OULUN YLIOPISTON HALLINTOJOHTOSÄÄNTÖ   Yliopistolain (645/97) 41 §:n nojalla hallitus on 1 päivänä syyskuuta 1999 hyväksynyt seuraavan johtosäännön. Muutettu 40 § 16.8.2000 (HA 74/2000) Muutettu 41 § 16.8.2000 (HA 74/2000) Muutettu 3 § 1.11.2000 (HA 92/2000) Muutettu 15 § 1 mom. 31.1.2001 (HA 13/2001) Lisätty 18 § 3 mom. 31.1.2001 (HA 12/2001) Lisätty 72 a § 13.3.2002 (HA 24/2002) Lisätty 21 § 2 mom. 3 kohta 24.4.2002 (HA 36/2002) Muutettu 39 § 2 mom. 24.4.2002 (HA 36/2002) Lisätty 64 §:n 2 mom. viimeinen lause 24.4.2002 (HA 36/2002) Muutettu 32 § 1 mom. ja luvun otsikko 4.12.2002 (HA 83/2002) Muutettu 7 § 2 mom. 10.9.2003 (HA 58/2003) Lisätty 20 § 1 mom. kohta 8c 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 31 §:n 1 mom. 13 kohtaa ja lisätty kohta 14 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 33 §:n 2 mom. 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 37 §:n 1 mom. 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 42 §:n 8 kohtaa ja lisätty kohta 10 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 43 §:n kohtaa 7 ja muutettu 2 mom. 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 45 §:n kohtaa 10 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 46 §:n kohtaa 8 ja mom. 2 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 58 §:n 1 mom. kohta 5 10.9.2003 (HA 58/2003) Lisätty 64 §:n 3 mom. 10.9.2003 (HA 58/2003) Muutettu 9 § 3.12.2003 (HA 79/2003) Muutettu 48 § 3.12.2003 (HA 79/2003) Muutettu 59 § 3.12.2003 (HA 79/2003) Muutettu 58 §:n 2 mom. 3.12.2003 (HA 79/2003) Kumottu 11 §:n 1 momentin 5) kohta 26.3.2004 (HA 23/2004) Muutettu 14 §:n 1 momentin 6) kohta 26.3.2004 (HA 23/2004) Muutettu 37 §:n 1 momentin ensimmäinen lause 21.6.2004 (HA 39/2004) Muutettu 54 § 1 mom. ja lisätty 2 mom. 10.11.2004 (HA 54/2004) Muutettu 12 § 25.5.2005 (HA 24/2005) Muutettu 60 §:n 1 momentti 25.5.2005 (HA 24/2005) Muutettu 9 § 30.11.2005 (HA 46/2005) Lisätty 52 a § 30.11.2005 (HA 46/2005) Lisätty 9 a § 18.1.2006 (HA 5/2006) Lisätty 14 §:n 1 mom. kohta 4a) ja muutettu kohta 5) 18.1.2006 (HA 5/2006) Lisätty 20 §:n kohta 10a) 18.1.2006 (HA 5/2006) Lisätty 33 §:n 1 mom. kohta 3a) 18.1.2006 (HA 5/2006) Muutettu 59 § 18.1.2006 (HA 5/2006) Muutettu 11 §:n 1 mom. 10) kohta 8.2.2006 (HA 12/2006) Muutettu 18 § 8.2.2006 (HA 12/2006) Lisätty 18 a § 8.2.2006 (HA 12/2006) Lisätty 18 b § 8.2.2006 (HA 12/2006) Lisätty 18 c § 8.2.2006 (HA 12/2006) Muutettu nimi 9 §:n 2 mom. 8.11.2006 (HA 46/2006) Muutettu 51 §:n 3 kohta 31.1.2007 (HA 5/2007) Muutettu 37 §:n 1 mom. 12.9.2007 (HA 33/2007) Muutettu 37 §:n 1 mom. 3.10.2007 (HA 39/2007) Muutettu 38 §:n 1 mom. 3.10.2007 (HA 39/2007) Lisätty 72 b § 12.3.2008 (HA 9/2008) Muutettu 9 §:n 2 mom. 22.10.2008 (HA 44/2008) Muutettu nimi 9 §:n 1. kohta 3.12.2008 (HA 48/2008) Muutettu nimi 47 § 3.12.2008 (HA 48/2008) 1 luku Yleiset säännökset 1 § Tämän johtosäännön tarkoituksena on täydentää yliopistolain ja -asetuksen säädöksiä sekä antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä yliopiston hallintoelinten toimivallasta, tehtävistä, toimikaudesta, jäsenmäärästä, jäsenten valinnasta, henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta sekä yliopiston muusta hallinnosta. YL 2 § Itsehallinto Yliopistoilla on itsehallinto. Yliopistoille on varattava yksinomaan niitä koskevia lakeja ja asetuksia valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.   3 § Yliopistoon kuuluminen Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat.   YL 4 § Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistojen tulee pyrkiä keskenään yhteistyöhön siten, että niiden kesken vallitsee tarkoituksenmukainen työnjako. Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin. Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Tämän hallintojohtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä tai johtosäännöllä toisin määrätä. 2 § Sen lisäksi mitä harjoittelukouluista on säädetty yliopistolaissa ja -asetuksessa, harjoittelukoulun asemasta, hallinnosta ja toiminnasta määrätään harjoittelukouluja koskevassa johtosäännössä. Tarkemmat määräykset yliopiston hallintovaalien järjestämisestä annetaan yliopiston vaalijohtosäännössä. Talousasioiden hoidosta, taloussuunnittelusta ja sisäisestä valvonnasta annetaan yksityiskohtaisia määräyksiä taloussäännössä. Opintoasiain hallinnosta, opetuksesta ja opiskelijoista annetaan tarkemmat määräykset erillisessä johtosäännössä.  Konsistori 3 § Yliopiston professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä yliopistossa työskentelevät Suomen Akatemian tutkijaprofessorit muodostavat konsistorin. Konsistorin tehtävänä on edistää tieteenalojen välistä yhteistoimintaa sekä ylläpitää yliopiston akateemisia perinteitä. (HA 92/2000) Neuvottelukunta 4 § Yliopiston ja sen ympäristön yhteistyötä varten yliopistolla on neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on erityisesti 1) tehdä aloitteita yliopiston asianomaisille toimielimille yliopistossa annettavan opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi; 2) antaa yliopiston hallitukselle, muille yliopiston toimielimille ja ulkopuolisille pyynnöstä lausuntoja asioista, joilla on periaatteellinen tai muutoin tärkeä merkitys yliopistolle; 3) käsitellä yliopiston toimintaan ja talouteen liittyviä ja muita strategisia suunnitelmia ja antaa yliopiston johdolle niistä palaute; sekä 4) edistää muutoinkin yliopiston kehittämistä yhdessä yliopiston toimielinten kanssa. Neuvottelukunnassa on enintään 20 jäsentä. Neuvottelukunnan asettaa yliopiston hallitus. Neuvottelukunnan tehtävistä ja toiminnasta on annettu erillinen toimintasääntö. Organisaatio 5 § Yliopisto on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio, joka on rakenteeltaan konserniorganisaatio. Sitä johdetaan yhteisesti hyväksyttyjen arvojen, kokonaistavoitteiden ja toimintalinjojen mukaisesti. Toiminnassa otetaan huomioon yliopiston perustehtävä ja vahvistetut painoalat. Tulosyksiköt vastaavat taloudestaan ja siitä, että sovitut tavoitteet toteutuvat. Tulosvastuu on hajautettu, mutta vastuu kokonaistuloksesta on 6 §:ssä mainitulla konsernijohdolla. 6 § Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, vararehtorit ja hallintopalvelut. 7 § Yliopistossa on seuraavat tiedekunnat: 1) humanistinen tiedekunta 2) kasvatustieteiden tiedekunta 3) luonnontieteellinen tiedekunta 4) lääketieteellinen tiedekunta 5) taloustieteiden tiedekunta ja 6) teknillinen tiedekunta. Tiedekuntien hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit. (HA 58/2003) 8 § Tiedekunnat jakaantuvat yliopiston hallituksen päätöksen mukaisesti opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten yksiköihin.  Yksiköiden hallinnosta määrätään jäljempänä tässä johtosäännössä. 9 § Yliopistossa on seuraavat tiedekuntiin kuulumattomat erilliset laitokset: 1) elektronimikroskopian laitos (HA 48/2008) 2) Kajaanin yliopistokeskus 3) kielikeskus 4) kirjasto 5) koe-eläinkeskus 6) koulutus- ja tutkimuspalvelut 7) mikro- ja nanoteknologian keskus (HA 46/2005) 8) Sodankylän geofysiikan observatorio ja 9) Thule-instituutti (HA 79/2003) Lapin yliopiston kanssa yhteinen Meri-Lappi Instituutti (HA 46/2006) on lakkautettu (HA 44/2008). YL 14 § 4 mom. Yliopistoilla voi olla yhteisiä yksiköitä toisten yliopistojen sekä muiden laitosten ja yhteisöjen kanssa. Niiden hallinnosta säädetään tarvittaessa asetuksella. Erillisten laitosten perustamisesta päättää yliopiston hallitus. 9 a § (HA 5/2006) Yliopistossa voi olla sen perustehtävien toteuttamiseksi myös muita hallituksen perustamia tieteen- tai koulutusalakohtaisia, tieteidenvälisiä tai alueellisia yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävistä ja hallinnosta päätetään hallituksen hyväksymässä johtosäännössä. 10 § Yliopiston hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla. Hallitus 11 § Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä yliopistolain 11 §:ssä tai muualla laissa tai asetuksessa säädetään, YL 11 § Hallitus ja sen tehtävät Yliopiston ylin päättävä hallintoelin on hallitus, jonka tehtävänä on kehittää yliopiston toimintaa sekä: 1) hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat; 2) päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; 3) antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; sekä 4) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset. Hallituksen muista tehtävistä voidaan säätää asetuksella ja määrätä yliopiston sisäisillä määräyksillä. YA 2 § Hallituksen tehtävät Sen lisäksi, mitä yliopistolain 11 §:n 1 momentissa säädetään, hallituksen tehtävänä on: 1) määrätä ehdollepanoviranomainen professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämistä varten; 2) nimittää professorin ja apulaisprofessorin virkaan, jollei 1 §:stä muuta johdu; sekä 3) päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä. Hallituksen muista tehtävistä määrätään johtosäännössä. 1) tehdä ehdotuksia yliopistoa koskevista keskeisistä säädöksistä sekä yliopiston kehittämisestä ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja; 2) päättää yliopiston tulosyksiköistä ja muista organisaation keskeisistä rakenteista; 3) seurata ja arvioida yliopiston toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta; 4) hyväksyä yliopiston henkilöstöstrategia ja henkilöstöhallinnon periaatteet; 5) kumottu (HA 23/2004); 6) määrätä johtokuntien ja vastaavien toimielinten jäsenet, ellei muualla ole toisin säädetty tai määrätty; 7) hyväksyä yliopiston tilinpäätös ja päättää niistä toimenpiteistä ja kehittämishankkeista, joihin tilinpäätös ja tarkastuskertomukset antavat aihetta; 8) nimittää tai ottaa a) professorit, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta; b) erillisten laitosten johtajat tai erillisen laitoksen johtajan tehtäviä hoitavat, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta; c) hallintojohtajan ja muun hallintopalvelujen henkilökunnan, joka hoitaa esittelijän tehtäviä yliopiston hallituksessa ja palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta; d) muun erillisten laitosten ja hallintopalvelujen henkilökunnan, josta se on niin erikseen päättänyt; 9) myöntää virkavapauden tai vastaavan vapautuksen edellä kohdassa 8) mainituille henkilöille, jos virkavapaus kestää yli kaksi vuotta; 10) päättää vararehtoreiden valinnasta ja tehtävistä siten, kuin tässä johtosäännössä jäljempänä määrätään; (HA 12/2006) 11) valita tilintarkastajat tarkastamaan yliopistolle lahjoitettujen ja testamentattujen rahastojen tilejä; sekä 12) valita yliopiston tukisäätiön hallituksen jäsenet ja muut toimihenkilöt siten kuin siitä tukisäätiön säännöissä erikseen määrätään. OY:n johtosääntö opetuksesta ja opiskelusta:   1 § Hallitus päättää opiskelijoiden opinto-oikeuden ja valintajärjestelmän perusteista.   9 § Hallitus päättää tiedekuntaneuvoston esityksestä koulutusohjelmista ja niiden suuntautumisvaihtoehdoista. Hallitus voi siirtää sille tämän johtosäännön mukaan kuuluvan asian rehtorin, hallintopalvelujen tai tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. 12 § Hallitukseen kuuluu 19 jäsentä seuraavasti: 1) Rehtori ja tiedekuntien dekaanit. Rehtorin varajäsenenä ja hallituksen varapuheenjohtajana toimii ensimmäinen vararehtori. Dekaanien varajäseninä toimivat varadekaanit. 2) Yliopiston henkilökunta, professorien virkaan nimitettyjä lukuun ottamatta, valitsee keskuudestaan kuusi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. 3) Yliopiston ylioppilaskunta valitsee opiskelijoiden keskuudesta neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. 4) Hallitus kutsuu kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet henkilöistä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita. Muiden kuin opiskelijajäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta. Opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Vararehtoreilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. (HA 24/2005) YL 12 § Hallituksen kokoonpano Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Hallituksessa tulee olla lisäksi edustettuina ryhmittäin: 1) yliopiston professorit ja apulaisprofessorit; 2) muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö; ja 3) opiskelijat. Kustakin 1 momentissa tarkoitetusta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallituksen koko jäsenmäärästä. Hallituksen jäsenillä voi olla varajäseniä. Hallituksen jäsenten kokonaismäärästä ja 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä määrätään johtosäännössä. Sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään, hallituksen jäsenistä vähintään yksi ja enintään kolmannes on valittava henkilöistä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita. Rehtori ja vararehtorit 13 § Rehtori vastaa tulossopimuksessa yliopistolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä hyväksyttyjen yliopistoa yleisesti koskevien suunnitelmien täytäntöönpanosta. Rehtori voi asettaa johtamisen tueksi yliopiston johtoryhmän sekä johdon tukiryhmän. Yliopiston johtoryhmän ja johdon tukiryhmän tehtävänä on tukea rehtoria yliopiston strategisessa johtamisessa ja kehittämisessä. 14 § Rehtorin tehtävänä on yliopistolain 13 §:ssä ja yliopistoasetuksen 3 §:ssä säädettyjen tehtävien lisäksi YL 13 § 1 mom. Rehtori ja vararehtori Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai yliopiston sisäisissä määräyksissä toisin säädetä tai määrätä.   YA 3 § Rehtori Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa viranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. Rehtori voi saattaa hallituksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen ja periaatteellisesti tärkeä. Rehtoriksi valittu on määräaikaisessa virkasuhteessa yliopistoon. Henkilö, joka on opettajana samassa yliopistossa, jonka rehtoriksi hänet on valittu, on vapautettu toimikautensa ajaksi virkaansa kuuluvista tehtävistä. 1) toimia yliopiston hallituksen ja konsistorin puheenjohtajana; 2) jakaa valtion talousarviossa yliopistolle osoitetut määrärahat hallituksen päättämien strategisten suunnitelmien ja suuntaviivojen mukaisesti; 3) johtaa tutkimuksen ja opetuksen yleistä kehittämistä sekä yliopiston strategista suunnittelua ja toimintaa; 4) johtaa yliopiston sisäistä ja ulkoista viestintää sekä kansainvälistä toimintaa; 4a) päättää yliopiston osakkuudesta osakeyhtiöissä tai muissa juridisissa yhteisöissä; (HA 5/2006) 5) hyväksyä yliopistoa koskevat sopimukset ellei tässä johtosäännössä tai muualla ole toisin säädetty tai määrätty; (HA 5/2006) 6) päättää hallituksen hyväksymien henkilöstöstrategian ja henkilöstöhallinnon periaatteiden mukaisesti opetus- ja tutkimusvirkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta sekä professorin virkojen alasta lukuun ottamatta alan täsmentämistä, jonka päättää tiedekuntaneuvosto; (HA 23/2004) 7) nimittää dosentit; 8) päättää johtokuntien sekä vastaavien hallintoelinten täydentämisestä niiden toimikauden aikana; 9) päättää yliopistolle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta; sekä 10) käsitellä ja ratkaista muut yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, joista ei toisin säädetä tai määrätä. Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin, hallintopalveluiden tai yliopiston viranhaltijan käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi. 15 § Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen tai kolmas vararehtori mainitussa järjestyksessä. (HA 13/2001) Rehtori on vapautettu vakinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan. Rehtorin ja vararehtorin valinta 16 § Rehtorin valinnasta sekä kelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa. YL 13 § 2 ja 3 mom. Rehtori valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Rehtorin valitsee yliopiston vaalikollegio. Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon tai että hänet on nimitetty jonkin yliopiston professorin virkaan ja että hänellä on käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun rehtoriksi voidaan kuitenkin valita myös apulaisprofessorin, yliassistentin tai lehtorin virkaan nimitetty henkilö. Yliopistossa voi olla yksi tai useampia vararehtoreita sen mukaan kuin yliopiston hallitus päättää. YL 37 § Vaalikollegio Vaalikollegiossa tulee olla professoreiden, apulaisprofessoreiden, muiden opettajien ja tutkijoiden, muun henkilöstön sekä opiskelijoiden edustajia. Vaalikollegion kokoonpanon osalta on lisäksi voimassa, mitä 12 §:n 2 momentissa säädetään. Tarkemmat määräykset vaalikollegion jäsenistä ja valinnasta annetaan johtosäännössä, Helsingin yliopiston vaalikollegiosta kuitenkin asetuksella. 17 § Vararehtorin tulee olla yliopiston professorin virkaan nimitetty henkilö. Sillä, joka on ollut rehtorina edellisen toimikauden, on oikeus kieltäytyä ehdokkuudesta rehtorin tai vararehtorin tehtävään. Vaalikollegio voi hyväksyä muunkin syyn kieltäytymiseen. 18 § (HA 12/2006) Rehtorin valitsee viideksi vuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet, vararehtorit, erillisten laitosten johtajat sekä hallintojohtaja. Rehtori valitaan umpilipuin suoritettavalla äänestyksellä. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, vaalin tulos ratkaistaan arvalla. Tarkempia määräyksiä vaalin toimittamisesta ja asioiden käsittelystä vaalikollegiossa annetaan vaalijohtosäännössä. (HA 12/2001) 18 a § (HA 12/2006) Vararehtorit määrää tehtäviinsä rehtorin esityksestä yliopiston hallitus rehtorin toimikautta vastaavaksi ajaksi. Ennen esityksen tekoa rehtori kuulee yliopiston tiedekuntia, erillisiä laitoksia sekä tutkimuksen painoaloja. Rehtorin ja vararehtorien valinnassa pyritään siihen, että yliopiston eri tieteenalat tulevat mahdollisimman tasapuolisesti edustetuiksi. 18 b § (HA 12/2006) Vararehtorit avustavat rehtoria tämän tehtävissä. Vararehtoreille voidaan osoittaa opetukseen, tutkimukseen tai muihin yliopiston toimintoihin liittyviä tehtäviä siten kuin yliopiston hallitus valinnan yhteydessä rehtorin esityksestä päättää. Tarkemmasta tehtävien ja päätösvallan jakamisesta rehtorin ja vararehtorien kesken päättää rehtori. 18 c § (HA 12/2006) Jos rehtorin tehtävä tulee avoimeksi aiemmin kuin kuusi kuukautta ennen toimikauden päättymistä, uusi rehtori ja uudet vararehtorit valitaan uudeksi viiden vuoden toimikaudeksi noudattaen soveltuvin osin 18 ja 18a §:iä. Jos vararehtorin toimikausi tulee avoimeksi aiemmin kuin kuusi kuukautta ennen toimikauden päättymistä, uusi vararehtori valitaan kyseisen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi noudattaen soveltuvin osin 18 a §:ää. Hallintopalvelut 19 § Yliopistossa on perustoimintoja tukevien ja perusrakennetta ylläpitävien keskitettyjen toimintojen hoitamiseksi hallintopalvelut. Hallintopalvelujen tehtävänä on hoitaa mahdollisimman tuloksellisesti ja taloudellisesti ne tehtävät ja palvelut, jotka viranomaistehtävinä sille kuuluvat tai on muutoin tarkoituksenmukaista järjestää yliopistossa keskitetysti. 20 § Hallintopalvelujen tehtävänä on erityisesti 1) valmistella, esitellä ja toimeenpanna hallituksen ja rehtorin päätettäväksi kuuluvat asiat; 2) valvoa yliopiston omaa tai hallinnassa olevaa omaisuutta; 3) vastata toimitilojen hankinnasta, varustamisesta, kunnossapidosta ja sisäisistä järjestelyistä; 4) vastata yliopiston työnantajatehtävistä sekä yleis- ja henkilöstöhallinnosta siltä osin kuin ne eivät kuulu muiden hallintoelinten tehtäviin; 5) vastata yliopiston taloussuunnittelusta ja taloushallinnosta; 6) päättää muiden kuin opetus- ja tutkimusvirkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta hallituksen hyväksymien henkilöstöstrategian ja henkilöstöhallinnon periaatteiden mukaisesti; 7) nimittää tai ottaa a) hallintopalveluihin kuuluva henkilöstö, ellei sen nimittäminen tai ottaminen kuulu hallituksen toimivaltaan; b) yliopiston henkilöstö, jonka nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muiden hallintoelinten toimivaltaan; 8) myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus a) hallintopalveluihin kuuluvalle henkilöstölle, jos virkavapauden myöntäminen ei kuulu hallituksen toimivaltaan; b) yliopiston henkilöstölle, jos virkavapauden myöntäminen ei kuulu muun toimielimen toimivaltaan; c) yliopiston henkilöstölle, jos virkavapaus perustuu virka- tai työehtosopimuksessa määriteltyihin ehtoihin; (HA 58/2003) 9) vastata yliopiston strategiseen suunnitteluun, kehittämiseen sekä arviointiin liittyvästä valmistelusta; 10) vastata opetuksen ja opiskelun sekä kansainvälisten asioiden tukitoiminnoista ja palvelutehtävistä; 10a) vastata tiedehallinnon, tutkimuksen, tutkijakoulutuksen ja tutkimustulosten hyödyntämisen tukitoiminnoista ja palvelutehtävistä (HA 5/2006); 11) vastata yliopiston viestinnästä; 12) vastata yliopiston tietohallinnosta; sekä 13) vastata muista yliopistolle kuuluvista asioista, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty. 21 § Hallintopalveluja johtaa hallintojohtaja. Hallintojohtaja vastaa hallintopalvelujen tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille. Hallintojohtajan tehtävänä on erityisesti 1) avustaa rehtoria yliopiston johtamisessa; 2) tehdä aloitteita yliopiston toimintaa, erityisesti sen hallintoa, organisaatiota ja toimintaprosesseja koskeviksi uudistuksiksi; 3) päättää ja vastata hallintopalveluille osoitettujen määrärahojen käyttämisestä. (HA 36/2002) 22 § Hallintopalveluille kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintopalvelujen muun virkamiehen ratkaistavaksi. Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintopalvelujen virkamiehen ratkaistava. 23 § Tehtäviensä hoitamiseksi hallintopalvelut jakautuu vastuualueisiin. Vastuualueista sekä niiden johtovastuusta päättää rehtori. 24 § Vastuualueen johtaja/päällikkö johtaa, kehittää ja valvoo alueensa toimintaa sekä vastaa alueensa tuloksellisuudesta ja taloudesta hallintojohtajalle. Hallintojohtaja ratkaisee epäselvissä tapauksissa, mille vastuualueelle asia kuuluu. Hallintojohtajan estyneenä ollessa hänen tehtäviään hoitaa talousjohtaja, ellei tehtävien hoitamisesta toisin päätetä. Vastuualueen johtajan/päällikön estyneenä ollessa hänen tehtäviään hoitaa hallintojohtajan määräämä henkilö. 25 § Hallintopalvelujen henkilökunta sijoitetaan 23 §:ssä mainituille vastuualueille. Hallintopalveluissa voi olla myös vastuualueiden ulkopuolista yhteistä henkilökuntaa. Hallintojohtaja päättää henkilökunnan sijoittamisesta vastuualueille. 26 § Hallintopalveluihin kuuluu se yliopiston henkilökunta, jonka sijoittamisesta ei toisin määrätä. Tiedekuntaneuvostot 27 § Seuraavat säännökset koskevat kasvatustieteiden tiedekuntaa ja sen yksiköitä vain mikäli jäljempänä tässä johtosäännössä ei ole toisin erikseen määrätty (§:t 40–46). 28 § Tiedekuntaneuvostoon valitaan hallituksen päätöksen mukaan 14, 18, 22 tai 26 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Muiden kuin opiskelijajäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta. Opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Yliopistolain 12 §:n 1 momentissa mainitut ryhmät tulee olla edustettuna tiedekuntaneuvostojen eri kokovaihtoehdoissa seuraavasti: 6:4:4, 8:5:5, 10:6:6, 12:7:7. Tiedekuntaneuvosto voi kutsua täysivaltaiseksi jäsenekseen vaaleilla valittujen jäsenten lisäksi enintään kolme yliopiston ulkopuolista jäsentä. Käsiteltäessä tuotantotaloutta koskevia asioita teollisuustalouden professori kuuluu teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon sen täysivaltaisena jäsenenä. YL 15 § Yliopiston yksiköiden hallinto Tiedekunnan tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun yksikön toimintaa johtaa dekaani tai muu johtaja. Lisäksi yksikössä on monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen kokoonpanon osalta on voimassa, mitä 12 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään hallituksesta. Yksikön jäsenten kokonaismäärästä ja 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä päätetään johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan myös päättää, että yksikön jäsenistä enintään kolmannes voidaan valita henkilöistä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita. Professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämistä varten voidaan kuitenkin määrätä lisäjäseniä siten kuin johtosäännöllä tarkemmin määrätään. Tiedekunnan tai muun 1 momentissa tarkoitetun yksikön monijäseninen hallintoelin valitsee dekaanin tai muun johtajansa yksikön professorien ja apulaisprofessorien joukosta, jollei asetuksella jonkun yliopiston osalta toisin säädetä. Opiskelijoiden edustajat valitsee ylioppilaskunta. 29 § Tiedekuntaneuvostojen valintatavasta määrätään vaalijohtosäännössä. 30 § Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan määräytyy.   31 § Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on  1) edistää tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja kehittää siellä annettavaa opetusta sekä tehdä niitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja; 2) seurata ja arvioida tiedekunnan toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta; 3) edistää tiedekuntien ja laitosten välistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua; 4) hyväksyä tiedekunnan toimintaa ja taloutta sekä henkilöstöä koskevat suunnitelmat; 5) päättää tiedekunnalle osoitettujen määrärahojen jaon perusteista; 6) määrätä laitosten esityksestä laitosten johtajat ja varajohtajat; 7) tehdä esitys opetus- ja tutkimusvirkojen perustamisesta, muuttamisesta, lakkauttamisesta ja alasta, elleivät ne sisälly hyväksyttyyn henkilöstösuunnitelmaan; 8) päättää viran alan täsmentämisestä; 9) toimia virantäyttöasetuksen 1 §:n 1 momentin tarkoittamana ehdollepanoviranomaisena professorin virkojen täytössä; 10) käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat nimittämistä lukuun ottamatta; 11) tehdä esitys dosentin nimittämisestä ja niiden tiedekunnan virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien täyttämisestä, joiden täyttäminen kuuluu hallituksen toimivaltaan; 12) nimittää tai ottaa a) tiedekuntaan kuuluvat opettajat ja tutkijat, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta, lukuun ottamatta professoreita, joiden nimittäminen tai ottaminen kuuluu yliopiston hallituksen toimivaltaan, mikäli palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta; b) tiedekuntaneuvostossa esittelijänä toimiva sekä siihen rinnastettava henkilöstö, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta;  c) muu tiedekuntaan kuuluva henkilöstö, josta tiedekuntaneuvosto on erikseen niin päättänyt; sekä 13) myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus edellä kohdassa 12) mainitulle henkilöstölle, jos virkavapaus tai vastaava vapautus kestää yli kaksi vuotta eikä virkavapauden myöntäminen kuulu hallintopalvelujen toimivaltaan; (HA 58/2003) 14) päättää laitoksen tai vastaavan yksikön sisäisistä yksiköistä sekä vahvistaa tarvittaessa niiden toimintasäännöt. (A 58/2003) OY:n johtosääntö opetuksesta ja opiskelusta: 1 § Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekuntakohtaisista opiskelijavalintaperusteista. 7 § Tiedekuntaneuvosto hyväksyy perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteet ja yleiset osat. 16 § Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostelee väitöskirjat. Lisensiaatintutkimukset, pro gradu -tutkielmat, diplomityöt ja vastaavat tutkielmat sekä kypsyysnäytteet arvostelee joko tiedekuntaneuvosto tai laitosneuvosto. Tiedekuntaneuvosto päättää tästä tarkemmin. 30 § Tiedekuntaneuvosto päättää promootiosta. Tiedekuntaneuvosto voi antaa kunniatohtorin arvon. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian dekaanin, laitosneuvoston tai hallintopalveluiden ratkaistavaksi. Dekaani ja varadekaanit (HA 83/2002) 32 § Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen dekaanin sekä yhden tai kaksi varadekaania siten kuin tiedekuntaneuvosto päättää. Mikäli varadekaaneja valitaan kaksi, tulee dekaanille ja varadekaaneille vahvistaa tehtäväjako. (HA 83/2002) Dekaanin ja varadekaanin tulee olla nimitetty professorin virkaan. 33 § Dekaanin tehtävänä on 1) johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa; 2) toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana; 3) jakaa tiedekunnalle osoitetut määrärahat tiedekuntaneuvoston päättämien perusteiden mukaisesti; 3a) päättää ja vastata tiedekunnan hallinnolle osoitettujen määrärahojen käyttämisestä; (HA 5/2006) 4) vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille; 5) edistää tiedekuntien välistä ja sisäistä yhteistoimintaa ja viestintää sekä koordinoida laitosten kehittämistoimintaa; 6) tehdä esitys tiedekuntaan kuuluvien virkojen perustamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta, ellei se kuulu tiedekuntaneuvoston tehtäviin tai sisälly hyväksyttyyn henkilöstösuunnitelmaan; 7) nimittää tai ottaa tiedekunnan henkilöstön, jonka nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muiden hallintoelinten tehtäviin; 8) myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus tiedekunnan henkilöstölle, jollei virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntäminen kuulu muiden hallintoelinten toimivaltaan; 9) antaa lausuntoja hallituksen toimivaltaan kuuluvien virkavapauksien tai vastaavien vapautusten myöntämisestä; sekä 10) käsitellä ja ratkaista tiedekunnalle kuuluvat muut asiat, joista ei toisin säädetä tai määrätä. Dekaanin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään varadekaani. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän varadekaanin tai määräämänsä tiedekunnan virkamiehen/työntekijän käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. (HA 58/2003) Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Dekaani voi saattaa hallintopalveluiden käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian. OY:n johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista: 1 § Tiedekunnan dekaani hyväksyy uudet opiskelijat. 29 § Tiedekunnan dekaani antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista. 30 § Maisterin arvon antamisesta yliopiston jossakin tiedekunnassa ylemmän kandidaatin tai teknillisessä tiedekunnassa ekonomin tutkinnon suorittaneelle päättää tiedekunnan dekaani. Laitokset 34 § Tiedekunnan alaisista yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamista yksiköistä voidaan käyttää nimityksiä osasto, laitos, klinikka tai muuta yliopiston hallituksen hyväksymää nimitystä. Yksikön nimestä päättää hallitus hyväksyessään yksiköiden muodostamisen. Tässä johtosäännössä käytetään yksiköistä yleisnimitystä laitos ja yksiköiden johtajista nimitystä laitoksen johtaja. 35 § Laitosneuvostojen jäsenmäärästä ja kokoonpanosta päättää tiedekuntaneuvosto ottaen huomioon mitä hallintoelinten kokoonpanosta on säädetty yliopistolain 12 ja 15 §:ssä. Laitosneuvoston muiden kuin opiskelijajäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta. Opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Laitosneuvoston jäsenten valintatavasta määrätään vaalijohtosäännössä. 36 § Laitosneuvoston tehtävänä on, ellei tiedekuntaneuvosto yksittäisen laitoksen osalta toisin päätä, 1) kehittää laitoksen tutkimusta, opetusta ja muuta toimintaa, tehdä niitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja; 2) arvioida laitoksen toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta; 3) käsitellä toimintaa ja taloutta sekä henkilöstöä koskevat suunnitelmat, toimintakertomus sekä muut laitoksen toimintaan oleellisesti vaikuttavat suunnitelmat ja esitykset; 4) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys laitoksen johtajan ja varajohtajan määräämisestä; 5) edistää laitoksen sisäistä yhteistoimintaa sekä tiedonkulkua; 6) päättää laitokselle osoitettujen määrärahojen käytön perusteista; 7) tehdä esityksiä virkojen alojen täsmentämisestä; 8) tehdä esityksiä sellaisista virkanimityksistä ja virkavapauksista, joissa lopullinen toimivalta kuuluu hallitukselle tai tiedekuntaneuvostolle; sekä 9) käsitellä muita laitoksen johtajan tai laitosneuvoston jäsenen laitosneuvostolle käsiteltäväksi saattamia asioita. OY:n johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista: 7 § Perustutkintojen opetussuunnitelmien opintojaksokohtaiset osat hyväksyy laitosneuvosto tai lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkintojen suunnittelutoimikunta. Laitosneuvosto voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian laitoksen johtajan ratkaistavaksi. 37 § Humanistisessa, lääketieteellisessä sekä taloustieteiden tiedekunnissa ei ole laitosneuvostoa. Normaalisti laitosneuvostolle kuuluvat asiat käsittelee tiedekuntaneuvosto. Hallitus voi tarvittaessa antaa edellä mainittujen tiedekuntien osalta tiedekuntaneuvoston esityksestä lisämääräyksiä hallinnon järjestämisestä. (HA 58/2003) (HA 39/2004) (HA 33/2007) (HA 39/2007). Mikäli tiedekuntaan perustetaan kollegiaalisia päätöksentekoelimiä, tulee niiden kokoonpanon osalta noudattaa mitä yliopistolain 12 §:n 2 momentissa säädetään. 38 § Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi määrää tiedekuntaneuvosto toimikaudekseen laitosneuvoston keskuudesta professorin, muun opettajan, tutkijan tai muun tieteellisesti riittävän pätevän henkilön. Varajohtajia voi olla enintään kaksi. (HA 39/2007) Tiedekuntaneuvosto voi vapauttaa laitoksen johtajan tehtävästään sekä myöntää eron laitosneuvoston jäsenelle tämän omasta pyynnöstä. 39 § Laitoksen johtajan tehtävänä on 1) johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa sekä vastata laitoksen tuloksellisuudesta ja taloudesta dekaanille; 2) edistää laitoksen sisäistä ja ulkoista viestintää; 3) toimia laitosneuvoston puheenjohtajana; 4) päättää ja vastata laitokselle osoitettujen määrärahojen käyttämisestä laitosneuvoston päättämien perusteiden mukaisesti; 5) huolehtia laitosneuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta; 6) nimittää sivutoimiset tuntiopettajat; 7) tehdä esityksiä henkilökunnan ottamisesta, virkavapauksista ja muista viranhoitojärjestelyistä, elleivät ne kuulu laitosneuvoston toimivaltaan; sekä 8) ratkaista ja hoitaa muut laitokselle kuuluvat asiat, joita ei ole erikseen säädetty tai määrätty jonkun muun ratkaistavaksi. Laitoksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän laitosneuvoston tai määräämänsä laitoksen virkamiehen/ työntekijän ratkaistavaksi. Projektitoimintaa koskevien hallinnollisten päätöksenteko-oikeuksien osalta voidaan kuitenkin antaa erillismääräyksiä rehtorin tai hallintopalveluiden päätöksellä. (HA 36/2002) Kasvatustieteiden tiedekunta 40 § Kasvatustieteiden tiedekunta jakaantuu kahteen erilliseen tulosyksikköön, joista toisen muodostaa kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö ja toisen Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. (HA 74/2000) 41 § Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon valitaan 18 jäsentä, jotka edustavat tiedekunnan tulosyksiköitä ja yliopistolain 12 §:n 1 momentin mukaisia ryhmiä seuraavasti: kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 6 : 3 : 3 Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2 : 2 : 2. (HA 74/2000) 42 § Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on 1) kehittää tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja siellä annettavaa opetusta sekä tehdä niitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja; 2) seurata ja arvioida tiedekunnan toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta; 3) edistää tiedekuntien ja laitosten välistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua; 4) käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat nimittämistä lukuun ottamatta; 5) laatia tiedekunnan henkilöstöstrategia; 6) tehdä esitys dosentin nimittämisestä; 7) nimittää tai ottaa a) tiedekuntaneuvostossa esittelijänä toimiva sekä siihen rinnastettava henkilöstö, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta; b) muu tiedekuntaan kuuluva henkilöstö, josta tiedekuntaneuvosto on erikseen niin päättänyt, ellei nimittäminen tai ottaminen kuulu muiden hallintoelinten tehtäviin; 8) myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus edellä kohdassa 7) mainitulle henkilöstölle, jos virkavapaus tai vastaava vapautus kestää yli kaksi vuotta eikä virkavapauden myöntäminen kuulu hallintopalvelujen toimivaltaan; (HA 58/2003) 9) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka asetuksella säädetään tai johtosäännöllä määrätään hallintoelimen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi; 10) päättää laitoksen tai vastaavan yksikön sisäisistä yksiköistä sekä vahvistaa tarvittaessa niiden toimintasäännöt. (HA 58/2003) Tiedekuntaneuvosto voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian dekaanin, tulosyksikön neuvoston tai yliopiston hallintopalveluiden ratkaistavaksi. OY:n johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista 1) päättää opiskelijavalintoja, opiskelijamääriä ja opetussuunnitelmia koskevista linjauksista; 2) tehdä esitys koulutusohjelmista ja niiden suuntautumisvaihtoehdoista tai opintosuunnista ja oikeudesta antaa tutkintoon johtavaa pääaineopetusta; 3) käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta koskevat asiat; 4) päättää promootiosta ja antaa kunniatohtorin arvon. 43 § Dekaani ja varadekaani Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen dekaanin ja varadekaanin. Dekaanin ja varadekaanin tulee olla nimitetty professorin virkaan. Dekaanin tehtävänä on 1) johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa; 2) toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana; 3) vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yhdessä tulosyksikön johtajan kanssa yliopiston rehtorille; 4) edistää tiedekuntien välistä ja sisäistä yhteistoimintaa ja viestintää sekä koordinoida tulosyksiköiden kehittämistoimintaa; 5) tehdä esitys tiedekuntaan kuuluvien virkojen perustamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta, ellei se kuulu tiedekuntaneuvoston tai muiden hallintoelinten tehtäviin tai sisälly hyväksyttyyn henkilöstösuunnitelmaan; 6) nimittää tai ottaa tiedekunnan henkilöstön, jonka nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muiden hallintoelinten tehtäviin; 7) myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus tiedekuntaneuvoston tai dekaanin nimittämälle henkilöstölle ellei virkavapauden myöntäminen kuulu hallintopalvelujen toimivaltaan; (HA 58/2003) 8) käsitellä ja ratkaista tiedekunnalle kuuluvat muut asiat, joista ei toisin säädetä tai määrätä. Dekaanin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään varadekaani. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän varadekaanin tai määräämänsä tiedekunnan virkamiehen/työntekijän käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. (HA 58/2003) Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Dekaani voi saattaa yliopiston hallintopalveluiden käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian. OY:n johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista 1) hyväksyy uudet opiskelijat; 2) antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista; 3) päättää maisterin arvon antamisesta. 44 § Tulosyksiköt Tulosyksiköiden neuvostojen jäsenmäärästä ja kokoonpanosta päättää tiedekuntaneuvosto ottaen huomioon mitä hallintoelinten kokoonpanosta on säädetty yliopistolain 12 ja 15 §:ssä. Muiden kuin opiskelijajäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta. Opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Tulosyksikön neuvoston jäsenten valintatavasta määrätään vaalijohtosäännössä. 45 § Tulosyksikön neuvoston tehtävänä on 1) kehittää yksikössä tehtävää tutkimusta, opetusta ja muuta toimintaa, tehdä niitä koskevia esityksiä ja päätöksiä sekä antaa lausuntoja; 2) tehdä yksikön toimintaa ja taloutta koskevat suunnitelmat sekä henkilöstösuunnitelma; 3) seurata ja arvioida yksikön toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta; 4) edistää yksikön sisäistä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua; 5) päättää yksikölle osoitettujen määrärahojen käytön perusteista; 6) valita yksikön johtajaksi ja varajohtajaksi tulosyksikön henkilöstön keskuudesta professorin, muun opettajan, tutkijan tai muun tieteellisesti riittävän pätevän henkilön; 7) tehdä esitys opetus- ja tutkimusvirkojen perustamisesta, muuttamisesta, lakkauttamisesta ja alasta, elleivät ne sisälly hyväksyttyyn henkilöstösuunnitelmaan; 8) päättää viran alan täsmentämisestä lukuun ottamatta professorin virkoja; 9) nimittää tai ottaa a) yksikköön kuuluvat opettajat ja tutkijat, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta, lukuun ottamatta professoreita, joiden nimittäminen tai ottaminen kuuluu yliopiston hallituksen toimivaltaan, mikäli palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta; b) yksikössä esittelijänä toimiva sekä siihen rinnastettava henkilöstö, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta; c) muu yksikköön kuuluva henkilöstö, josta hallintoelin on erikseen niin päättänyt; 10) myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus edellä kohdassa 9) mainitulle henkilöstölle, jos virkavapaus tai vastaava vapautus kestää yli kaksi vuotta eikä virkavapauden myöntäminen kuulu hallituksen tai hallintopalvelujen toimivaltaan; (HA 58/2003) 11) käsitellä muita tulosyksikön johtajan tai neuvoston jäsenen neuvostolle käsiteltäväksi saattamia asioita. OY:n johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoista: 1) päättää opiskelijavalintaperusteista ja tehdä ehdotus yksikköön otettavien opiskelijoiden määrästä; 2) hyväksyä perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteet, yleiset ja opintojaksokohtaiset osat; 3) arvostella pro gradu -tutkielmat, diplomityöt ja vastaavat tutkielmat sekä kypsyysnäytteet. Tulosyksikön neuvosto voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian tulosyksikön johtajan ratkaistavaksi. 46 § Tulosyksikön johtajan tehtävänä on 1) johtaa, valvoa ja kehittää yksikön toimintaa sekä vastata tuloksellisuudesta ja taloudesta yhdessä dekaanin kanssa rehtorille; 2) edistää yksikön sisäistä ja ulkoista viestintää; 3) toimia yksikön neuvoston puheenjohtajana; 4) päättää ja vastata yksikölle osoitettujen määrärahojen käyttämisestä yksikön neuvoston päättämien perusteiden mukaisesti; 5) huolehtia yksikön neuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta; 6) nimittää sivutoimiset tuntiopettajat; 7) nimittää tai ottaa yksikön henkilöstön, jonka nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muiden hallintoelinten tehtäviin; 8) myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus yksikön henkilöstölle, jollei virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntäminen kuulu muiden hallintoelinten tai hallintopalvelujen toimivaltaan; (HA 58/2003) 9) antaa lausuntoja hallituksen toimivaltaan kuuluvien virkavapauksien tai vastaavien vapautusten myöntämisestä; 10) ratkaista ja hoitaa muut yksikölle kuuluvat asiat, joita ei ole erikseen säädetty tai määrätty jonkun muun ratkaistavaksi. Tulosyksikön johtajan ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään varajohtaja. Tulosyksikön johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän varajohtajan, normaalikoulun johtavan rehtorin tai neuvoston käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. (HA 58/2003) Erilliset laitokset Elektronimikroskopian laitos (HA 48/2008) 47 § Elektronimikroskopian laitoksen (HA 48/2008) tehtävänä on 1) luoda laitoksessa laitekohtaiset ja muut käytännön edellytykset elektronioptisten ja röntgenspektroskooppisten tutkimusmenetelmien ja niiden sovellusten käytölle ja kehittämiselle; 2) antaa laitoksessa työskentelymahdollisuuksia niille Oulun yliopistossa toimiville tutkijoille, joiden tieteellinen työ edellyttää elektronioptisten ja röntgenspektroskooppisten laitteiden käyttöä, sekä opiskelijoille, jotka suorittavat heille annettua, opintoihin liittyvää tehtävää; 3) suorittaa edellisessä kohdassa tarkoitettuihin tieteellisiin töihin kuuluvia tehtäviä; sekä 4) mahdollisuuksien mukaan palvella myös muita, jotka tarvitsevat elektronimikroskopian laitoksen laitteita taikka alaan kuuluvaa asiantuntija- ja tutkimusapua sekä järjestää alaan liittyvää koulutusta. Kajaanin yliopistokeskus 48 § Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus on Kainuun alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tekevät yhteistyötä Oulun yliopiston koordinoimana. Yliopistokeskuksessa toimivilla yksiköillä on oma perustehtävänsä. Yliopistokeskuksen yhteisenä yhteiskunnallisena tehtävänä on kohottaa toiminta-alueensa osaamisen tasoa sekä edistää sen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kulttuuria yliopistollisen ja asiakaslähtöisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla. Yliopistokeskuksessa voi olla monitieteisiä, useiden yliopistojen yhteisiä tai kansainvälisiä maisteriohjelmia. Erityisenä tehtävänä keskuksella on tukea Kainuun ja Ylä-Savon elinkeino- ja aluekehitystä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä. Kajaanin yliopistokeskuksen tehtävistä ja hallinnosta on määrätty erillisellä johtosäännöllä. (HA 79/2003) Kielikeskus 49 § Kielikeskuksen tehtävänä on järjestää tutkintojen yleisiin kieliopintoihin kuuluvaa pakollista ja vapaaehtoista kotimaisten ja vieraiden kielten sekä niiden kulttuurien opetusta. Kielikeskuksen tehtäviin kuuluu myös kielikokeiden järjestäminen. Kielikeskus toimii tiiviissä yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Se huolehtii opintojen ja ammatin vaatiman kielitaidon opettamisesta sekä tuottaa ja kehittää siihen tarvittavaa opetus- ja arviointimateriaalia. Toiminnallaan se edistää yliopiston kansainvälistymistä. Kirjasto 50 § Yliopiston kaikki kirjastoyksiköt kuuluvat kirjastoon. Yliopiston omistuksessa oleva, sille hankittava ja sille tuleva kirjallisuus sekä muu vastaava informaatioaineisto kuuluu kirjaston kokoelmiin. Kirjaston henkilökunnan muodostavat kirjastovirkojen haltijat sekä muu päätoimisesti kirjastoon liittyviä tehtäviä hoitava henkilöstö.  Kirjaston tehtävänä on edistää yliopiston tutkimusta, opetusta ja opiskelua hankkimalla kirjallisuutta ja muuta informaatioaineistoa. Se huolehtii informaatiopalvelusta ja tiedonhaun opetuksesta. Kirjaston tehtävänä on myös tukea yliopiston ulkopuolisen tieteellisen toiminnan, opiskelun, elinkeinoelämän ja kulttuurin tiedonsaantia. Koe-eläinkeskus 51 § Koe-eläinkeskuksen tehtävänä on 1) luoda edellytykset eläinkokeellisen tutkimuksen suorittamiseen Oulun yliopistossa; 2) toimia asiantuntijana koe-eläinasioissa; 3) antaa koe-eläintutkimuksia koskevaa neuvontaa ja järjestää koe-eläintoiminnasta annetun lain ja asetuksen mukainen koe-eläinkurssi tutkijoille sekä muuta alaan liittyvää koulutusta; 4) tehdä eläinkoetoimintaa koskevia aloitteita; 5) harjoittaa koe-eläintoimintaan liittyvää palvelutoimintaa; 6) tehdä koe-eläimiä koskevia selvityksiä ja tutkimuksia. (HA 5/2007) Koulutus- ja tutkimuspalvelut 52 § Koulutus- ja tutkimuspalvelujen tehtävänä on aikuiskoulutus-, teknologiansiirto- ja kehittämistoiminnalla edistää Pohjois-Suomen hyvinvointia. Laitos vastaa alueen elinkeino-, työ- ja kulttuurielämän tarpeisiin tiiviissä yhteistyössä yliopiston tiedekuntien ja muiden laitosten kanssa. Koulutus- ja tutkimuspalveluissa toimii Oulun yliopiston avoin yliopisto. Koulutus- ja tutkimuspalvelut tukee opetusta ja tutkimusta huolehtimalla erikseen sovituista palvelutehtävistä. Mikro- ja nanoteknologian keskus 52 a § (HA 46/2005) Mikro- ja nanoteknologian keskuksen tehtävänä on 1) luoda laitoksessa laitekohtaiset ja muut käytännön edellytykset mikro- ja nanoteknologian tutkimukselle sekä niiden sovellusten käytölle ja kehittämiselle; 2) tarjota työskentelymahdollisuuksia niille Oulun yliopistossa toimiville tutkijoille, joiden tieteellinen työ edellyttää mikro- ja nanoteknologian alaan liittyvien tutkimusmenetelmien ja laitteiden käyttöä, sekä opiskelijoille, jotka suorittavat alaan liittyviä opintoja; 3) suorittaa alaan liittyvää palvelutoimintaa sekä antaa alaan kuuluvaa asiantuntija- ja tutkimusapua; 4) järjestää alaan liittyvää koulutusta. Sodankylän geofysiikan observatorio 53 § Sodankylän geofysiikan observatorio on Oulun yliopiston alainen valtakunnallinen erillislaitos. Observatorion tehtävänä on geofysiikan alan jatkuvien mittausten suorittaminen tutkimuksen ja käytännön sovellusten tarpeisiin ja siihen liittyvä aineistojulkaisutoiminta sekä tutkimus- ja kehitystyö. Observatorion mittaustoiminta on osa Suomen kansallisista velvoitteista alan maailmanlaajuisessa tutkimuksessa. Observatorio osallistuu tarvittaessa kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla alan korkeakouluopetukseen ja alueelliseen kehittämistoimintaan. Thule-instituutti 54 § Thule-instituutti on Oulun yliopiston pohjoisuus- ja ympäristöpainoalan sateenvarjo-organisaatio, jonka tehtävänä on edistää, yhteensovittaa ja toteuttaa pohjoisuuteen ja ympäristöön liittyvää monitieteistä tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Se on yliopiston profiiliin keskeisesti kuuluva monitieteinen, kansainvälinen ja tulevaisuuteen suuntautunut osaamisyhteisö, jonka tutkimus suuntautuu tieteen ja yhteiskunnan kannalta tärkeille aihealueille ja integroituu läheisesti opetukseen. Toiminta perustuu tieteiden ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön yliopiston sisällä sekä sidosryhmien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. (HA 54/2004) Thule-instituutin tehtävistä ja hallinnosta on määrätty erillisellä johtosäännöllä. (HA 54/2004) Erillisen laitoksen hallinto 55 § Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtaja tai johtokunta ja johtaja. Johtokunnan toimikausi on kolme kalenterivuotta. Laitoksen johtajalle voidaan valita joko varajohtaja tai johtajan varamies hoitamaan johtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estyneenä. Varajohtajan valitsee yliopiston hallitus ja johtajan varamiehen johtokunta. Johtokunta voi vahvistaa johtajalle ja varajohtajalle keskinäisen tehtäväjaon. 56 § Kahdella tai useammalla erillisellä laitoksella voi olla yhteinen johtokunta. Johtokuntien kokoonpanon perusteista sovitaan hyvissä ajoin ennen johtokuntien toimikautta rehtorin ja erillisen laitoksen välillä käytävissä tulossopimusneuvotteluissa tai kehityskeskusteluissa. Johtokunnissa tulee olla henkilöstön edustus sekä kielikeskuksen ja kirjaston johtokunnissa lisäksi opiskelijoiden edustus. YL 15 § 4 mom. Erillisen laitoksen hallinnosta määrätään johtosäännössä. Laitoksen monijäsenisen hallintoelimen jäseneksi voidaan valita henkilöitä, jotka eivät ole yliopiston henkilöstöä eivätkä opiskelijoita. Yliopiston hallitus määrää johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Jos johtokunta tulee vajaalukuiseksi kesken toimikautta, johtokunnan täydentää rehtori. Ellei johtokuntaa ole asetettu, sille kuuluvat tehtävät hoitaa johtaja. 57 § Erillisen laitoksen johtokunnan tehtävänä on 1) kehittää ja ohjata laitoksen toimintaa, tehdä sitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja; 2) arvioida laitoksen toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta; 3) päättää erilliselle laitokselle osoitettujen määrärahojen käytön perusteista; 4) käsitellä toimintaa ja taloutta sekä henkilöstöä koskevat suunnitelmat, toimintakertomus sekä muut laitoksen toimintaan oleellisesti vaikuttavat suunnitelmat ja esitykset; 5) nimittää ja ottaa laitoksen esimies- tai siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilöstö sekä tutkijat ja opettajat, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta; laitoksen johtajan nimittää kuitenkin hallitus, jos palvelussuhde kestää yli kaksi vuotta tai hallintopalvelut, jos palvelussuhde kestää enintään kaksi vuotta; 6) antaa lausunto laitoksen johtajan virkavapaudesta tai vastaavasta vapautuksesta, jos virkavapaus kestää yli kolme kuukautta; 7) antaa laitokselle tarvittaessa työjärjestys; sekä 8) asettaa tarvittaessa laitoksen eri toimintojen suunnittelusta, ohjauksesta ja kehittämisestä vastaavia johto- ja ohjausryhmiä. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian johtajan ratkaistavaksi. Johtokunta voi ottaa ratkaistavakseen johtajan päätösvaltaan kuuluvan asian. Jos laitoksen johtajan tehtävät eivät kuulu kenenkään virkatehtäviin, yliopiston hallitus valitsee johtajan laitoksen henkilökunnan keskuudesta johtokunnan toimikautta vastaavaksi ajaksi. 58 § Laitoksen johtajan tehtävänä on 1) johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa sekä vastata laitoksen tuloksellisuudesta johtokunnalle ja yliopiston rehtorille; 2) päättää ja vastata laitokselle osoitettujen määrärahojen käyttämisestä johtokunnan päättämien perusteiden mukaisesti; 3) huolehtia johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta; 4) nimittää tai ottaa laitoksen henkilöstö, jonka nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muiden hallintoelinten tehtäviin ja tehdä esitys johtokunnalle sen henkilökunnan ottamisesta, jonka nimittäminen tai ottaminen kuuluu johtokunnalle; 5) myöntää virkavapaus tai vastaava vapautus laitoksen henkilöstölle ellei virkavapauden myöntäminen kuulu hallintopalvelujen toimivaltaan; (HA 58/2003) 6) ratkaista ja hoitaa muut laitokselle kuuluvat asiat, joita ei ole erikseen säädetty tai määrätty jonkun muun ratkaistavaksi. Laitoksen johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai asiaryhmän johtokunnan, laitoksen virkamiehen tai hallintopalveluiden ratkaistavaksi. (HA 79/2003) Yhteiskunnalliset palvelutehtävät 59 § Yliopistolain mukaan yliopistojen tulee tehtäviään hoitaessaan toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä käsittää alueellisen vaikuttavuuden vahvistamisen, innovaatiotoiminnan ja tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvät palvelut, avoimen yliopistotoiminnan sekä eräät valtakunnalliset tehtävät. Alue- ja innovaatiotehtäviä hoitavat tieteenalaltaan soveltuvat laitokset, koulutus- ja tutkimuspalvelut, hallintopalvelut, Kajaanin yliopistokeskus, Thule-instituutti, Sodankylän geofysiikan observatorio, Meri-Lappi Instituutti, Oulun Eteläinen instituutti ja Raahen toimintayksikkö. Alue- ja innovaatiotehtävien kokonaiskoordinaatiosta vastaa yliopiston johto. Valtakunnallisia tehtäviä ovat saamen kieli ja kulttuuri sekä viron kieli ja kulttuuri. (5/2006) Vaalit 60 § Hallituksen 12 §:n 1 momentin 2) kohdassa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet sekä tiedekuntaneuvostojen 28 §:n 1 momentissa tarkoitetut yliopiston henkilökuntaa edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla. (HA 24/2005) Tiedekuntaneuvoston professoreita edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan siten kuin vaalijohtosäännössä määrätään. 61 § Yliopiston hallintoelinten jäseniä ja varajäseniä valittaessa henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan: 1) yliopistoon päätoimisessa virka- tai työsopimussuhteessa oleva henkilö; sekä 2) henkilö, joka yliopiston suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä yliopistossa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä; sekä 3) henkilö, joka on määrätty erikoislääkärikoulutusohjelman vastuuhenkilöksi. Suomen Akatemian akatemiaprofessori, joka työskentelee yliopistossa, rinnastetaan vaaleissa yliopiston professorin virkaan nimitettyyn henkilöön. Opiskelijaksi katsotaan henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan. 62 § Hallintoelimen jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun. Jos jäsen ei enää kuulu yliopistoon tai hänelle on myönnetty ero hallintoelimen jäsenyydestä, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu yliopistoon tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, hallintoelin määrää uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi ellei muualla ole toisin määrätty. 63 § Hallitus asettaa vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta sekä 62 §:n 2 momentissa tarkoitetun varajäsenen määräämisestä annetaan vaalijohtosäännössä. Asioiden käsitteleminen 64 § Monijäseninen hallintoelin, rehtori, dekaani ja päätösvaltaa käyttävä muu virkamies, tekevät päätöksensä esittelystä. Laitosneuvostossa päätökset tehdään kuitenkin esittelyssä vain, jos tiedekuntaneuvosto niin päättää. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Hankintoja koskevat päätökset tehdään esittelystä vain, jos hankinnan arvo ylittää 20 000 euroa. (HA 36/2002) Hallintopalvelut voi antaa ohjeita esittelymenettelystä. (HA 58/2003) 65 § Hallintoelin kokoontuu milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. 66 § Päätöksenteosta on säädetty yliopistolain 42 §:ssä. YL 42 § Päätöksenteko Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään muut kuin 3 momentissa tarkoitetut asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä viran täyttämistä tai opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta noudatetaan kuitenkin samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Kuvataideakatemiassa, Sibelius-Akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Teatterikorkeakoulussa arvosteluun saavat osallistua myös lehtorin virkaan nimitetyt jäsenet ja varajäsenet. Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla. 67 § Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, ellei hallintoelin ole osaltaan toisin päättänyt. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kiireellisessä tapauksessa hallintoelin voi läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Hallintoelimen jäsen, joka on estynyt osallistumasta kokoukseen, on velvollinen ilmoittamaan esteestä hyvissä ajoin ennen kokousta. 68 § Hallintoelin on päätösvaltainen arvostellessaan opintosuoritusta, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. 69 § Asioista, jotka päätetään monijäsenisissä hallintoelimissä esittelystä, laaditaan esittelylistat. Esittelylistaan merkitään päätöksentekoon osallistuneiden nimet ja kunkin asian kohdalle tehty päätös. Esittelylistat muodostavat hallintoelimen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä taikka puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. 70 § Hallintoelimen jäsenellä ja esittelijällä on oikeus jättää päätökseen eriävä mielipide. Eriävän mielipiteen keskeinen sisältö on ilmoitettava heti asian käsittelyn yhteydessä. Jos eriävän mielipiteen on esittänyt hallintoelimen jäsen, hänen on annettava se kirjallisena ja allekirjoitettuna esittelijälle tai pöytäkirjanpitäjälle viimeistään viiden päivän kuluttua asian käsittelystä. Puheenjohtajan on todettava eriävä mielipide kokouksessa esitetyn mukaiseksi. Jos eriävän mielipiteen on ilmoittanut esittelijä, se merkitään kokouksen pöytäkirjaan tai toimituskirjan taltiokappaleeseen. Eriävä mielipide on esittelijän allekirjoitettava ja puheenjohtajan tai ratkaisijan todettava se esitetyn mukaiseksi. 71 § Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä, tai milloin esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri. Rehtorin, dekaanin ja päätösvaltaa käyttävän muun virkamiehen ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä. 72 § Ministeriölle tehtävään esitykseen sekä ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavaan lausuntoon on liitettävä pöytäkirjanote tai jäljennös toimituskirjan taltiokappaleesta, milloin asiasta on äänestetty tai esittelijä ilmoittanut eriävän mielipiteensä. Nimittäminen professorin enintään kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen 72 a § (HA 24/2002) Nimitettäessä professori valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin nojalla yliopistoasetuksen 7 §:n 2 momentin tarkoittamaan enintään kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen, on virkaan nimitettävä ensisijaisesti henkilö, jolla on todettu kelpoisuus alaltaan ja tehtävältään vastaavanlaiseen virkaan. Henkilö, jolla ei ole 1 momentin mukaista todettua kelpoisuutta, voidaan nimittää alle kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen vain erityisestä syystä. Mikäli on oletettavaa, että virkasuhde tulee jatkumaan kahdessa tai useammassa jaksossa yli kaksi vuotta, eikä henkilöllä ole todettua kelpoisuutta, tulee asiantuntijamenettely käynnistää niin hyvissä ajoin, että nimitettävän henkilön kelpoisuus on todettu ennen kuin virkasuhteiden yhdenjaksoinen kesto ylittää kaksi vuotta. Asiantuntijamenettelyn osalta noudatetaan yliopistoasetuksen 7 §:n 1 momentin säännöksiä. Erinäiset määräykset (HA 9/2008) 72 b § Yliopiston hallitus voi jatkaa tämän hallintojohtosäännön mukaisten toimielinten toimikautta erityisestä syystä enintään kahdella vuodella siltä osin kun toimikausien pituuksista ei ole säädetty laissa tai asetuksessa. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 73 § Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Tällä johtosäännöllä kumotaan yliopiston hallituksen 25 päivänä maaliskuuta 1998 hyväksymä hallintojohtosääntö. Ennen tämän johtosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 74 § Yliopiston erillisten laitosten johtokunnat ja muut hallintoelimet asetetaan tämän johtosäännön mukaisesti niiden kulumassa olevan toimikauden päätyttyä, jollei yliopiston hallitus toisin päätä. Kasvatustieteiden tiedekunnan tulosyksiköiden johtajia valittaessa ensimmäisellä kerralla valinnan suorittaa kasvatustieteiden tiedekunta.