Vuorotteluvapaalain mukaan vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilö on hankkinut työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 10 vuotta. Henkilöillä joilla on työhistoriaa vähintään 25 vuotta korvaus nousee 80 prosenttiin työttömyysturvasta, mutta muilla korvaus on nykyisen tasoinen eli 70 prosenttia.
Uudelle vuorotteluvapaajaksolle työntekijä pääsee vasta viiden vuoden työssäolon jälkeen. Sijaisen palkkaamisessa etusijalla ovat nuoret työttömät, äskettäin korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sekä pitkäaikaistyöttömät.
Edellytykset
Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä ja työntekijä, jonka työaika on yli 75% alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta vuorottelusopimuksella.
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että vuorottelijan kokoaikainen (vähintään 75 %) työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tässä työssäoloon.
Työnantajan tulee palkata vuorotteluvapaan ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.
Vuorotteluvapaan pituus
Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja enintään 359 kalenteripäivää.
Vapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa. Jokaisen jakson pituuden on oltava vähintään 90 päivää.
Vuorotteluvapaasta sopiminen
Työnantaja ja työntekijä sopivat vuorotteluvapaasta. Vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön, tehdään kirjallisesti. Oulun yliopistossa sopimuksen allekirjoittavat hakija ja laitoksen/yksikön johtaja.
Vuorotteluvapaan hakijan on lisäksi haettava työstävapautusta vuorotteluvapaan ajaksi.
Työttömän palkkaaminen vapaan ajaksi
Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajan on palkattava työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö, jonka ei tarvitse olla työvoimatoimiston osoittama.
Palkattavan henkilön työttömyyden kestolle ei ole asetettu vaatimuksia.
Työtön on palkattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän työajan pituinen.
Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut.
Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavaan työttömään noudatetaan määräaikaista työsuhdetta koskevia lainsäädännön sekä ko. tyehtosopimusten määräyksiä. Määräaikainen työsuhde lakkaa sovitun määräajan tai sijaisuuden päättyessä ilman irtisanomista.
Jos vuorotteluvapaan ajaksi palkatun työntekijän palvelussuhde päättyy jostakin syystä ennen vapaan loppumista, vuorotteluvapaa jatkuu normaalisti. Työnantajan tulee tällöin palkata viivytyksettä (viimeistään kahden kuukauden kuluessa) uusi työtön jäljellä olevaksi vuorotteluvapaan ajaksi.
Vuorotteluvapaan keskeyttäminen
Vuorotteluvapaan voi keskeyttää vain sopimalla tästä työnantajan kanssa.
Vuorotteluvapaa päättyy äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan alkaessa ja tilanteissa, joissa työntekijä saa erityishoitorahaa.
Työhön paluu vuorotteluvapaan päättyessä
Vuorottelijalla on oikeus vuorotteluvapaan päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.
Vuorottelukorvaus
Henkilöillä joilla on työhistoriaa vähintään 25 vuotta korvaus nousee 80 prosenttiin työttömyysturvasta, mutta muilla korvaus on nykyisen tasoinen eli 70 prosenttia.
Korvaus on veronalaista tuloa, joten verovuoden muilla tuloilla ja verovähennyksillä on vaikutusta korvauksen nettomäärään.
Lisätietoja
Lisätietoja antavat KELAn paikallistoimistot ja työ- ja elinkeinotoimistot.
Ks. myös
11.05.2011 |
