseen nimittämiseksi
- Verokortti tai lähdeverokortti
- Henkilötietolomake
- Kopiot työ- yms. luvista
- Palkkiolaskussa on oltava kaikki seuraavat tiedot:
- Nimi
- Henkilötunnus (syntymäaika)
Jos verotoimisto on jo antanut ulkomaalaiselle henkilötunnuksen, on ehdottomasti käytettävä sitä, eikä omaa uutta saa luoda. Jos henkilöstösihteeri joutuu kuitenkin tekemään henkilötunnuksen, on tunnusosan alkuna käytettävä 9-alkuista numerosarjaa 95:stä ylöspäin. Lisäksi on muistettava, että kolmas tarkistenumero on miehillä pariton ja naisilla parillinen luku.
- Kotiosoite
Tällä tarkoitetaan osoitetta ko. henkilön kotimaassa, ei mahdollista Suomessa olevaa osoitetta eikä henkilön työpaikan osoitetta kotimaassa.
- Lähdeverokortti
Lähdeverokortti vaaditaan 1.1.2000 lukien kaikilta, myös niiltä, joiden pidätysprosentin tiedetään olevan 35. Ilman verokorttia palkkiolasku ei mene maksuun. Laitoksen/yksikön on tehtävä ulkomailla asuvan lähdeverokortin hakemus verotoimistoon ja saatu kortti on liitettävä laskuun.
- Työvaltio
Jos työ on tehty kokonaan ulkomailla, työskentelyvaltio on ehdottomasti mainittava laskussa, koska palkkiosta maksettavat sivukulut ovat erilaiset riippuen siitä, onko työ tehty Suomessa vai ulkomailla.
- Kaikki tilitiedot
Laskuon tiliöi joko henkilöstö- tai taloussihteeri.
- Pankkiyhteystiedot
Tili, jolle rahat erityisesti ulkomaille maksettaessa osoitetaan, on syytä ottaa erilliselle paperille asianomaisen henkilön itsensa tekstaamalla tai muutoin selvästi kirjoittamana. Pankin nimen ja tilinumeron lisäksi on syytä pyytää pankin osoite. Vastaanottajan tulee tarkastaa, että yhteystiedoista saa selvän. Yhteystiedot liitetään laskuun.
Ensimmäinen palkkaerä maksetaan ensimmäisenä mahdollisena palkanmaksupäivänä, joita ovat kuukauden 15. sekä viimeinen päivä, ellei asiassa ole erikseen muuta sovittu. Verovelvollisen palkka maksetaan suomalaiselle pankkitilille. Ennakkoeriä ei makseta.
Vastaväittäjän palkkio käsitellään kokonaisuudessaan palkkiona.
Alkuun
Suomalainen työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin työkomennuksen aikana joko kokonaan tai osittain. Tämä riippuu ensinnäkin siitä, onko työskentelymaan kanssa solmittu sosiaaliturvasopimus vai ei. Toiseksi on huomioitava se, mitä sosiaaliturvan aloja tehty sopimus kattaa. Jos sopimusta sosiaaliturvasta ei ole solmittu, työhön perustuva sosiaaliturva ja asumiseen perustuva sosiaaliturva määräytyvät itsenäisesti omien säännösten mukaan. Ulkomailla oleskelevien sosiaaliturva-asioita hoitavat Kela ja Eläketurvakeskus. Tarkempia ohjeita saa myös henkilöstöpalveluista ja talouspalveluiden nettisivuilta.
EU/ETA-alueen säännösten ja ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjen sosiaaliturvasopimusten tarkoituksena on varmistaa, ettei työntekijä kuulu samanaikaisesti kahden maan sosiaaliturvaan, muttei myöskään jäisi sosiaaliturvan ulkopuolelle. EU/ETA-alueella ja muissa sosiaaliturvasopimusmaissa pääperiaate on työskentelyvaltion sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen.
EU/ETA-maihin ja sosiaaliturvasopimusmaihin töihin lähtevä henkilö voi pysyä Suomen sosiaaliturvassa ainoastaan hakemalla poikkeusluvan tai lähetetyn työntekijän todistuksen Eläketurvakeskukselta.
Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jonka suomalaisyritys lähettää ulkomaille työskentelemään joko samassa yrityksessä tai samaan konserniin kuuluvassa ulkomaisessa yrityksessä (emo-, sisar-, tytäryritys) siten, että työsuhde lähettävään yritykseen säilyy.
Hakemuslomakkeen (ETK2132) Eläketurvakeskuksen kotisivulta. EU/ETA-maiden kansalaiset ovat oikeutettuja tarvitsemaansa välittömään sairaanhoitoon, jota antaa julkinen terveydenhuolto. Heillä on oltava mukanaan Eurooppalainen sairaanhoitokortti
Huom ! Todistukset on syytä hakea hyvissä ajoin ennen työkomennuksen alkamista. Todistus annetaan takautuvasti vain erityistilanteissa. Alle kuukauden kestävää lyhytaikaista työmatkaa varten todistusta ei kuitenkaan yleensä tarvitse hankkia.
Suomesta EU-, ETA- ja muihin sosiaaliturvasopimusmaihin lähetettyjen työntekijöiden kohdalla Eläketurvakeskus ratkaisee, sovelletaanko heihin Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.
EU-alueella lähetetyn työntekijän on oltava kiinteässä yhteydessä lähettävään yritykseen, joissakin muissa sosiaaliturvasopimuksissa työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, vaikka solmisikin paikallisen sopimuksen esimerkiksi lähettävän yhtiön tytäryhtiön kanssa.
Edellytyksenä sosiaaliturvassa pysymiselle on, että työeläke- ja tapaturmavakuutus on järjestetty Suomessa ja että henkilö kuuluu suomalaiseen sosiaaliturvaan lähtiessään ulkomaille.
Verotuksesta ks. kansainvälisiä tilanteita koskevat vero-ohjeet osoitteesta http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Kansainvaliset_tilanteet
EU/ETA-alueella lähetetyn työntekijän kohdalla sovelletaan lähettäjävaltion lainsäädäntöä, ellei työskentely jatku yli 12 kuukautta. Mikäli työskentelyn arvioidaan kestävän kauemmin, voi työntekijä pyytää Eläketurvakeskukselta (lomake ETK2132) poikkeuslupaa säilymisekseen Suomen sosiaaliturvassa. Poikkeuslupaa ei yleensä anneta yli viideksi vuodeksi ilman painavia perusteluja.
Suomella on sosiaaliturvasopimukset Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin ja Australian kanssa. Australian kanssa Suomella on lisäksi sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa. Lisäksi Quebecin kanssa on sovittu erillisestä sosiaaliturvajärjestelystä. Sopimusmaissa lähetetty työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan niiltä osin kuin sopimuksessa on sovittu.
Lähetetyn työntekijän komennusaika vaihtelee eri maiden sopimuksissa. EU/ETA-alueella vakuutus-aika on siis 12 kuukautta. Yhdysvallat hyväksyy viiden vuoden komennuksen, mutta esimerkiksi Israel vain kolmen. Tätä pidempiin komennuksiin tarvitaan poikkeuslupa, jota haetaan Eläketurvakeskukselta. Eläketurvakeskus tutkii, onko järkevää ja työntekijän edun mukaista jatkaa Suomen sosiaaliturvan piirissä. Suurin osa jatkoaikahakemuksista hyväksytään.
Lähetetyn työntekijän todistus on hyvä hakea Eläketurvakeskuksesta hyvissä ajoin ennen työkomennuksen alkua. Todistukseen tulevat työnantajaa koskevat tiedot allekirjoittaa laitoksen johtaja tai hallintopäällikkö. Alle kuukauden kestävää lyhytaikaista työmatkaa varten todistusta ei yleensä tarvitse hankkia. Todistus otetaan mukaan kohdemaahan, vaikkei sitä tarvitse erikseen mennä mihinkään esittämään. Mikäli palkanmaksu tapahtuu ulkomailla, on todistus toimitettava palkanlaskijalle, jottei sosiaaliturvamaksuja tarvitse maksaa muualle kuin Suomeen.
Kela antaa erikseen kirjallisen päätöksen Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta myös niille lähetetyille työntekijöille, joilla on Eläketurvakeskuksen antama todistus EU-maahan tai sopimusmaahan.
EU-säännökset ja sosiaaliturvasopimukset varmistavat sen, että alueella ansaittu eläke maksetaan työntekijälle riippumatta siitä, missä alueen maassa hän asuu eläkkeelle jäädessään. Sopimuksilla helpotetaan myös eläkeoikeuden syntymistä silloin, kun eläkeoikeuden saamisen edellytyksenä on useamman vuoden työskentely kyseisessä maassa: työskentely Suomessa rinnastetaan työskentelyyn toisessa sopimusmaassa, esimerkiksi Saksassa.
Kun Suomen ja lähetetyn työntekijän kohdemaan välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta, sovelletaan Suomen kansallista asumiseen perustuvaa sosiaaliturvalainsäädäntöä, jonka toimeenpanosta vastaa Kela. Tällöin on yleistä, että henkilöön sovelletaan yhtä aikaa sekä Suomen että kohdemaan lainsäädäntöä, ja hän saattaa esimerkiksi joutua maksamaan maksuja molempiin maihin.
Näihin muihin kuin EU/ETA- tai sosiaaliturvasopimusmaihin alle vuodeksi lähtevä työntekijä pysyy oleskelun aikana Suomen sosiaaliturvan piirissä ilman erillistä hakemusta. Ulkomailla oleskelusta tulee kuitenkin ilmoittaa omaan Kelan kotitoimistoon (lomake 439). Tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta ei ole merkitystä sillä, ollaanko ulkomailla työssä tai muuten vain esimerkiksi sapattivapaata viettämässä.
Suomen sosiaaliturvassa voi pysyä vuotta kauemminkin. Henkilön on oltava lähetetty työntekijä tai suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottama. Lisäksi edellytetään, että henkilö kuului Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ulkomaille lähtiessään ja että hänellä on kiinteät siteet Suomeen. Hakemus on jätettävä viimeistään vuoden kuluttua ulkomaille lähdöstä. Päätöstä haetaan Kelan kansainvälisten asiain ryhmältä, ja se myönnetään korkeintaan viideksi vuodeksi. Sittenkin päätöstä voidaan jatkaa, mikäli kiinteät siteet Suomeen säilyvät, eikä kohdemaassa ole saatavissa kohtuullista sosiaaliturvaa.
Kiinteiden siteiden arviointiin vaikuttavat muun muassa Suomessa ja työskentelymaassa asuttu aika, perhesiteet ja toistuva oleskelu Suomessa. Lähetetyn työntekijän työeläketurva tulee olla järjestetty Suomessa.
Kun lähdetään ei-sosiaaliturvasopimusmaahan, ei työeläkkeestä ja tapaturmavakuutuksesta anneta mitään todistusta, vaan vakuutus otetaan työeläkelaitoksessa ja tapaturmayhtiössä. Jos työsuhde tällöin on ulkomaiseen yritykseen, työ- ja tapaturmaturmaturvan järjestäminen on Suomessa vapaaehtoista. Näissä tilanteissa sosiaaliturva on yleensä järjestettävä myös työntekomaassa. Työnantaja ja työntekijä saavat pyynnöstä Eläketurvakeskukselta todistuksen siitä, että työeläketurva on järjestetty Suomessa. Joskus sen avulla saa vapautuksen vakuutusmaksuista työskentelymaassa.
Oma tapauksensa ovat ulkomailla oleskelevat, Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt, jotka palkataan yritykseen heidän ollessaan ulkomailla. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi opiskelijat tai lähetetyt työntekijät. Kela voi hakemuksesta päättää, että työntekijään sovelletaan edelleen Suomen sosiaaliturvaa. Tällöin hänellä on oltava kiinteät siteet Suomeen ja palkkaavan yrityksen tulee olla nimenomaan suomalainen, edes suomalaisyrityksen tytäryhtiö ei tässä tapauksessa riitä. Lisäksi paikalta palkatun työntekijän työeläketurvan pitää olla järjestetty Suomessa.
Lähetetyn työntekijän perheenjäsenten sosiaaliturva-asiat kuuluvat Kelalle, joten Kela tutkii myös Eläketurvakeskuksen todistuksella lähetetyn työntekijän mukana seuraavien perheenjäsenten oikeuden suomalaiseen sosiaaliturvaan. Jos ulkomailla olo kestää alle vuoden, voivat perheenjäsenet pysyä Suomen asumisperusteisessa sosiaaliturvassa ilman hakemusta. Ulkomailla oleskelusta tulee silti ilmoittaa Kelan toimistoon.
Jos perheenjäsen lähtee ulkomaille myöhemmin kuin lähetetty perheenpää, hänen pitää hakea Kelalta päätöstä erikseen. Perheenjäsenillä tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa sekä alle 18-vuotiaita lapsia tai alle 25-vuotiaita opiskelevia lapsia.
Kun henkilö kuuluu ulkomailla Suomen sosiaaliturvan piiriin, hänellä on oikeus lähes kaikkiin etuuksiin aivan kuin hän asuisi Suomessa. Maksussa olevien etuuksien maksamista jatketaan ja uusia myönnetään hakemuksesta. Ulkomaille ei makseta lasten kotihoidon tukea, asumistukea eikä työt-tömyysetuuksia. Poikkeuksena EU:n alueelta työtä etsivälle maksetaan työttömyyskorvausta kolmen kuukauden ajalta.
Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvalla EU/ETA-maahan lähetetyllä työntekijällä on oikeus saada sairaanhoitoa kohdemaassa samoilla kustannuksilla ja yleensä samoilla menettelyillä kuin maassa asuvillakaassa asuvillakin.
Sopimusten ulkopuolisissa maissa sekä niissä maissa, joiden kanssa tehty sosiaaliturvasopimus ei sisällä sairaanhoitoa, korvaus sairaanhoitokustannuksista saadaan Suomen sairausvakuutuslain mukaan. On hyvä huomata, että korvattava osuus on yleensä hyvin pieni kustannuksiin verrattuna, sillä esimerkiksi sairaalan päivähoitomaksuja ei sairausvakuutuslain nojalla korvata.
Lähetetyllä työntekijällä ja hänen perheenjäsenillään on oikeus käyttää Suomessa ollessaan terveyspalveluita samalla tavalla kuin Suomessa asuvien. Tarkempia tietoja sairaanhoitoasioista saa Kelan toimittamasta esitteestä "Kun sairastut ulkomailla".
Kun henkilö palaa Suomeen sinä aikana, jolloin hän kuuluu yhä Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvan piiriin, riittää soitto KELAn kansainväliseen ryhmään tai omaan KELA-konttoriin.
Jos Suomeen palataan vakinaisesti, alkaa sosiaaliturva heti maahantulosta. On kuitenkin joitakin etuuksia, joissa edellytetään tietyn pituista asumisaikaa Suomessa. Tällaisia vaatimuksia on eläkela-eissa, vammaistukilaissa ja vanhempainpäivärahoissa.
Työttömyysturvassa edellytetään työskentelykausien täyttämistä Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaan kuuluvana. EU/ETA-alueella ja sosiaaliturvasopimusmaissa täytettyjä vastaavia vakuutuskausia voidaan laskea hyväksi Suomen etuuksia myönnettäessä.On hyvä olla yhteydessä KELAan aina, kun lähtee ulkomailla tai palaa sieltä.
Alkuun
Alkuun
Englanninkielinen Guide for Foreign Researchers and Teachers
Viranomaisia koskeva ajankohtainen tieto tulee aina tarkistaa suoraan ao. virastosta.
Päivitetty 3.4.2012 Henkilöstöpalvelut |
